Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 17.08.2026/Pykälä 74

Esittelijä Vs. kirkkoherra, Helsingin Mikaelin seurakunta Kontio Piia

Päätösehdotus

Päätös

Selostus

Selostus

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 17.6.2026

1) lisätä 500 000 euroa seurakuntien käyttötalouden määrärahaan;

2) jakaa kertaluonteisen lisämäärärahan seurakuntien kesken selostusosassa

olevan taulukon mukaisesti laskettuna samojen sosioekonomisten tunnuslukujen

perusteella, joita käytetään seurakuntien talousarviomäärärahojen jakoperusteena;

3) todeta, että lisämäärärahan tarkoituksena on vahvistaa seurakuntien

mahdollisuuksia tukea vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia helsinkiläisiä;

4) todeta, että kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto päättää lisämäärärahan

tarkemmasta käytöstä paikallisten tarpeiden mukaisesti;

5) pyytää kirkkoherroja valmistelemaan lyhyen yhteisen kuvauksen siitä, miten

seurakunnat voivat vahvistaa lisämäärärahan avulla helsinkiläisten taloudellista

tukemista.

Taustaa

Luottamushenkilöiden havainto seurakuntayhtymän tilinpäätöksissä viime vuosina
syntyneestä merkittävästä ylijäämästä on johtanut siihen, että virkavalmistelulta on
pyydetty esitystä mahdollisuuksista kohdentaa osa varoista seurakuntien
diakoniatyöhön. Keskustelua on käyty tasapainon löytämiseksi kertaluonteisen
lisämäärärahan jakamisen sekä vastuullisen ja pitkäjänteisen taloussuunnittelun
välillä.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 28.5. (§ 175) perusteellisen
keskustelun jälkeen hyväksyä taustaselvityksen sekä pyytää jatkovalmisteluna
päätösehdotuksen, jossa huomioidaan diakoniatyön ammattilaisten kentän
asiantuntemus, ajantasainen tilannekuva sekä esille tuodut toiveet. Valmistelussa
on otettu huomioon seurakuntien erilaiset tarpeet ja avustamiskäytännöt sekä
diakoniatyön toimintatavat laajemmin. Lisäksi toimeksiantona on ollut laatia ehdotus
lisämäärärahan jakamisen periaatteista ja määrästä.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksessä 28.5. (§ 175) edellytetään diakonian
ydinpalveluryhmää selvittämään, miten diakoniseen avustamiseen tarkoitettuja
määrärahoja on käytetty seurakunnissa vuosina 2025–2026.
Lisämäärärahan jakaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa seurakunnille
sosioekonomisten tunnuslukujen perusteella siten, että päätösvalta varojen
kohdentamisesta diakonisiin toimenpiteisiin jää kullekin seurakunnalle. Diakoniatyön
näkökulmasta keskeistä on vahvistaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia toimintatapoja
ja rakenteita, jotka tukevat ihmisten toimijuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kriisiluonteista taloudellista apua annetaan seurakunnissa jo nykyisellään laajasti
käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin nähden, eikä taloudellisen avustamisen
merkittävä lisääminen ole käytännössä mahdollista. Samanaikaisesti ei ole
nähtävissä, että kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvia toimeentulon kiristyksiä
purettaisiin lähitulevaisuudessa. Näistä syistä lisämäärärahan kohdentamisessa on
tärkeää tehdä kestäviä ratkaisuja.

Päätösehdotuksen perustelut

Päätösehdotus perustuu 28.5. pidettyyn yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen
laadittuun viranhaltijoiden valmisteluun, jonka pohjana olivat diakoniatyön
lähijohtajien laaja kuuleminen ja esiin tuodut akuutit tarpeet sekä
kirkkoherrainkokouksessa käyty keskustelu. Jatkovalmistelusta sekä nyt
esitettävästä ehdotuksesta ovat vastanneet diakonian päällikkö yhdessä
johtokolmikon kanssa ja muut yhteisen seurakuntatyön asiantuntijat.
Ehdotuksesta on käyty pohjustava keskustelu myös seurakuntayhtymän johtajiston
kokouksessa 2.6.

Valmistelussa on pyritty muodostamaan kokonaisuus, joka huomioi käydyn laajan
keskustelun, toivotun toteutusaikataulun, seurakuntien erilaiset tilanteet sekä
yhteisen kirkkoneuvoston linjaamat lisämäärärahan jakamisen periaatteet.

Lisämäärärahan jako päätöskohdan 2) mukaisesti

Lisämäärärahan esitetään jaettavaksi seurakunnille samojen sosioekonomisten
tunnuslukujen perusteella, joita käytetään seurakuntien talousarviomäärärahojen
jakoperusteena. Sosioekonomiset tunnusluvut perustuvat seurakunnan alueella
asuvien vähän koulutettujen, työttömien ja pientuloisten henkilöiden lukumääriin
suhteessa alueen koko väestöön. Esitettävä 500 000 euron lisämääräraha on ensin
jaettu suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien välillä jäsenmäärien
suhteessa.

Seurakunta,%-osuus, osuus lisämäärärahasta

Haagan seurakunta 4% 19 169

Herttoniemen seurakunta 6% 26 512

Kallion seurakunta 7% 30 899

Kannelmäen seurakunta 6% 27 259

Lauttasaaren seurakunta 2% 9 790

Malmin seurakunta 17% 81 285

Mikaelin seurakunta 14% 64 340

Munkkiniemen seurakunta 2% 8 836

Oulunkylän seurakunta 6% 26 556

Paavalin seurakunta 5% 23 911

Pakilan seurakunta 2% 7 147

Pitäjänmäen seurakunta 3% 14 560

Roihuvuoren seurakunta 5% 24 177

Tuomiokirkkoseurakunta 8% 36 361

Töölön seurakunta 6% 28 321

Vuosaaren seurakunta 8% 35 876

Suomenkieliset srk:t 100% 465 000

Johannes församling 28% 9 731

Matteus församling 32% 11 358

Petrus församling 40% 13 911

Ruotsinkieliset srk:t 100% 35 000

YHTEENSÄ 500 000

Aikataulu

Mikäli yhteinen kirkkovaltuusto päättää lisämäärärahasta esitetyn mukaisesti,
määrärahan käyttö seurakunnissa voi alkaa välittömästi sen jälkeen, kun
seurakuntaneuvosto on päättänyt lisämäärärahan tarkemmasta käytöstä.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Päätösehdotuksen ei arvioida sisältävän merkittäviä toteutukseen tai vaikutuksiin
liittyviä riskejä.

Lisämäärärahalla voi olla suoria ja välillisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin, mikäli sen avulla voidaan tukea heitä ja heidän perheitään vaikeissa taloudellisissa tai muissa haastavissa elämäntilanteissa.

Päätöksen taloudelliset vaikutukset avun saajille voivat olla merkittäviä.

Henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääasiassa diakoniatyötä tekeviin viranhaltijoihin, joiden tehtäviin kuuluu lisämäärärahan tarkoituksenmukainen ja vaikuttava kohdentaminen apua tarvitseville.

Päätöksellä ei ole suoria ympäristövaikutuksia.

Päätös toteuttaa seurakuntayhtymän ja kirkon perustehtävää kantamalla diakonista

vastuuta helsinkiläisistä.

Päätös liittyy suoraan Helsingin seurakuntayhtymän strategiaan edistäessään toivon tekojen kautta parempaa tulevaisuutta (strategiavalinta 4), vahvistamalla hyvän tekemisen verkostojen rakentumista (strategiavalinta 3) sekä mahdollisesti

tukemalla nuorten ja nuorten aikuisten elämäntilanteita (strategiavalinta 2). Lisäksi päätös voi tukea vieraskielisten helsinkiläisten hyvinvointia (strategiavalinta 1).

Lisätiedot

Piia Kontio, Outi Juntunen