Kiinteistöjohtokunta
Pöytäkirja 15.04.2026/Pykälä 44

Esittelijä Kiinteistöjohtaja Rasimus Osmo

Päätösehdotus

Merkitään tiedoksi.

Käsittely

Kiinteistöjohtaja esitteli asian.

Keskustelussa todettiin, ettei tilojen muuttaminen asunnoiksi ole taloudellisesti kannattava ratkaisu. Ehdotettu muutos asunnoiksi edellyttäisi mahdollisesti jopa lähes miljoonan euron investointia, jonka nettovuokratuotoksi arvioitiin suuruusluokkana korkeintaan 1 %. Hanketta ei tämän vuoksi pidetty taloudellisesti perusteltuna. Todettiin, että jokaisen investoinnin tulisi olla joko taloudellisesti kannattava tai muussa tapauksessa selkeästi perusteltavissa seurakunnan toiminnallisista tavoitteista käsin. Kiinteistöjohtokunta katsoi, että tilojen käyttötarkoituksen muutosta ei nähdä perustelluksi vaan tiloille tulisi pyrkiä löytämään käyttö ilman suuria muutostöitä.

Todettiin, että tilojen jatkokäytölle on periaatteessa kolme vaihtoehtoa, joita vertaaamalla tulisi löytää paras ratkaisu: tilojen pitäminen tyhjillään, vuokraaminen sellaisenaan tai asuntomuutoksen toteuttaminen. Todettiin, että kevyt korjaus ja tilojen vuokraaminen esimerkiksi toimistokäyttöön voisi olla selkeämpi ja hallinnollisesti yksinkertaisempi ratkaisu kuin sekamalli, jossa osa rakennuksesta olisi asuinkäytössä ja osa toimitilana. Kaavamuutosta osaan rakennusta pidettiin ongelmallisena ja rakenteeltaan sekavana ratkaisuna, vaikka tiloilla on oma sisäänkäynti, mikä mahdollistaa erillisen käytön.

Keskustelussa nousi esiin myös tarve yhtenäisille pelisäännöille ja rajoille seurakuntien tilojen osittaista käytöstä luopumista koskien. Todettiin, että seurakunnat optimoivat talouttaan omasta näkökulmastaan, mikä ei aina johda yhtymän kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Seurakuntien eriarvoinen asema, erityisesti keskusta- ja lähiöseurakuntien välillä, todettiin tärkeäksi huomioida tulevissa ratkaisuissa.

Todettiin, että ennen seurakunnan luopumispäätöstä asiasta on käyty keskustelua kiinteistöyksikön kanssa ja selvitetty, olisiko tiloille käyttöä yhtymän sisällä. Tässä tapauksessa pienehköstä tilamäärästä luopuminen on hyväksytty, koska tilaan on oma erillinen sisäänkäynti. Keskustelussa korostettiin tarvetta käydä jatkossa selkeiden periaatteiden pohjalta vahvempi ja varhaisempi yhteinen arviointi siitä miten tällaisen luopumisen suhteen menetellään.

Laajemmassa keskustelussa käsiteltiin seurakuntayhtymän kiinteistömassaa ja siihen liittyviä kustannuksia. Todettiin, että merkittävät väistötila  ja vajaakäyttökustannukset kuormittavat kiinteistöosastoa ja että ratkaisuja tyhjentyvien tilojen osalta on tarpeen hakea systemaattisesti. Samankaltaisia tilanteita todettiin olevan myös muissa kohteissa.

Keskustelun päätteeksi todettiin yhteenvetona, ettei ole tarkoituksenmukaista edetä Pitäjänmäen kirkon kolmannen kerroksen tilojen muuttamisessa asunnoiksi. Tilojen todettiin soveltuvan paremmin pidettäväksi toimitilakäytössä tai vuokrattaviksi sellaisenaan mahdollisesti kevyen korjauksen jälkeen, eikä muutoshanketta viedä eteenpäin.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Todettiin, ettei kiinteistöjohtokunta tue käytöstä pois jääneiden tilojen muuttamista asunnoiksi.

Selostus

Taustaa

Pitäjänmäen kirkkorakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olli Saijonmaa ja sen vihki käyttöön piispa Elis Gulin 23.5.1959. Kirkko on peruskorjattu ja laajennettu vuosina 2005-2006 pääsuunnittelijana Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. Pitäjänmäen kirkkoa ei ole suojeltu asemakaavassa.

Pitäjänmäen seurakuntaneuvosto päätti 11.3.2025 § 20 luopua vuodesta 2026 lähtien Pitäjänmäen kirkon 3.kerroksesta, jonka vuoksi tilojen muutos on tullut ajankohtaiseksi.

Kirkon pohjoispuolen siipirakennuksen 3. kerrokseen haetaan käyttötarkoituksen muutosta, jossa palautetaan kerhotilat asunnoiksi (takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa). Asuntoja tehdään kaksi. Vuosien varrella tehtyjen muutosten takia alkuperäisen huonejärjestyksen palauttaminen ei ole mahdollista.

Vuosien 2005–2006 peruskorjauksen yhteydessä kirkkorakennuksen koilliskulmaan on tehty uusi esteetön hissillinen porrashuone, joka tulee palvelemaan myös uusia asuntoja. Kiinteistö on rakennettu rinteeseen, jolloin 3. kerroksen tiloista on yhteys maantasoon ulkoportaan välityksellä. Muutostyöt hoidetaan tätä sisäänkäyntiä hyödyntäen. Asunnoille osoitetaan omat irtaimistovarastot rakennuksessa.

Valmistelu

Hankkeesta on laadittu arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnitelmat ja ne ovat päivätty 31.3.2026. Rakentamislupahakemus on jätetty 19.12.2025. Pääsuunnittelijana Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.

Muutosalueen laajuustiedot 

Muutosala 150 k-m2

Lämmin tilavuus 480 m3

Kerrosluku 1

Asuntojen lkm. 2

As-m2 110,5 m2

Esittelyn liitteenä on arkkitehtisuunnitelmat.

Eteneminen ja aikataulu

Kokonaisurakka kilpailutetaan suunnitelmien pohjalta vuoden 2026 aikana. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittava hankinta.

Hankkeen aikataulu riippuu urakkakilpailutuksen aikataulusta. Alustavasti hanke ajoittuu vuosille 2026-2027. Hankkeen toteutusvaihe kestää arviolta 6 kuukautta.

Enimmäiskustannusarvio

Hankkeen kustannuslaskelma rakennusosa-arviona valmistuu toukokuussa. Muutosalueen laajuustietojen mukaan hankkeen tämän hetkinen kustannusarvio on jäämässä alle 1 M€ (sis.alv 25,5 %).

Lapsivaikutusten arviointi

Kerhotilat ovat olleet varhaisnuorten käytössä, mutta tilat ovat tällä hetkellä tyhjillään. Seurakunnan ilmoituksen mukaan kerhotoimintaa sekä kokoontumisia voidaan järjestää kirkkokiinteistön 2. kerroksen huoneissa. Myös rauhallista työskentelytilaa on sekä katutasossa että 2. kerroksen huoneissa. Asiassa ei ole tarpeen tehdä tarkempaa lapsivaikutusten arviointia.

Ympäristövaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointia.

Muutostyön yhteydessä purkautuva materiaali pyritään kierrättämään.

Lisätiedot

Kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus, p. 09 2340 2700, osmo.rasimus@evl.fi

Projektipäällikkö Tea Tikkanen, tea.tikkanen@evl.fi