RSS-linkki
Kokousasiat:https://hsrky10fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 05.05.2026/Pykälä 59
Herttoniemen kirkonkellojen jatkokäyttö
Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto 05.05.2026 § 59 60/03.01.02/2026 |
|
Esittelijä Kirkkoherra, Herttoniemen seurakunta Helaseppä Minnamari
Päätösehdotus
Seurakuntaneuvosto päättää
1)ainakin toistaiseksi säilyttää Herttoniemen kirkonkelloista pienimmän ja jatkaa sen sijoituspaikan selvittelyä toiveenaan, että kello voitaisiin ensisijaisesti säilyttää Leposaaren hautausmaan alueella
2)ettei sillä ole vaatimuksia kahden isomman kirkonkellon jatkokäytön osalta
Käsittely Seurakuntaneuvosto keskusteli kirkon kelloista.
Ehdotettiin, että seurakunta varaa kaikki kolme kelloa itselleen. Ehdotus ei saanut
kannatusta.
Ehdotettiin, että kohta 1 pysyy muuttumattomana, mutta kohdaksi 2 päätetään että
kirkkoherra valtuutetaan selvittämään kahden isomman kellon myyntiä. Kellojen
myynnillä voisi kustanataa pienimmän kellon siirron Leposaareen. Ehdotus sai
kannatusta.
Tehtiin vastaehdotus, että päätetään pohjaehdotuksen mukaan. Ehdotus sai
kannatusta.
Seurakuntaneuvosto äänesti näiden ehdotusten välillä:
Pohjaehdotus: 9 ääntä
Kohta 1 muuttumattomana ja kohdaksi 2) Valtuutetaan kirkkoherra selvitäämään
kahden isomman kellon myyntiä: 4 ääntä
Pohjaehdotus sai enemmän ääniä.
Päätös
Seurakuntaneuvosto päätti 1) ainakin toistaiseksi säilyttää Herttoniemen kirkonkelloista pienimmän ja jatkaa sen sijoituspaikan selvittelyä toiveenaan, että kello voitaisiin ensisijaisesti säilyttää Leposaaren hautausmaan alueella 2) ettei sillä ole vaatimuksia kahden isomman kirkonkellon jatkokäytön osalta
Päätöshistoria
Seurakuntaneuvosto käsitteli ensimmäisen kerran maaliskuun 2026 kokouksessan (§27/2026) Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosaston esittämää kysymystä, onko sillä vaatimuksia Herttoniemen kirkonkellojen jatkokäytön suhteen.
Asia palautettiin tuolloin valmisteluun sen selvittämiseksi voisiko seurakunta säilyttää vähintään yhden kellon seurakunnan alueella, esimerkiksi Kulosaaren hautausmaalla.
Selostus
Herttoniemen seurakuntaneuvosto käsitteli ensimmäisen kerran maaliskuun 2026 kokouksessan (§27/2026) Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosaston esittämää kysymystä, onko sillä vaatimuksia Herttoniemen kirkonkellojen jatkokäytön suhteen.
Asia palautettiin tarkempaan valmisteluun sen jälkeen, kun seurakuntaneuvosto käymänsä lähetekeskustelun pohjalta oli esittänyt toiveenaan sen selvittämistä, olisiko vähintään yksi kirkonkelloista mahdollista säilyttää seurakunnan alueella ja erityisesti osana Kulosaaren hautausmaata.
Kellotornissa on kolme kelloa, jotka painavat noin 700 kg, 350 kg ja 250 kg. Pronssiset kellot ovat vuodelta 1958 ja ne on valanut saksalainen kellovalimo Rincker. Kelloja ei ole jatkossa mahdollista säilyttää purettavan kirkon tontilla, sillä kirkon ja kellotornin purun jälkeen Helsingin seurakuntayhtymä luopuu kyseisestä kaupungin vuokratontista kokonaan.
Mikäli seurakunnalla ei ole kellojen suhteen vaatimuksia, Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosasto tarjoaa mahdollisesti kelloja muille seurakunnille tai vaihtoehtoisesti kirkonkellomuseoon.
Kirkokellojen sijoittamista Kulosaaren hautausmaalle eli Leposaareen on ehdotettu Helsingin seurakunnan kiinteistöosastolle ja käyty asiasta keskusteluja kiinteistöjohtaja Osmo Rasimuksen, Herttoniemen purun suunnittelusta vastaavan projektipäällikkö Matti Prihan, hautaustoimen päällikkö Teemu Kylmäkosken ja Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri Marja Varjoniemen kanssa. Varjoniemi toimii myös Kulosaaren hautausmaasta vastaavana ylipuutarhurina. Lisäksi keskusteluun on ottanut kantaa muun muassa Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä.
Esille on noussut ehdotus, että mahdollinen pienimmän kirkonkellon jatkokäyttö kytkettäisiin Kulosaaren hautausmaahan ja Leposaaren kappelin 100-vuotisjuhliin 2027. Perusteluna ratkaisulle on, että Kulosaaren hautausmaa yhdistää seurakunnan kaikkia alueita yhteisenä hiljentymisen ja muistelun paikkana. Kulosaaren hautausmaa tarjoaisi myös riittävän arvokkaat puitteet Herttoniemen kirkon säilytettävälle kellolle. Hautausmaakappelin 100-vuotisjuhlavuosi taas loisi kirkonkellon uudelle käyttöönotolle tai muistelupaikalle erityisen hienot puitteet.
Kirkkohallituksesta saadun tiedon mukaan Kulosaaren siunauskappeli ei ole kirkkolailla suojeltu, koska se on rakennettu vuoden 1917 jälkeen. Näin ollen siunauskappelin pihapiirikään ei ole kirkkolailla suojeltu, joten kyseessä ei ole myöskään olennainen muutos suojellussa kirkkopihassa.
Kellotapulin tai vastaavan rakentamiseen seurakunta ei siten tarvitse nykyisen kirkkolain mukaan kirkkohallitukselta lupaa. Rakennusvalvonnan lupa kuitenkin tarvitaan.
Alustavan tiedon mukaan mahdollinen rakennuskustannus tulisi kokonaan Herttoniemen seurakunnan maksettavaksi, jollei se itse löydä rakentamiseen muuta rahoituslähdettä. Tämän hetken karkea kustannusarvio vaihtelee muutamista kymmenistä tuhansista euroista yli sataan tuhanteen euroon.
Mahdollisten rahoituslähteiden, tarvittavien lupien ja suunnitelmien edistäminen vaatii vielä runsaasti lisäaikaa. Seurakunnan päätöksenteon näkökulmasta kiirellisin asia onkin nyt sen linjaaminen, päättääkö seurakunta tässä vaiheessa säilyttää yhden tai useamman kellon ja osoittaa niille Herttoniemen kirkon purun alettua väliaikaisen säilytyspaikan ja/tai päättääkö se luopua osasta tai kaikista kirkonkelloista kokonaan siten, että seurakuntayhtymän kiinteistöosasto voi päättää kellojen loppusijoituspaikasta.
Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.
Lisätiedot
Kirkkoherra Minnamari Helaseppä
p. 09 2340 3302, minnamari.helaseppa@evl.fi
Jakelu
Osmo Rasimus, kiinteistöjohtaja