RSS-linkki
Kokousasiat:https://hsrky10fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://hsrky10fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Yhteinen kirkkoneuvosto
Esityslista 23.04.2026/Asianro 11
| Edellinen asia | Seuraava asia | |
Pääkaupunkiseudun vieraskielisen seurakuntatyön neuvottelukunnan (Viksu) toimintakertomus 2025
Yhteinen kirkkoneuvosto 23.04.2026 356/00.01.01/2023 |
|
Esittelijä Vs. seurakuntayhtymän johtaja Forsén Stefan
Päätösehdotus
Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi pääkaupunkiseudun vieraskielisen seurakuntatyön neuvottelukunnan toimintakertomuksen vuodelta 2025.
Käsittely
Päätös
Selostus
Pääkaupunkiseudun vieraskielisen seurakuntatyön neuvottelukunta (Viksu) on koonnut toimintakertomuksen, jossa kerrotaan vieraskielisestä seurakuntatyöstä Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymissä vuonna 2025. Kokoamisen tavoitteena antaa tietoa etenkin luottamushenkilöille vieraskielisen työn järjestelyistä, tilanteesta, painoalueista ja haasteista.
Koska neuvottelukunnan tehtävänä on linjata, kehittää, koordinoida ja arvioida yhteisesti järjestettyä vieraskielistä työtä, toimintakertomuksessa on päähuomio arabian-, englannin-, kiinan-, venäjän- ja vironkielisessä työssä. Näistä venäjän- ja vironkielinen työ on yksin Helsingin järjestämää, mutta myös näiden kieliryhmien tekemää työtä käsitellään neuvottelukunnan kokouksissa. Toimintakertomukseen on myös kirjattu seurakuntayhtymien itsenäisesti järjestämää toimintaa yllä mainituille kieliryhmille. Lyhyesti on kuvattu muille kieliryhmille suunnattua toimintaa.
Helsingin seurakuntayhtymän edustajat neuvottelukunnassa olivat vuonna 2025 Ami Lainela ja yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén.
Työtä ohjasi Monikielisen seurakuntatyön strategia 2021–2030, ja vuoden aikana valmisteltiin myös seuraavan ohjelmakauden linjauksia.
Vuonna 2025 vieraskielisen seurakuntatyön toiminta oli laajaa ja osallistujamäärät pääosin kasvoivat. Toimintaan sisältyi jumalanpalveluksia, ryhmätoimintaa, leirejä, sielunhoitoa sekä diakonista ja verkostotyötä. Vapaaehtoisten rooli oli merkittävä kaikissa kieliryhmissä.
Yhteistyö seurakuntayhtymien välillä oli tiivistä, ja toimintaa koordinoitiin sekä neuvottelukunnan että operatiivisen ohjausryhmän kautta. Työntekijämäärä ja toiminnan laajuus ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, mikä on lisännyt tarvetta rakenteiden ja työn organisoinnin arviointiin.
Toimintaympäristöön vaikuttivat muun muassa maahanmuuttoon liittyvät yhteiskunnalliset muutokset sekä kansainväliset kriisit, jotka näkyivät seurakuntatyössä lisääntyneenä sielunhoidon ja tuen tarpeena. Samanaikaisesti kehitettiin uusia toimintamuotoja, vahvistettiin vapaaehtoistoimintaa ja lisättiin monikielistä viestintää.
Toimintakertomus tarjoaa kokonaiskuvan vieraskielisen seurakuntatyön tilanteesta, painopisteistä ja kehittämistarpeista pääkaupunkiseudulla.
Vaikutusten ja riskien arviointi
Lapsivaikutusten arviointi
Vieraskielinen seurakuntatyö tukee lasten ja nuorten hengellistä kasvua, identiteetin rakentumista sekä kotoutumista tarjoamalla toimintaa omalla äidinkielellä. Toimintaan sisältyvät muun muassa jumalanpalvelukset, kerhot, leirit ja perhetyö, jotka vahvistavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Toimintakertomuksen perusteella lapsi- ja nuorisotyö on useissa kieliryhmissä vahvistunut, mutta samalla toiminnan laajuus ja resurssien rajallisuus asettavat haasteita toiminnan saavutettavuudelle ja jatkuvuudelle.
Kokonaisuutena arvioiden vieraskielisellä seurakuntatyöllä on myönteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin, mutta toiminnan kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota riittäviin resursseihin ja tasapuoliseen saavutettavuuteen.
Strategiavaikutusten arviointi
Vieraskielinen seurakuntatyö toteuttaa Helsingin seurakuntayhtymän strategisia tavoitteita erityisesti monikielisyyden, saavutettavuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisen osalta. Toiminta edistää tavoitetta toimia monikielisenä hengellisenä yhteisönä ja tavoittaa laajenevaa monikielistä väestöä.
Toimintakertomus osoittaa, että työ on laajentunut ja monipuolistunut sekä seurakuntayhtymien välinen yhteistyö on vakiintunutta. Samalla työn kasvu korostaa tarvetta arvioida rakenteita, resursointia ja työn organisointia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokonaisuutena vieraskielinen seurakuntatyö tukee strategian toteutumista, mutta edellyttää jatkossa selkeää priorisointia ja rakenteellista kehittämistä.
Toimivallan perusteet
Hallintosäännön 4 luvun 7 § kohta 3
Lisätiedot
Jussi Murtovuori, jussi.murtovuori@evl.fi
Jakelu
Tarja Korpaeus-Hellsten
| Edellinen asia | Seuraava asia | |