Kirkko ja kaupungin johtokunta
Esityslista 27.01.2026/Asianro 8

Esittelijä Vs. seurakuntayhtymän johtaja Forsén Stefan

Päätösehdotus

Kirkko ja kaupungin johtokunta merkitsee printin lukemistutkimuksen tiedoksi.

Käsittely

Päätös

Selostus

Keväällä 2023 tehdyssä lukemistutkimuksessa oli mukana 11 seurakuntalehteä, vastaajia oli yhteensä 3 283. Syksyllä 2025 tehdyssä lukemistutkimuksessa oli mukana kuusi seurakuntalehteä, vastaajia oli 2953. Tutkimuksen toteutti kumpanakin vuonna Innolink Oy, nykyinen Bondata.

Kirkko ja kaupungin osuus vuoden 2025 kyselyn paneelivastaajista oli 1001 vastaajaa. Tämän lisäksi 70 ihmistä vastasi ns. yleislinkin eli lehdessä olleen QR-koodin kautta. Yleislinkkivastaajat ovat keskimääräistä aktiivisempia lukijoita. Kiinnostavaa tässä joukossa on, että heistä peräti 40 prosentille lehti on ainoa tai lähes ainoa kontakti seurakuntaan ja lehden rooli tiedon saannissa keskeinen.

Koska paneelivastaajat vastaavat tasaisesti pääkaupunkiseudun suomenkielisiä asukkaita, heidän antamansa vastaukset antavat realistisemman kuvan painetun Kirkko ja kaupungin lukemisesta.  Paneelivastaajista vajaa 56 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä ja vajaa 43 prosenttia ei kuulunut kirkkoon. Joukossa oli jonkin verran myös niitä, jotka eivät tienneet, ovatko jäseniä.

Vuoden 2025 kyselyn vastaajista 557 kuuluu kirkkoon (vuonna 2023 553 vastaajaa). Helsinkiläisiä kirkon jäseniä vastaajissa on 287 (276), espoolaisia 141 (140), Kauniaisista 3 (4) ja vantaalaisia 126 (133). Naisia kirkkoon kuuluvista vastaajista oli 58 (66) prosenttia, miehiä 42 (33) prosenttia. Tällä kertaa vastaajajoukossa oli siis selkeästi useampia miehiä kuin aiemmin.

75 (72) prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista ilmoittaa tuntevansa lehden ja lukevansa sitä, 19 (24) prosenttia tietää lehden nimeltä, mutta ei ole lukenut sitä ja 6 (4) prosenttia ei tunne lehteä. Lehden lukijoiden määrä on kahdessa vuodessa hieman kasvanut.

Kirkko ja kaupunki tavoittaa lukemistutkimuksen mukaan erittäin hyvin ne 24–45-vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat, jotka kuuluvat kirkkoon ja joille lehti jäsenetuna tulee. Näissä ikäryhmissä 71 prosenttia vastaajista kertoo lukevansa tai selailevansa lehteä ja 23 prosenttia lukee tai selaa jokaisen lehden. Tarkkojen lukijoiden määrä on hieman kasvanut, heitä on 19 (14) prosenttia. Tämä ikäryhmä on median keväällä 2025 valmistuneen kanavastrategian kannalta keskeinen ryhmä.

Erityisen kiinnostavaa painetun lehden kannalta on se, että tässä ryhmässä on peräti 20 (8) prosenttia niitä, jotka toivoisivat painetun lehden ilmestyvän nykyistä useammin. Myös aktiivisia verkkolukijoita on keskimääräistä enemmän, 25–34-vuotiaista Kirkko ja kaupungin verkkosivuja lukee usein 29 prosenttia ja 28–34-vuotiaista 18 prosenttia. Suurin verkkolukijoiden prosentti on ikäluokassa 19–24-vuotiaat, 33 prosenttia. Tässä joukossa moni ilmoittaa, ettei lue ylipäänsä mitään painettuja lehtiä.

Tällä kertaa 24 (22) prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista katsoi, että lehti on ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan. Lehden merkitys jäsenyyden kannalta on siis suuri ja hieman kasvanut.

Vuoden 2025 kyselyyn vastanneista kirkkoon kuuluvista lukijoista 12 (8) prosenttia toivoisi lehden ilmestyvän useammin, 71 (74) prosenttia on tyytyväinen nykyiseen tiheyteen ja 17 (18) prosentille riittäisi harvempikin rytmi. Ilmestymistiheyteen tyytyväisimpiä ovat espoolaiset, siellä 80 prosenttia on tyytyväisiä ja 5 prosenttia haluaisi tiheämpää rytmiä. Espoossa on tehty kaksi lehteä enemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla. Tämä näkyy siinä, että helsinkiläisistä 16 (7) prosenttia ja vantaalaisista 12 (4) prosenttia haluaisi lehden ilmestyvän nykyistä useammin. Muutos kahden vuoden takaiseen on merkittävä.

Seurakuntalehden merkitystä kuvaavista asioista eniten rastitettiin kohtaa luotettava kirkkomedia, 38 prosenttia (38). Seuraavaksi eniten vastattiin, että lehti on tärkeä tietolähde seurakuntien tapahtumista, 36 (39) prosenttia. Vastaajista 18 prosenttia katsoi lehden antavan virikkeitä henkilökohtaiseen hiljentymiseen, viimeksi kysyttiin samaa asiaa hieman eri tavoin, silloin prosentti oli 10. Lukemistutkimuksen mukaan vastaajat lukevat myös seurakuntien tapahtumailmoituksia yllättävänkin paljon. Vain 18 (20) prosenttia lehteä lukevista vastasi, ettei lue niitä lainkaan.

Kirkkoon kuulumattomia vastaajia oli nyt 425 (400). Heistä 36 (39) prosenttia ilmoitti tuntevansa lehden ja lukevansa sitä ja 51 (45) prosenttia tiesi sen nimeltä, vaikka ei ole lukenut. 10 (12) prosenttia vastasi, että samassa taloudessa lehteä lukee joku muukin. Nämä vastaajat kertovat siitä, että myös lehden telinejakeluun kannattaa panostaa.

Verkkosivujen käyttäjistä tehdään erillinen tutkimus vuoden 2026 aikana. Aiemman verkkotutkimuksen perusteella painetulla lehdellä ja verkkosisällöillä on omat lukijakuntansa.

Liitteenä on päätoimittajan Bondatan aineistosta laatima tarkempi yhteenveto tutkimuksesta. Lukemistutkimuksen tulos on johtokunnan kokousta edeltävän seminaarin aiheena.

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

päätoimittaja Pauli Juusela, pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi, p. 09 2340 4020