Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 19.08.2024/Pykälä 79

Esittelijä Kirkkoherra, Helsingin Mikaelin seurakunta Pakarinen Jukka

Päätösehdotus

Päätös

Päätettiin esitysten mukaan.

Selostus

Helsingin Mikaelin seurakunnan vuoden 2025 kehysmääräraha on 3.496.507 euroa. Sisäiset vuokrat ovat 699.191 euroa, jotka ovat noin 20 % kehysmäärärahasta. Henkilöstökulut tulevat olemaan noin 2.2 miljoonaa euroa, jotka ovat noin 65 % kehysmäärärahasta. Vuokrat ja henkilöstökulut vievät leijonanosan määrärahasta yhteensä noin 85 % kehyksestä. Toimintaan jää siis noin 15 % kehysmäärärahasta.

Seurakunnalla on myös jonkin verran omia tulonlähteitä sekä testamentteja, joita voidaan käyttää. Testamentit ovat noin 220.000 euroa ja vuoden 2025 tulot 180.000

Toimintaan käytettävä rahamäärä ei ole kovin suuri ja tällä rahamäärällä tulisi toteuttaa erilaiset leirit, tapahtumat, tarjoilut ja kaikki toiminta.

Talousarviota suunnitellessa pohjana on ollut, että papiston kohdalla tulemme palkkaamaan kaksi määräaikaista pappia. Määräaikaisuuden perusteena on talouden epävarmuus. Seurakuntayhtymä ei ole tehnyt vielä päätöksiä määrärahan jakomallista eikä myöskään päätöstä säästöjen suuruudesta vuodelle 2026. Kanttorin viran kohdalla seurakuntaneuvosto tekee syksyn aikana päätöksen tulemmeko palkkaamaan kirkkomuusikon vai kanttorin, talouteen tällä päätöksellä ei tule olemaan merkittävää vaikutusta. Yksi kappalaisen virka on täyttämättä ja tätä virkaa ei tultaisi täyttämään vuoden 2025 aikana.

Aikuiskasvatussihteerin irtisanouduttua emme myöskään palkkaa hänen tilalleen ketään.

Tulevien vuosien talousnäkymät vaativat tulevaisuudessa säästöjä, suurimmat kuluerät ovat vuokrat ja henkilöstökulut. Mahdollisia tulevia rekrytointeja tulee harkita tarkoin. Seurakunnalla on alueellaan viisi kirkkoa, joissa kaikissa pidetään jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Seurakunta vastaa neljästä näistä viidestä kirkosta. Toimitilojen suuri määrä vaatii normaalia enemmän suntio ja kanttoriresursseja.

Toimintasuunnitelmaa varten Helsingin seurakuntayhtymällä on käytössä kaikille seurakunnille ja yhteisille työmuodoille yhteinen kaavakemalli.

Helsingin Mikaelin seurakunnan konkreettiset tavoitteet, jotka tehtiin syksyllä 2022 ja ovat edelleen voimassa.

1. Rakennamme kasvun polun kokonaisuuden

2. Kehitämme diakoniaa vastamaan tämän ajan haasteisiin sekä toteutamme apua ja kohtaamista laajasti eri tehtävissä

3. Viestimme ydinsanomasta laajasti ja monipuolisesti sekä vahvistamme viestinnän koordinaatiota

4. Annamme tilaa Pyhän läsnäololle ja profiloimme Jumalanpalvelus- ja hengellistä elämäämme

5. Kannamme huolta ja teemme tekoja ympäristön tulevaisuuden puolesta

6. Vahvistamme kaikkien seurakuntalaisten osallisuutta

Näistä tavoitteista vuodelle 2025 valittiin seuraavat 3 tavoitetta

1. Rakennamme kasvun polun kokonaisuuden ja näin vahvistamme seurakuntalaisten osallisuutta. Kasvun polun keskeisenä tavoitteena on nuorten aikuisten kohtaaminen.

(kasvun polun kokonaisuus syntymästä kuolemaan)

2. Kehitämme diakoniaa vastamaan tämän ajan haasteisiin sekä toteutamme apua ja kohtaamista laajasti eri tehtävissä

(uudistamme tapaamme toimia, diakonia koko seurakunnan tapa toimia)

3. Viestimme ydinsanomasta laajasti ja monipuolisesti sekä vahvistamme viestinnän koordinaatiota

Toiminnan suunnittelun pohjana on seurakunnan painopisteet, missio, visio ja arvot.

Lapsiasioiden arviointia on tehty talousarviota ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja aikaisempiin vuosiin verrattuna ei ole selkeitä muutoksia lasten ja nuorten toimintaan.

 Yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt seurakunnille jaettavista määrärahoista ja sisäisistä vuokrista.

Yhteisen kirkkoneuvoston on päättänyt seuraavasti:

1. todeta, että yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessaan 25.1.2024 päättämien vuosien 2025–2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden perusteella vuoden 2025 kokonaiskehysmäärärahaksi on valmistelussa johdettu 93 540 920 euroa.

2. todeta, että seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen määrärahajako perustuu yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessaan 25.1.2024 päättämään toimintakulujen jakosuhteeseen, jossa seurakuntien osuus on 51,72 % ja yhteisten palveluiden osuus 48,28 %.

3. todeta, että

a) seurakuntien kehysmääräraha (toimintakate) vuodelle 2025 on 49 028 421 euroa, joka sisältää

     - toimintamäärärahan 47 310 421 euroa,

     - vieraskielisen työn erityislisän 68 000 euroa,

     - tasapainotusmäärärahan 250 000 euroa ja

     - tasapainotuslisämäärärahan 1 400 000 euroa.

b) yhteisten palveluiden kehysmääräraha (toimintakate) vuodelle 2025 on 40 904 499 euroa, joka sisältää

     - toimintamäärärahan 37 384 179 euroa,

     - koko seurakuntayhtymän suorituslisiin varattava määrärahan vuodelle 2025 on 670 320 euroa ja

     - käytöstä poistettujen rakennusten purkuun varattavan määrärahan 2 850 000 euroa.

c) tarvehankintaiseksi määrärahaksi vuodelle 2025 varataan 1 608 000 euroa.

d) strategian toimeenpanomäärärahaksi vuodelle 2025 varataan 2 000 000 euroa.

4. hyväksyä 68 000 euron vieraskielisen työn erityislisän jaon vieraskielisen seurakuntatyön toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi vuodelle 2025 seuraavasti:

     - Matteus församling 30 000 euroa, englannin- ja venäjänkieliselle työlle,

     - Herttoniemen seurakunta 15 000 euroa, arabiankieliselle työlle ja

     - Kallion seurakunta 23 000 euroa, kiinan- ja vironkieliselle työlle.

5. antaa seurakunnille ja yhteisille palveluille liitteenä olevan laadintaohjeen talousarvioksi 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2025–2027 sekä hyväksyä ohjeeseen sisältyvän vuosien 2025–2027 käyttötalouden talousarviokehyksen.

6. pyytää seurakuntaneuvostoilta a) suunnitelman vuosille 2025–2027 säästöjen sekä testamentti- ja lahjoitusvarojen käytöstä sekä b) palvelujen hinnastot.

7. ilmoittaa seurakuntaneuvostoille yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jakoperusteiden mukaan jaetut seurakuntien määrärahaosuudet (sis. myös tasapainotusmäärärahan ja tasapainotuslisämäärärahan).

Selostus

Esitys vuosien 2025–2027 talousarviokehyksestä perustuu yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämiin vuosien 2025–2030 taloussuunnittelua ohjaaviin periaatteisiin ja päätökseen kokonaismäärärahan jakautumisesta seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken vuonna 2025. Periaatteiden mukaisesti a) tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja b) rahavaroja ei päästetä reaaliarvokorjattuna laskemaan alle 100 milj. euron (vuoden 2021 tasoon nähden). Toimintakuluista laskettuna vuonna 2025 seurakuntien osuus on 51,72 % ja yhteisten palveluiden osuus 48,28 %.

Talouspalveluissa on laadittu maaliskuussa 2024 päivitetty taloussuunnitelma vuosille 2025–2027, jossa on huomioitu uusimmat talousennusteet muun muassa ansiotulojen, inflaation ja kirkollisverotulojen kehityksestä. Kehysmäärärahan kokonaisummaa on kasvatettu laskennallisesti siten, että vuoden 2023 talousarvion henkilöstökuluja on korotettu 5,0 prosenttia vuodelle 2024 ja edelleen 5,0 prosenttia vuodelle 2025. Vuoden 2023 talousarvion muita toimintakuluja on korotettu 6,0 prosentin inflaatiokorotuksella (vuoden 2022 inflaatiovaikutus) vuodelle 2024 ja edelleen 2,5 prosentin inflaatiokorotuksella vuodelle 2025.

Kehysmääräraha sisältää seurakunnille aikaisemmin päätetyt vieraskielisen työn erityislisän 68 000 euroa jokaiselle suunnitelmavuodelle sekä vuotuiset osuudet vuosien 2023–2025 tasapainotusmäärärahasta (vuonna 2025 0,250 milj. euroa) ja vuosien 2024–2025 tasapainotuslisämäärärahasta (vuonna 2025 1,400 milj. euroa).

Talousarviokehys on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli niin sanottu toimintakate.

Kaikkia suorituslisiä varten on varattu 670 320 euron suuruinen määräraha, jonka summa on tarkistettu tarkennettujen henkilöstökulujen perusteella ja vastaamaan Kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES:n ehtoja. Kyseinen kokonaismäärä on kirjanpidollisesti sijoitettu kahdesta aikaisemmasta vuodesta poiketen henkilöstöosastolle, jolloin yhteisen kirkkovaltuuston ei tarvitse tehdä erillisiä määrärahasiirtoja suorituslisien osalta vuoden 2025 aikana.

Laaditun kehysluonnoksen perusteella seurakuntien toimintamääräraha (ilman erityislisiä) kasvaa 15,2 prosenttia vuodeksi 2025 vuoden 2024 kehykseen verrattuna. Yhteisissä palveluissa kasvua on 14,4 prosenttia. Kasvuprosenttien ero johtuu yhteisen kirkkovaltuuston aikoinaan päättämästä seurakuntien ja yhteisten palveluiden määrärahojen porrastetusta tasauksesta, jossa seurakuntien määrärahaa kasvatettiin eniten vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja sen lisäksi vielä 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja edelleen 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Vuodesta 2025 vuoteen 2026 seurakuntien toimintamääräraha ilman erityislisiä kasvaa 4,0 % ja yhteisten palveluiden 2,7 %. Edelleen vuodesta 2026 vuoteen 2027 seurakuntien osuus kasvaa 4,6 % ja yhteisten palveluiden 5,5 %. Kyseistenkin vuosien välillä seurakuntien toimintakuluihin varattava osuus kasvaa hieman yhteisiä palveluita enemmän, mutta toissuuntainen prosenttimuutos johtuu tässä toimintatuottojen odotetuista tasoista ja niiden vaikutuksesta toimintakatteeseen.

Tarveharkintaiseksi määrärahaksi on varattu kaikille suunnitelmavuosille 1,608 milj. euroa/vuosi (v. 2024 on 1 607 637 euroa). Uutena määrärahana on strategian toimeenpanoon varattu kullekin suunnitelmavuodelle tässä vaiheessa 2,000 milj. euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto voi halutessaan tarkentaa kyseisiä summia vielä kesän 2024 aikana, yhteisen kirkkoneuvoston ko. määrärahojen jakoprosessien kehittämiseen asettamansa työryhmän saatua työnsä valmiiksi. Lisäksi uusina määrärahoina on varattu käytöstä poistettujen rakennusten purkuun 2,850 milj. euroa vuodeksi 2025 ja 0,750 milj. euroa vuodeksi 2026. Syksyn 2022 YT-päätöksessä kiinteistöosastolle on kohdistettu 76 000 euron lisäsäästöleikkaus.

Vuosien 2026–2027 kehyslaskelmat pohjautuvat tämänhetkisiin talouslinjauksiin ja niihin on oletettavissa muutoksia Seurakuntien määrärahajaon ja sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden projektin sekä Työnjako 2026 -projektin tuotosten valmistuttua. Kyseisten vuosien kehyslaskelmia tarkennetaan alkukeväästä 2025 kyseisten projektien tuotosten pohjalta tehtäviä päätöksiä vastaavasti.

Kehysesityksen mukaisesti vuoden 2025 vuosikatteeksi muodostuu 13,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämäksi 5,1 milj. euroa. Verotulojen ennustetaan kasvavan vuonna 2024 noin 2,0 prosenttia ja vuonna 2025 noin 1,0 prosenttia, jolloin vuoden 2025 verotuloksi muodostuisi 97,4 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvio perustuu seurakunnan jäsenten ansiotulojen viime vuosien kehitykseen ja arvioon tulevasta kehityksestä. Palkkojen ja eläkkeiden suurehkot korotukset tukevat edelleen verotulojen hyvää kehitystä ainakin vielä vuosina 2024 ja 2025. Tämän jälkeen verotulojen kasvun odotetaan päättyvän. Riski verotuoton alenemisesta on kaiken aikaa suurehko.

Rahavarojen sijoitustoiminnan tuottoihin tuovat epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuutta realisoitavien kiinteistöjen kysynnän ja hintatason sekä rakennuskustannusten kehityksen näkökulmista. Edellä mainituista syistä johtuen sijoitustoiminnan tuotot on budjetoitu vuosille 2025–2027 varovaisuuden periaatetta noudattaen suhteellisen alhaisiksi.

Investointien taso määräytyy yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämän vuosien 2025–2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Investointimenomääräraha vuonna 2025 on 18,8 milj. euroa ja kiinteistöjen myyntien tuloarvio 4,0 milj. euroa. Suunnitelmavuosien 2026 ja 2027 investointimäärärahat ovat 22,8 ja 14,0 milj. euroa, ja kiinteistömyyntien tuloarviot vastaavasti 5,0 ja 3,0 milj. euroa.

Sisäiset vuokrat

Sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023–2025 yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut on kohdistettu sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra on määräytynyt 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Muut huomiot

Rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillisiä määrärahoja seurakuntien diakonista toimintaa varten kehykseen varatusta 1,608 milj. euron tarveharkintaisesta määrärahasta.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Jukka Pakarinen