Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 13.03.2023/Pykälä 45

Esittelijä Kirkkoherra, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Heltelä Marja

Päätösehdotus

Merkitään tiedoksi.

Käsittely

Päätös

Esityksen mukaan.

Selostus

Vuoden 2022 tilinpäätös vahvistetaan koko seurakuntayhtymässä myöhemmin tänä keväänä. Liitteenä on siten Tuomiokirkkoseurakunnan tiedossa oleva vahvistamaton toteutuma vuoden 2022 osalta. Tilikauden ylijäämäiseen tulokseen vaikuttivat tuottojen kasvu yli 48 000 eurolla sekä säästö palveluiden ostoista (mm. Via Crucis peruuntui toistamiseen pandemian vuoksi - huom. käyttämättömät varat siirtyvät suoraan vuoden 2023 toteutukseen, eivätkä jää säästöiksi).

Liitteenä on myös taulukko, josta näkyy seurakunnan saama budjettikehys vuosittain yli 20 vuoden ajalta. Taulukosta selviää, että vuodelle 2023 seurakunnalle annettu kehysmääräraha on yli 600 000 euroa pienempi kuin vuodelle 2022 annettu määräraha. Muutos johtuu seuraavista tekijöistä:

1. Yhteinen kirkkovaltuusto teki 27.1.2022 päätöksen, jonka perusteella seurakunnille osoitettavaan määrärahaan kohdistui 5,89 % leikkaus vuoden 2023 alusta alkaen.

2. Sisäisten vuokrien laskentatapa muuttui myös vuodelle 2023.

Tällä muutoksella oli Tuomiokirkkoseurakunnan talouteen romahduttava merkitys. Merkittävin asia oli erillisen tilamäärärahan poistuminen. Aiemmin seurakunnat eivät käytännössä maksaneet kirkkosaleista vuokraa, vaan kirkkosalien vuokraa vastaava summa korvattiin seurakunnalle 100% takaisin. Tätä summaa kutsuttiin tilamäärärahaksi. Tuomiokirkkoseurakunnalla on monta vanhaa kirkkorakennusta ja niissä ovat aikansa rakennustyylin mukaisesti isot kirkkosalit (Tuomiokirkko, Vanha kirkko ja Suomenlinnan kirkko).  Suurien kirkkosalien vuoksi seurakunnan vuosittain saama tilamääräraha oli lähes 1,4 miljoonaa euroa, joka nyt siis poistui kerralla.

Kaikkien seurakuntien tilamäärärahat laitettiin yhteen pottiin ja jaettiin kaikille seurakunnille tasaisesti. Näin ollen useat seurakunnat saivat aiempaa enemmän rahaa ja niiden kehysmäärärahat kasvoivat samaan aikaan toteutetusta 5,9% leikkauksesta huolimatta.

Tilarahan poistumista seurakuntayhtymä kompensoi nostamalla Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisän 2,3 %:iin (aiemmin 2,1 %) sekä erillisellä 229 942 euron suuruisella tasapainotusmäärärahalla. Sisäiset tilavuokrat uuden mallin mukaan laskettuina laskivat noin 270 000 euroa. Nämä toimet eivät vastanneet 1,4, milj. euron tilamäärärahan poistumista.

Tuomiokirkkoseurakunta joutui laatimaan vuodelle 2023 talousarvion, joka ylitti seurakunnan saaman kehyksen yli 340 000 eurolla. Seurakunta on jo aiempina vuosina luopunut sekä henkilöstöstä että tiloista. Lisää henkilöstö- ja vuokrasäästöjä voidaan saada vain kirkoista luopumalla. Seurakuntaneuvosto on tehnyt linjauksen, että mikäli kirkoista joudutaan luopumaan, Suomenlinnan kirkko on seuraava. Johanneksen kirkosta luovuttiin vuonna 2011 ja Mikael Agricolan kirkosta tehtiin yhteistyösopimus seurakuntayhtymän kanssa vuonna 2008 (yhteiset palvelut maksavat tilavuokran muutoin kuin kirkkosalin osalta, josta vastaa Tuomiokirkkoseurakunta).

Uusi sisäisten tilavuokrien malli kohteli muutamia seurakuntia hyvin rankasti, joten yhteinen kirkkovaltuusto päätti jo 27.1.2022 päätöstä tehdessään, että sisäisten tilavuokrien mallia tulee tarkastella uudelleen vuoden 2026 tilavuokria määritellessä. Tuomiokirkkoseurakunta olisi vuoteen 2026 mennessä tehnyt noin miljoonan euron alijäämän. Niinpä asiaa käsiteltiin yhteisessä kirkkovaltuustossa uudelleen loppusyksystä 2022 ja päätettiin, että jo vuosien 2024-25 talousarvioraamiin tulee löytää väliaikaisratkaisu, jotta muutamat seurakunnat eivät tekisi todella mittavaa alijäämää ennen sisäisten vuokrien tarkastusta vuoden 2026 budjetissa.

Sisäisten tilavuokrien väliaikaisratkaisua käsitellään yhteisessä kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa maaliskuun aikana (16.3. YKN:n iltakoulu ja 23.3. YKV:n iltakoulu) ja itse päätös tehdään YKN:n kokouksessa 13.4.

Tuomiokirkkoseurakunta käyttää vuosittain noin 100 000 euroa testamenttirahastojen (liite) varoja toiminnan tukemiseen.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia

Lisätiedot

henna.saarinen@evl.fi