Yhteinen kirkkoneuvosto
Esityslista 26.03.2026/Asianro 6

Esittelijä Vs. seurakuntayhtymän johtaja Forsén Stefan

Päätösehdotus

Käsittely

Päätös

Selostus

Taustaa

Seurakuntatalouden tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen laadinnasta vastaa yhteinen kirkkoneuvosto. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen yhteinen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. (KJ 6:5)

Tilinpäätös on käytännössä laadittu talouspalveluissa ja toimintakertomuksen ja tilinpäätöskirjan laatimisessa ja kokoamisessa on ollut mukana laaja joukko yhteisten palveluiden henkilöstöä. Seurakuntien toimintakertomukset ovat päätöksen liitteenä ja niistä on tiivistelmä tilinpäätöskirjassa.

Seurakuntatalouden tilinpäätös laaditaan noudattaen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen 6 lukujen säädöksiä. Kirkkohallitus antaa tarkempia määräyksiä seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirjanpidosta ja palkanlaskennasta (KJ 5:13, kohta 4b). Seurakuntatalouden kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997). Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän taloudenhoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. Kirkkohallituksen antamat määräykset ja ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan (KPL 1:3) lähteisiin seurakuntatalouden kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä

Päätösehdotuksen perustelut

Olennaiset tapahtumat seurakuntatyössä 2025

Keskeiset linjaukset taloudessa ja kiinteistöasioissa

Vuosi 2025 oli merkittävien, pitkälle kantavien linjausten aikaa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti uusista, vuodesta 2026 alkaen käyttöön otettavista sisäisten vuokrien perusteista, kokonaismäärärahajaosta sekä seurakunnille osoitettujen määrärahojen jakoperusteista. Näillä kaikilla on vaikutuksia seurakuntien toimintaan ja talouden rakenteisiin myös tulevina vuosina.

Kirkon toiminta tapahtuu ensisijaisesti seurakunnissa, mutta osa tehtävistä hoidetaan yhteisesti lain, perussäännön, seurakuntien keskinäisen sopimuksen tai vakiintuneiden käytänteiden perusteella. Vaikka budjetointia, toimintaa ja tiloja koskevat ratkaisut ovat muodollisesti erillisiä, käytännössä ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Yhdellä alueella tehty linjaus voi vaikuttaa merkittävästi toisaalla. Tämä nähtiin esimerkiksi alkuvuoden 2025 työskentelyssä, jossa tarkasteltiin seurakuntien ja yhteisten palvelujen välistä työnjakoa. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet, kirkkoherrat ja virkamiesjohto kokoontuivat useita kertoja yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. Yhteinen kirkkoneuvosto teki tästä päätöksen huhtikuussa.

Kiinteistöt muodostivat vuoden aikana toisen laajan, heijastusvaikutuksia sisältävän kokonaisuuden. Seurakunnat päättävät tilojensa käytöstä, mutta ylläpidosta ja peruskorjauksista vastaa kiinteistöosasto. Mahdollisista tiloista luopumisista päättää lopullisesti yhteinen kirkkovaltuusto. Sisäiset vuokrat kohdistuvat tilojen käyttäjille ja kannustavat tilakoon tarkasteluun. Vapautuvia määrärahoja voidaan käyttää seurakuntien ydintoimintaan.

Monipolvisia johdon valintaprosesseja

Vuoden 2025 aikana seurakuntayhtymän päätöksenteossa tapahtui useita henkilövaihdoksia ja vaaleja, jotka vaikuttivat valmisteluihin ja linjaaviin keskusteluihin. Yhteisen kirkkoneuvoston 13 varsinaisesta jäsenestä neljä oli uusia. Neuvoston kokoonpanosta käytiin perusteelliset keskustelut ja neuvottelut vuoden ensimmäisessä, valinnat tehneessä yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Puheenjohtajistovalinnat tehtiin yksimielisesti:

-          yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkoi varatuomari Wiking Vuori

-          yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin toiminnanjohtaja Kalle Sällström

-          yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana jatkoi psykoterapeutti Riitta Asikanius.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin nimittämänä Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Maika Vuori.

Kirkkoherrainkokouksen puheenjohtajana toimi Päivi Vähäkangas (Munkkiniemi) ja varapuheenjohtajana Hilkka Niemistö (Töölö). Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen valittiin Helsingin hiippakuntadekaaniksi, joten syksystä alkaen häntä sijaisti Piia Kontio. Mikaelin seurakunnassa järjestetään kirkkoherran vaali vuonna 2026.

Tuomiokirkkoseurakunta saatteli tuomiorovasti Marja Heltelän eläkkeelle lähtömessussa syyskuussa. Viransijaisena on toiminut Mari‑Anna Auvinen. Uuden tuomiorovastin valintaprosessi ja ehdokasasettelu nousivat poikkeuksellisen laajaan julkiseen keskusteluun, kun tuomiokapituli määräsi suorat vaalit vastoin seurakuntaneuvoston enemmistön toivetta välillisestä vaalitavasta. Joulukuussa pidetyssä vaalissa eniten ääniä sai Päivi Vähäkangas. Vaalien menettelytavasta on vireillä valitus, minkä vuoksi Vähäkangas aloittaa tehtävässään virkaatekevänä 1.4.2026 alkaen.

Seurakuntayhtymän johtavaksi juristiksi nimitettiin OTL, KTM Saara Haukipuro.

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki haki puolen vuoden virkavapaata tultuaan valituksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi vuoden 2026 alusta alkaen. Yhteisen kirkkoneuvoston enemmistö puolsi lyhyempää kolmen kuukauden vapaata. Neuvoston puheenjohtaja myönsi toimivaltansa puitteissa Rintamäen hakemuksen mukaisesti kuuden kuukauden jakson.

Projektirahoituksen vahva rooli

Seurakunnallista toimintaa kehitettiin vuoden aikana sekä osana jatkuvaa perustyötä että erilaisissa projekteissa. Projekti‑ ja ohjelmatyö oli aktiivista, ja niitä rahoitettiin talousarvion lisäksi tarveharkintaisilla määrärahoilla ja strategian toimeenpanomäärärahalla. Vuoden lopussa projektisalkussa oli yli 80 kehittämisprojektia, jotka omalta osaltaan vahvistivat Kirkko Helsingissä ‑strategian toteutumista.

Tarveharkintaista projektirahoitusta myönnettiin vuoden aikana yhteensä 1,14 miljoonaa euroa 23 projektille.

Seurakunnat kokeilivat ja kehittivät projektien kautta uusia työn muotoja, jotka lisäsivät seurakuntalaisten kohtaamista ja osallisuutta sekä vahvistivat seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kirkko Helsingissä -strategian painopisteet, kuten monikielisen hengellisen yhteisön kehittäminen, nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen sekä kokonaisvaltainen vastuullisuustyö näkyivät vahvasti projekteissa

Strategian toimeenpanomäärärahaa sai vuonna 2025 yhteensä 13 projektia, yhteisarvoltaan noin 850 000 euroa. Näistä noin neljännes kohdentui Nuoret aikuiset Helsingissä ‑projektille, jonka yhteydessä Mikael Agricolan kirkolla aloitti uusi nuorten aikuisten jumalanpalvelusyhteisö, Viikkomessu. Vuoden mittaan mesussa tilastoitiin 3 000 käyntiä kaikkiaan 38 messussa.

Strategiaan kirjattuja kestävyystavoitteita edistävät muun muassa vähähiilisen krematorion hankintaselvitys sekä hiilineutraalius- ja ESG-koulutukset. Kestävyystavoitteita konkretisoiva hiilineutraaliustiekarttakoulutus liittyi edellisvuonna hyväksyttyyn tiekarttaan, joka tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hautaustoimelle laadittiin vuoden 2025 aikana vastuullisuussuunnitelma ja -raportti, jonka työstössä osallistettiin myös hautausmaiden kävijöitä.

Rippikoulu jäsenyyden aktivoijana pääkaupunkiseudulla -projekti toteutui pääkaupunkiseudun seurakuntien rippikoulukampanjana, joka yhtenäisti rippikoulutyötä. Tutkimusten mukaan rippikoulu koetaan turvalliseksi ja nuorten spiritualiteetti on vahvistunut. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulupalautteessa oli luettavissa kaiken kaikkiaan merkittäviä positiivisia muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Rippikoulujen ilmoittautujamäärät pysyivät Helsingissä ennallaan, mutta lukutapaa yhtenäistettiin vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

Yhteisessä seurakuntatyössä toteutettiin monikielisen diakoniatyön kehittämishanke. Tavoitteina oli luoda ja vahvistaa palvelupolkuja monikielisten yhteisöjen ja paikallisseurakuntien diakoniatyön välillä sekä parantaa palveluohjausta. Hankkeessa mm. toteutettiin selkokielisiä ja monikielisiä viestintämateriaaleja ja kehitettiin uusia työmuotoja, esimerkiksi D-Kioski-pilotti. Strategiantoimeenpanomäärärahalla aloitettu hanke sai sittemmin jatkoa vuosille 2026–2027.

Tukea nuorille ja aikuistuville

Walk in ‑terapia, 16–29‑vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu, laajeni huhtikuussa myös Helsingin keskustaan Kampin Ohjaamoon. Palveluun pääsee ilman ajanvarausta, lähetettä ja maksutta. Helsingin seurakuntien terapiapisteet toimivat lisäksi Itäkeskuksessa, Malmilla ja Munkkiniemessä. Yhteisvastuukeräys tuki puolestaan nuorten mahdollisuuksia rakentaa turvallista tulevaisuutta sekä paikallisesti että kansainvälisesti.

Ulkomailta tulleille opiskelijoille järjestetty talvivaatekeräys puolestaan oli kirkon vastaus akuuttiin hätään. Monet opiskelijat ovat perheellisiä, joten myös lasten ja nuorten vaatteille oli kysyntää. Suomessa on kymmeniä tuhansia toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevia, jotka ovat saapuneet maahan eri puolilta Aasiaa, Lähi-itää ja Afrikkaa. Heistä moni on lähtenyt matkaan katteettomien mainoslauseiden houkuttelemina. Oppilaitospapit ja ruoka-avussa työskentelevät kohtaavat yhä useammin tyhjän päälle jääneitä opiskelijoita. EU:n ulkopuolelta saapuneiden opiskelijoiden tilanne nousi esille myös mediassa.

Paavalinkirkko vahvistui monipuolisten palvelujen myötä diakoniseksi keskukseksi, kun Hermannin Diakoniatalon Varustamo muutti sen tiloihin marraskuussa. Yhteistyö uusissa tiloissa käynnistyi hyvin, ja varustamotoiminnan matalan kynnyksen palveluiden tarjoamista kehitettiin eteenpäin EU-rahoitusta saaneessa Virtaa Varustamoista -hankkeessa.

Joulun alla pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen vuosittainen keräys sai uuden nimen Lahja lähimmäiselle (ent. Rakenna joulupuu). Pääkaupunkiseudulla noin 4 000 henkilöä sai keräyksen kautta jouluapua, ja lahjakorttien arvo ylitti 100 000 euroa.

Helsingin seurakunnat kantoivat kansainvälistä vastuutaan myöntämällä avustuksia Suomen Lähetysseuralle, Pipliaseuralle, Kirkon Ulkomaanavulle ja Medialähetys Sanansaattajille. Avustusten yhteismäärä oli 3 105 000 euroa, josta kriisiavun osuus oli vajaat 15 prosenttia. Kriisiapua osoitettiin muun muassa Myanmariin, Ukrainaan ja Palestiinaan. Jokainen yksittäinen avustuspäätös oli 30 000 euroa.

Syksyn aikana seurakuntayhtymä toteutti useita kansainvälisen diakonian ja lähetyksen koordinaatiomatkoja: Kirkon Ulkomaanavun kanssa Keniaan, Suomen Lähetysseuran kanssa Kambodzhaan sekä diakonian tutustumismatkan Sant’Egidio‑yhteisöön Roomaan. Vaikuttaja‑akatemian kolmas opintomatka suuntautui Ugandaan.

Näkyvä kirkko

Vuosi 2025 oli jumalanpalveluselämässä vahvan kasvun aikaa. Jumalanpalveluksiin paikan päällä osallistuneiden määrä kasvoi Helsingissä 13 prosenttia ja nousi ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen yli 300 000 kävijään. Kirkolliset juhlapyhät näkyivät tuttuun tapaan myös kaupunkikuvassa.

Maalis–huhtikuun vaihteessa katumainonnan teemana oli pääsiäisen kokemuksellisuus. Via Crucis -näytelmää seurasi edellisvuoden tapaan noin 10 000 henkilöä. Hiljaisella viikolla ja joulun alla Kampin kappeli kutsui ohikulkijoita pysähtymään Sieluntilan äärelle. Mikko Kuustosen, Jukka Perkon, Mirkka Paajasen ja Mikko Hassisen luoma meditatiivinen teos yhdisti musiikin ja visuaalisuuden, josta vastasi Mikki Kunttu.

Pyhäinpäivänä helsinkiläisiä kutsuttiin hautausmaille perinteiseen Kuoleman puutarhat -tapahtumaan. Mainonta näkyi raitiovaunuissa, busseissa ja digipinnoilla. Tapahtuma tavoitti noin 14 000 kävijää.

Kauneimpia Joululauluja mainostettiin yhteistyössä Suomen Lähetysseuran ja pääkaupunkiseudun seurakuntien kanssa. Vuoden 2025 erikoisuudeksi muodostui ”Sylvian joululaulu -gate” – vaikka laulua ei löytynyt yhteislaulutapahtuman tämänvuotisesta vihkosesta, useissa seurakunnissa se laulettiin ulkomuistista tai heijastettiin näytölle, mikä ylitti myös valtamedian uutiskynnyksen. Helsingin omassa katumainonnassa teemana oli Matkalla joulukirkkoon.

Helsingin jouluseimet -tapahtuma toi perinteiseen tapaan seimet Aleksanterinkadun ja keskustan alueen näyteikkunoihin ja kirkkoihin. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen joulukalenteri jaettiin jäsentalouksiin. Vuonna 2025 kalenterin tekstit oli kirjoittanut tietokirjailija ja rovasti Hilkka Olkinuora, ja kuvituksesta vastasi kuvittaja Mirva Malmgren. Jokaisen luukun tekstin taustalla oli ajatus, joka oli saanut innoituksensa kyseisen viikon evankeliumitekstistä. Kuvituksessa nähtiin puolestaan nostalgista joulukuvastoa elävällä piirrosjäljellä toteutettuna.

Jouluradio oli joulukuussa Suomen ja pääkaupunkiseudun toiseksi tavoittavin kaupallinen radiokanava. Ikäryhmissä 25–44 ja 9–24 vuotta Jouluradio oli ykkönen. Ida Elinan versioima Hoosianna nousi kanavan suureksi hitiksi. Joulu 2024 kuulostaa hyvältä -kampanja voitti RadioGaalassa Vuoden myyntiteko -palkinnon. Pitkäaikainen toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne palkittiin Kultainen Mikki -palkinnolla elämäntyöstään.

Ukrainan sodan vuosipäivänä 24.2. järjestettiin Tuomiokirkon portailla ja Senaatintorilla Valoa Ukrainaan -tilaisuus, ja Ukrainan kansallispäivänä 24.8. toteutettiin puolestaan United for Ukraine -tapahtuma. Molempien tapahtumien järjestelyissä olivat mukana Helsingin seurakuntayhtymä, Mothersforpeace ry, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, valtioneuvoston kanslia ja Ukrainan suurlähetystö. Tapahtumien yhteydessä järjestettiin myös ekumeeniset rukoushetket yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan ja Töölön seurakunnan kanssa.

Kevään lopulla seurakunnat osallistuivat Maailma kylässä -festivaaliin, jossa toteutettiin monikielinen ja -kulttuurinen jumalanpalvelus. Samaan aikaan Linnanmäen huvipuistossa juhlittiin jo yhdettätoista kertaa kymppisynttäreitä, joista on muodostunut 10 vuotta täyttävien lasten ja heidän huoltajiensa odotettu tapahtuma. Pääkaupunkiseudun seurakunnat järjestivät myös lukuvuoden päättymisen kunniaksi kummipäivän, johon sisältyi noin 20 ilmaista tai edullista lastentapahtumaa.

Tasa-arvo tapetilla

Helsingissä vietettiin Pride-viikkoa juhannuksen jälkeen. Yhteiset palvelut ja monet seurakunnat nostivat sateenkaarilipun salkoon. Helsingin seurakunnat osallistuivat Pride-kulkueeseen ja Kaivopuiston puistojuhlaan yhteistyössä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa.

Seurakuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tuli voimaan vuoden alussa. Se sisältää konkreettisia toimia tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden vahvistamiseksi.

Helsingin kaupungin, Helsingin seurakuntayhtymän ja Kevan edustajat koostivat kahdeksan kohdan huoneentaulun esihenkilötyön tueksi. Organisaatioiden edustajat miettivät käytäntöjä yli organisaatiorajojen, ja havaittujen mahdollisuuksien kirjo ulottuu syrjinnän nollatoleranssista mittaus- ja palkitsemiskeinoihin. Huoneentaulun avulla esihenkilö voi tarkastella omia johtamis- ja vuorovaikutuskäytäntöjään ja edistää yhdenvertaisuutta.

Kirkollisten vihkimisten määrä palasi kasvu-uralle: 879 paria sanoi ”tahdon” papin edessä. Määrä on suurin vuoden 2022 jälkeen. Vihkimisten määrä kasvoikin 21 prosenttia edellisestä vuodesta. Helsingin 19 seurakunnasta 18 vihkii samaa sukupuolta olevia pareja ja toivottaa sateenkariparit tervetulleiksi kirkkotiloihinsa sinetöimään avioliittonsa Jumalan kasvojen edessä.

Suosituimpia vihkikirkkoja olivat edelleen Puotilan kappeli, Oulunkylän puukirkko, Suomenlinnan kirkko sekä keskustassa Tuomiokirkko, Johanneksenkirkko ja Vanhakirkko. Kesällä 2025 vihkitilaisuuden tai kastejuhlan pystyi nyt järjestämään useina kesälauantaina myös Kampin kappelissa. Juhlaputki alkoi itse asiassa jo helluntaina 6.6., jolloin Paavalin seurakunta järjesti kappelissa Hääyö-tilaisuuden. Kastepäivää vietettiin vuoden varrella useissa kirkoissa.

Kirkko keskellä kesää

Kesän musiikkitarjonta oli Helsingin kirkoissa jälleen runsasta. Helsingin Urkukesän yli sadassa konsertissa kuultiin sekä perinteistä että modernia urkumusiikkia Helsingin kirkoissa koko kesän ajan.

Itähelsinkiläiset kanttorit ovat järjestäneet myös jo yli 20 vuoden ajan kesäkonserttisarjan metroradan varrella olevissa kirkoissa. Tämänkertaisen Metrolla musiikkiin -konserttisarjan teemana oli Toivo. Kaupungin länsilaidalla Lauttasaaren kirkon ilmaisissa kesäkonserteissa nautittiin musiikista viulun, urkujen, pianon ja kitaran ääressä.

Projektirahoituksella alkanut Gospelia Kaikille -kuorotoiminta jatkoi suosiotaan ja vastasi vahvasti musiikilliseen ja yhteisölliseen tarpeeseen. Kuoron kevät- ja joulukonsertit olivat jälleen loppuunmyytyjä, ja joulukonsertti järjestettiin tuplana. Toiminta ylittää kulttuuri- ja sukupolvirajat: mukana on niin maahanmuuttajia kuin laulajia ripari-ikäisistä yli kahdeksankymppisiin. Gospel Helsinki -kuoro juhlisti loppuvuodesta 30-vuotista taivaltaan loppuunmyydyssä Temppeliaukion kirkossa järjestetyssä juhlakonsertissa.’

Projektkör för barn i klass 3‒4 -projektin kuorosta tuli ruotsinkieliset seurakuntarajat ylittävä yhteisponnistus, ja marraskuussa yli sata uutta kuorolaista pääsi esiintymään Johanneksenkirkon konsertissa.

Helsingin seurakunnat tarjosivat Luojan luomaa saaristoluontoa kaupunkilaisten iloksi. Mustasaari oli tuttuun tapaan auki kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, ja saari oli auki telttailijoille nyt ensimmäistä kertaa myös elokuun viimeisen viikonlopun Nuku Yö Ulkona -tapahtumassa. Itähelsinkiläinen ja monen ruotsinkielisen jäsenen muistorikas Lekholmen oli leiritoiminnan lisäksi auki päiväkävijöille, ja myös yöpyminen oli tilanteen salliessa mahdollista.

Roihuvuoren seurakunta toteutti Laajarantaan Merikylän, leikkisän ja elämyksellisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena oli tutustuttaa lapset ja perheet Itämeren luontoon ja sen suojeluun sekä tukea lasten hengellisyyttä. Kouluryhmien ja seurakunnan ryhmien lisäksi Merikylä-esityksiä pääsi katsomaan kaikille avoimissa päivissä touko-, kesä- ja elokuussa.

Työalojen juhlavuosi

Vuosi 2025 oli monen työalan ja toiminnon juhlavuosi. Sairaalasielunhoito täytti 100 vuotta: Suomen ensimmäinen päätoiminen sairaalasaarnaaja, Kullervo Ilmonen, aloitti työnsä Helsingissä vuonna 1925. Juhlavuosi kokosi sairaalapapit toukokuussa valtakunnallisille verkostopäiville Helsinkiin.

Seurakuntien viittomakielisessä työssä oli kolminkertainen juhlavuosi, kun Helsingin kuurojen seurakuntaneuvosto täytti sata vuotta, kuurojen alttaritaulu Effata 95 vuotta ja kuurojen diakoniatyö 80 vuotta. Kaikki kolme ovat olleet merkittäviä etappeja kuurojen seurakunnalle. Koska viittomakielinen työ on historiallisin juurin lähtöisin Helsingistä, juhlavuodella oli sekä paikallinen että valtakunnallinen merkitys. Pääjuhlaa vietettiin lokakuussa.

Perheneuvonta juhli lokakuussa 80-vuotista taivaltaan, sillä kirkko aloitti perheneuvontatyön Helsingissä vuonna 1945. Kallion kirkossa ohjelmassa oli muun muassa korkean profiilin paneelikeskustelu otsikolla Perheiden ääni – kuka kuulee?

Myös Lehtisaaren nuorisokoti täytti 80 vuotta. Nuorisokoti tarjoaa turvallisen kasvuympäristön 13–17-vuotiaille tytöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai kiireellistä sijoitusta.

Seurakuntien luottamushenkilöt kokoontuivat toukokuun lopulla kesätapaamiseen Viikin kirkolla. Seurakuntayhtymän strategiapäivä eli Tulevaisuuspäivä järjestettiin puolestaan marraskuussa Seurakuntien talolla. Päivän aiheena oli nelivuotiskautensa puoliväliin ehtineen Kirkko Helsingissä -strategian välitarkastelu. Lisäksi luottamushenkilöitä ja kirkon yhteistyökumppaneita haastettiin pohtimaan johtamiseen liittyviä kysymyksiä Johtajuuden uudet tuulet -symposiumissa, joka järjestettiin Malmin kirkolla syyskuussa.

Hautaamisen hintakuoppa

Hautaamisen liittyvät maksuja korotettiin Helsingissä noin 10 prosentilla vuoden vaihteessa. Vaihteluväli on hautaustavasta riippuen noin 7–11 prosenttia. Hinnantarkistukset perustuivat yleisiin palkka- ja kustannustason muutoksiin. Maksuja on korotettu edellisen kerran kaksi vuotta sitten.

Syksyllä valtuusto päätti seuraavan vuoden korotuksista. Hautausmaksuihin liittyvä uutisointi nousi pitkin vuotta vahvasti otsikoihin eri medioissa. Toimittajat huomioivat keskimäärin kiitettävästi ja asiantuntevasti nousupaineiden juurisyyn eli valtion rahoituksen vähenemisen ja osin myös kirkon omat päätökset sen jyvittämisestä seurakuntatalouksien kesken. Helsinki oli näissä muutoksissa selvästi menettävänä osapuolena, ja Helsingin seurakuntayhtymän johto laati asiasta lausunnon yhdessä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa Kirkkohallitukselle.

Hautaustoimilaki määrää, että maksut saavat olla enintään hautauksesta aiheutuvien kustannusten suuruiset, joten maksut eivät tuota voittoa seurakunnille. Laki myös edellyttää, että maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille – toisin sanoen hinta on sama riippumatta siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei. Koska kirkko hoitaa hautatoimessa yhteiskunnallista tehtävää, toimintaan ei myöskään voi käyttää jäsenten maksamia kirkollisveroja.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti syksyllä, että Honkanummen krematorion uudistamisvalmistelut käynnistetään. Myös Malmin uuden krematorion toteuttamisesta aloitettiin erillinen selvitys. Nämä periaatepäätökset turvaavat vainajatuhkausten sujuvan jatkumisen ja toisaalta huomioivat nykypäivän ympäristövaateet.

Kulosaaren hautausmaa, Leposaari eli Vilan, täytti pyöreät 100 vuotta. Hautausmaan juhlavuosi huipentui loppuvuodesta pidettyyn kaksikieliseen juhlajumalanpalvelukseen ja konserttiin. Elokuussa juhlittiin myös hautausmaan voittamaa Green Flag Award -palkintoa. Hyvin ylläpidetyille ja hallinnoiduille viheralueille myönnetty tunnustus tuli nyt ensimmäistä kertaa Helsinkiin.

Hietaniemen hautausmaalla siunattiin kuolleiden lasten muistopäivänä 23.9. käyttöön Tyhjän sylin muistelupaikka. Paikka on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kokeneet tahattoman lapsettomuuden tai menettäneet syntymättömän tai vastasyntyneen lapsen. Muistelupaikalla voi pysähtyä, sytyttää kynttilän tai laskea kukkia.

Kiinteistöluopumiset jatkuivat

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi huhtikuun kokouksessaan esityksen kirkkojen ja kappelien luokittelusta ja priorisoinnista. Seurakuntien pääkirkoista peruskorjausta ensimmäisinä tarvitsevat aakkosjärjestyksessä listattuna Kannelmäen kirkkokiinteistö, Maunulan kirkkokiinteistö, Oulunkylän puukirkko laajennusosineen sekä Vuosaaren kirkkokiinteistö. Toteutusjärjestys, aikataulut ja kustannusarviot tulevat vielä erikseen valtuuston päätettäväksi. Vuoden 2025 syksyllä valtuusto teki päätöksen Myllypuron kirkon osaremontin enimmäiskustannusarviosta.

Vuoden aikana valmistui Tuomiokirkon julkisivujen korjausurakka sekä Malmin kirkon peruskorjaus. Munkkiniemen seurakuntatalon peruskorjaus eteni täyteen vauhtiin, ja Malmin kirkko otettiin jälleen käyttöön pääsiäisenä.

Tuomiokirkkoseurakunta päätti osaltaan luopua Suomenlinnan kirkosta. Kirkon tilojen jatkokäytöstä aloitettiin neuvottelut. Vihkivarauksiin luopumispäätös ei vaikuta. Vuoden aikana selvitettiin mahdollisuutta ottaa Suomenlinnan kirkko ja Mikael Agricolan kirkon yhteisökäyttöön. Ehdotus lähetettiin seurakuntiin lausuntokierrokselle, ja asiaan palataan keväällä 2026. Myös Kampin kappelin tulevaisuus oli vahvasti keskusteluissa. Yhteinen kirkkoneuvosto valtuutti marraskuussa kiinteistöjohtajan aloittamaan myyntineuvottelut Kampin kappelista.

Malmin seurakunta päätti luopua Pihlajamäen kirkosta, ja yhteinen kirkkovaltuusto antoi myyntiluvan. Valtuusto päätti myös osaltaan hyväksyä käytöstä poistetun Herttoniemen kirkon purkamisen.

Kohtaamiset sitouttivat

Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2025 kuudessatoista seurakuntayhtymässä ja suuressa seurakunnassa. Helsingissä vastaajia oli noin tuhat. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu kolme kertaa noin parin vuoden välein.

Helsingissä kirkkoa ja paikallisseurakuntia pidetään vahvasti luotettavana, suvaitsevana ja avoimena. Toisaalta enemmistön mielikuvissa korostuvat sanat rutiininomainen, varovainen ja etäinen. Aiempiin kyselyihin verrattuna myönteistä kehitystä on tapahtunut muun muassa kokeilunhalun, henkilökohtaisuuden ja läheisyyden osalta.

Nykypäivänä suhde seurakuntiin toteutuu kyselyn perusteella merkittävässä määrin median välityksellä. Esimerkiksi Kirkko ja kaupunki -lehden kautta seurakunnat tavoittavat Helsingissä 65 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista.

Seuraavaksi tärkeimmät tavat kohdata kirkko ovat käynnit hautausmailla. Näin vastasi 45 prosenttia kaikista helsinkiläisistä vastaajista ja 51 prosenttia kirkon jäsenistä. Joulukalenteri oli lähes yhtä tärkeä keino tavoittaa jäsenet: 48 prosenttia mainitsi joulukalenterin.

Kohtaamistapojen määrällä on merkitystä jäsenyyden pidon, eräänlaisen jäsensitkon kannalta. Vain noin 1,3 prosenttia vastaajista uskoo todennäköisesti eroavansa joskus kirkosta, jos hän on vuoden kuluessa ollut kahdella tai useammalla eri tavalla tekemissä kirkon kanssa, mukaan lukien vaikkapa juuri yllä mainitut kohtaamiset mediassa, hautausmailla tai jäsenpostitusten muodossa. Jos kohtaamistapoja on ollut vain yksi tai ei lainkaan, todennäköisyys eroamiselle on merkittävästi isompi: 8,3 prosenttia vastanneista on ajatellut joskus eroavansa tai arvelee todennäköisesti eroavansa kirkosta.

Syksyllä Johannes församling toteutti kampanjan Det du letar efter finns redan (”Se, mitä etsit, on jo olemassa”), joka toi esiin seurakunnan yhteisöllistä toimintaa. Kampanja huipentui viikolla 46 järjestettyyn teemaviikkoon ja hyväntekeväisyyskonserttiin Johanneksenkirkossa. Kampanjan suunnitteli työryhmä, johon kuului työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.

Lokakuussa täysi-ikäiset opiskelijat ja nuoret aikuiset pääsivät kolmatta kertaa kiertämään joukkueissa metroradan varrella olevia tehtävärasteja KirkkoApprossa, jonka 250 lippua myytiin loppuun. Loppubileet mukaan lukien osallistujia oli 280 henkilöä. Kokonaisluvussa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna reilu kolmannes.

Pienelle parasta -sarjan 3-vuotiaille ja 6-vuotiaille lähetettävät materiaalit uudistettiin. Ne koostuvat nyt avattavasta kartonkikotelosta, jonka sivuilla kuvitettu tarina kulkee. Kotelosta paljastuu myös tarroja, joiden avulla tarinasta tutut hahmot voivat jatkaa seikkailujaan lapsen leikeissä. 3-vuotiaiden tarina on nimeltään Kettu & joulu / Räven och julen ja sen taustateemana on joulukertomus. 6-vuotiaiden tarina on nimeltään Ihmeellinen eskarimatka / En förunderlig förskoleresa. Se muistuttaa lähimmäisen rakkauden merkityksestä ja tekee tutuksi rakkauden kaksoiskäskyä. Molemmat tarinat on kirjoittanut lastenkirjailija Hannele Lampela ja kuvittanut kuvittaja Ninka Reittu.

Tunnettuuden syntyä edistää osaltaan yhteinen ilme ja tyyli. Vuoden jälkipuoliskolla Helsingin seurakunnissa alettiin siirtyä kohti koko kirkon uutta yhteistä ilmettä: logoja, väripalettia, visuaalisia elementtejä ja fontteja uudistettiin asteittain. Uudistus näkyy arjessa muun muassa verkkosivuilla, esitysmateriaaleissa, avainkorttien kaulanauhoissa sekä tilojen teippauksissa.

Digitalisaation ilot ja mutkat

Paavalinkirkossa järjestettiin maaliskuussa Suomen ensimmäinen tekoälyllä tuotettu jumalanpalvelus osana Paavali-viikkoa. Myöhemmin kuussa Helsingin seurakuntayhtymä oli mukana järjestämässä Heräys‑huippuseminaaria Tiedekeskus Heurekassa ja verkossa, teemana tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisyyteen. Yhteiskunnalliset keskustelut jatkuivat myös lokakuussa Tuomiokirkossa. Toista kertaa järjestetyn yhteiskunnallisen keskustelun teemakuukauden aiheena oli Sota ja rauha. Samalla Tuomiokirkossa oli esillä brittiläisen taiteilija Luke Jerramin Mars-tilataideteos.

Kirkko ja kaupunki julkaisi mobiilisovelluksen. Sovelluksesta löytyy painetun lehden sisällön lisäksi mm. hiljentymiseen ja rauhoittumiseen johdattelevia audiosarjoja, salaviisaita testejä ja tietovisoja sekä menohakukone. Viestintäpalveluiden julkaisema ja pilotoima TikTok-kanava holy hel saavutti laajan yleisön, ja Hietaniemen hautausmaan vahtimestari Hannu ”Hauta‑Hannu” Aho nousi someilmiöksi.

Historian ensimmäinen Kaapo-palkinto eli Digitaalisen nuorisotyön innovaatiopalkinto myönnettiin Markus Kartanolle hänen ansioistaan kehittämistyön asiantuntijana ja verkkopappina yhteisessä seurakuntatyössä. Palkinto jaettiin tammikuussa Diakonian ja kasvatuksen päivillä Tampereella.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiset palvelut osallistuivat TIEKEn suoritusmerkkien pilotointiin Kirkkohallituksen strategiahankkeessa. Osaamismerkki on työntekijälle käytännön todistus siitä, että jokin tietty digitaito on hallussa. Työntekijät pääsivät osallistumaan pilottiin vapaaehtoisesti. Tekoälyn uusia mahdollisuuksia testattiin valtakunnallisessa Microsoft 365 Copilot -projektissa, johon osallistui seurakuntien ja yhteisten palveluiden työntekijöitä myös Helsingistä.

Helsingin seurakuntien verkkosivuilla otettiin käyttöön chatbotti, joka auttaa ja opastaa kävijöitä löytämään sivustolta tietoa. Botti otettiin käyttöön jo nyt piakkoin poistuvilta sivuilta, sillä uusien sivujen valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen.

Digitalisoituminen ja digipalveluiden kehittäminen on tunnetusti välillä odotettua hitaampaa ja mutkikkaampaa. Pitkään odotettu ja valmisteltu toiminnanohjausjärjestelmän tarjouskilpailu oli käynnissä loppukeväällä, mutta se jouduttiin keskeyttämään hankintalain mukaisin perustein. Uudella kierroksella syys-lokakuussa saatiin kolme tarjouspyynnön mukaista tarjousta. Markkinaoikeuteen tehty valitus siirsi prosessin vuodenvaihteen yli, ja alkuvuonna 2026 hankinnasta tehtiin toinen valitus.

Kokonaiskirkon yhteisen henkilötietojärjestelmän Populus Masterin ja identiteetinhallintajärjestelmän käyttöönotto siirtyi sekin useita kertoja. Taustalla olivat ennen kaikkea identiteettihallintajärjestelmän käyttöönoton ongelmat: käyttöönottoprojekti keskeytettiin valitun toimittajan kanssa alkuvuodesta toimituksessa ilmenneiden vakavien ongelmien takia. Varasuunnitelmana oli nykyisen, varsin iäkkään identiteetinhallintajärjestelmän päivittäminen tukemaan uutta toimintatapaa ja sekin muutos osoittautui huomattavasti oletettua vaikeammaksi. Käyttöönotossa ilmeni suuria ongelmia, joita korjataan edelleen. Helsingissä toteutettiin samalla kertaa omasta Henkari-HR-järjestelmästä luopuminen, joka sentään onnistui suunnitellulla tavalla. Kokonaisuuden lanseeraus saatiin lopulta aikaan marraskuussa, mutta järjestelmien lastentaudit ja ennakoimattomat katkot kuormittivat seurakuntien ja yhteisten palveluiden esihenkilöitä ja henkilöstöasiantuntijoita kohtuuttomasti.

Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne

Talous on edelleen ylijäämäinen, maksuvalmius on erittäin hyvä ja rahavarojen määrä kasvoi. Seurakuntayhtymän taseessa ei ole pitkäaikaisia lainoja. Sen sijaan lainoja on 100 prosenttisesti omistetuilla tytäryhteisöillä (asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt) noin 36 milj. euroa, joka on noin15 prosenttia seurakuntayhtymän rahavaroista. Taloyhtiöiden lainat huomioiden vakavaraisuus pysyi edelleen erittäin hyvällä tasolla.

Omavaraisuus on käytännössä 100 prosenttia, koska pitkäaikaisia lainoja ei ole. Tilinpäätöksen lyhytaikaiset velat muodostuvat tavanomaisista vuodenvaihteeseen osuvista siirto- ja ostoveloista – siksi virallinen omavaraisuus on 97,1 prosenttia.

Vuoden 2025 tuloslaskelman mukainen ylijäämä 26,9 milj. euroa on poikkeuksellisen suuri. Rahavarat lisääntyivät 19,4 milj. eurolla ja olivat vuoden lopussa yhteensä 254,1 milj. euroa.

Ylijäämään vaikuttivat useat tekijät. Toimintatuottoja kertyi 0,9 milj. euroa aikaisempaa enemmän. Toimintakulut kuitenkin kasvoivat 8,4 milj. euroa. Tämän seurauksena toimintakate oli 81,4 milj. euroa, määrä oli 7,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi (+10,1 %). Verotuloja saatiin 93,4 milj. euroa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 3,7 milj. euroa (+2,6 %). Rahoitustuottojen ja -kulujen nettotuotto oli 23,7 milj. euroa. Sijoitusten laskennallisten arvonmuutosten vaikutus rahoitustulokseen oli tällä kertaa 1,4 milj. euroa negatiivinen.

Toimintatuotot yhteensä kasvoivat 0,9 milj. euroa (+4,6 %) edellisvuodesta.

Eniten kasvoi erilaiset tuet ja avustukset: 0,5 milj. euroa (+33,1 %). Myyntituloista pääsylippu- ja käsiohjelmatulot kasvoivat 0,4 milj. euroa (+16,1 %). Maksutotoista erilaiset hautaukseen liittyvät maksut kasvoivat yhteensä 0,4 milj. euroa (+19,4 %). Virkatodistustuotot kasvoivat 0,2 milj. euroa (+29,1 %). Testamenttien tuloutuksia kirjattiin0,4 milj. euroa (−66,4 %) vähemmän kuin edellisvuonna.

Toimintakulut kasvoivat 8,4 milj. euroa (+8,9 %) edellisvuodesta. Henkilöstökulu kasvoi 4,4 milj. euroa (+8,0 %). Palveluiden ostot kasvoivat 3,8 milj. euroa (+8,9 %). Aine- ja tarvikeostot kasvoivat 0,3 milj. euroa (+2,5 %). Annetut avustukset kasvoivat 0,5 milj. euroa (+12,4 %). Erilaiset muut toimintakulut vähenivät 0,4 milj. euroa (−20,4 %). Kiinteistöveroja ja muita veroja maksettiin yhteensä 1,4 milj. euroa. Luottotappioita kirjattiin 0,1 milj. euroa.

Toimintakate, eli toiminta tuottojen ja -kulujen erotus, kasvoi 7,5 milj. euroa (+10,1 %).

Kirkollisveroja tilitettiin 2,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna – 93,4 milj. euroa (+2,6 %). Valtionrahoituksen määrä väheni 3,4 milj. euroa (−27,8 %). Verotuskulut vähenivät 0,1 ja kirkon rahastomaksut kasvoivat 0,6 milj. euroa.

Tuloslaskelmaan kirjattavien rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärän erotus oli 23,7 milj. euroa ylijäämäinen (+71,3 %). Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen tuottojen ja kulujen erotus oli 10,0 milj. euroa ylijäämäinen. Korkotuottoja saatiin 0,2 milj. euroa ja korkokulut oli n. 30 000 euroa. Muiden rahoitustuottojen ja kulujen erotus oli 12,1 milj. eroa ylijäämäinen. Summa oli tavanomaista suurempi. Näihin sisältyy sijoitussalkussa olevien sijoitusten muutoksiin liittyviä satunnaisia myyntivoittoja ja -tappioita.

Vuosikate oli 33,9 milj. euroa. Poistot olivat 7,5 milj. euroa. Erilliskirjanpitoina hoidettujen hautainhoito- ja testamenttirahastojen tuotot ja kulut merkitään srk-yhtymän tuloslaskelmaan, mutta niiden vaikutus tulokseen neutraloidaan vastaavalla siirtokirjauksella.

Tilikauden tulos oli 26,3 milj. euroa ylijäämäinen. Poistoeron muutos oli +0,6 milj. euroa. Näiden summana tilikauden ylijäämä oli 26,9 milj. euroa.

Kirkollisverotulot

Maksuunpannut verot

Seurakuntayhtymän veroprosentti on 1,00. Viimeisimmässä, vuonna 2024 toimitetussa verotuksessa, seurakuntayhtymän kyseisen verovuoden maksuunpannut kirkollisverot olivat 91,5 milj. euroa – kasvua edellisvuodesta oli 2,6 prosenttia.

Kirkollisverotilitykset

Seurakuntayhtymän saamat kirkollisverotilitykset vuonna 2025 olivat 93,4 milj. euroa. Summa pieneni edellisvuodesta 2,4 milj. euroa (+2,6 %). Pääosa tilitetyistä kirkollisveroista muodostuu kuluvan vuoden palkoista tehdyistä ennakonpidätyksistä, mutta tilityksiä saadaan myös neljältä aikaisemmalta verovuodelta.

Valtion rahoitus

Kirkkohallituksen seurakuntatalouksille jakamaa valtion rahoitusta sai Helsingin seurakuntayhtymä 9,8 milj. euroa (13,6 milj. euroa).

Kirkolle osoitetun rahoituksen kokonaissumma pieneni vuodesta 2025 alkaen lakimuutoksen perusteella 19,1 milj. euroa. Lisäksi kirkolliskokous muutti seurakuntatalouksien välistä rahanjakoa. Molemmat muutokset vähensivät Helsingin seurakuntayhtymän saamaa osuutta rahoituksesta.

Valtionrahoitusta leikataan määräaikaisesti lisää vuosina 2026 ja 2027 – kumpanakin vuonna 9,8 milj. eurolla. Kirkon seurakunnille valtionrahoituksen jakoon tehdyssä muutoksessa oli kahden vuoden siirtymäkausi – vuodet 2025 ja 2026. Vuodesta 2027 alkaen jakoperuste tulee kokonaisuudessaan voimaan ja heikentää edelleen Helsingin seurakuntayhtymän tilannetta. 

Kirkollisverotulot ja valtionrahoitus vuosina 2023–2025

Tuloslaskelma 2025 ja 2024

Toiminnan ja talouden tarkastelu tuloperustan muutosten valossa

Kirkollisverotuotto kasvoi 2,4 milj. euroa / +2,6 %. Kirkollisveron tuotto perustuu seurakuntien jäsenten verotettaviin palkka- ja eläkeansioihin. Näiden summa on viime vuosina kasvanut ja samalla kasvattanut verotuloa, vaikka palkka- ja eläketuloa saavien lukumäärä on jäsenmäärän vähenemisen myötä vähennyt. Helsingissä muuta maata korkeampi tulotaso, joka tukee kirkollisverotuottoa.

Valtion rahoituksen määrä väheni 3,4 milj. euroa / −27,8 %. Valtion rahoituksen pieneneminen vaikutti eniten hautaustoimeen ja sen maksuihin, joita jouduttiin korottamaan. Valtion rahoitus alenee vielä myös vuosina 2026 ja 2028 valtion tekemän rahoituksen määräaikaisen vähentämispäätöksen ja kirkolliskokouksen tekemän jakopäätöksen seurauksena.

Toimintatuottojen yhteismäärä kasvoi 0,9 milj. euroa / +4,6 %. Suurimmat kasvut tulivat pääsylippu- ja käsiohjelmamyynneistä (+16,1 %) sekä hautaustoimien (+21,0 %) ja virkatodistusmaksuista (+29,1 %). Seurakuntatyön maksut yhteensä kasvoi 1,7 %.

Helsingin seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on pysynyt perustaltaan vahvana ja ylijäämäisenä. Verotulojen kasvu ei ole kuitenkaan yltänyt yleisen inflaation ja henkilöstökulujen kehitykseen. Lisäksi rakennuskannan ylläpitämisen kustannukset (investoinnit) ovat huomattavat.

Työnantajakilpailukykyä ylläpidettiin

Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön näkökulmasta vuotta 2025 värittivät erilaiset konkreettiset toimenpiteet työnantajakilpailukyvyn vahvistamiseksi, päätökset yhteisten palvelujen ja seurakuntien välisen työnjaon täsmentämisestä sekä pitkään odotetun HR-järjestelmän käyttöönotto. Muun muassa uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman myötä työtä työhyvinvoinnin vahvistamiseksi on tehty koko seurakuntayhtymässä aiempaa järjestelmällisemmin.

Sijoitustoiminta

Rahamääräiset sijoitukset

Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitussuunnitelman mukaan. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia ja sijoitustoiminnassa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa, eli vastuullisten yritysten suosimista sijoituskohteina. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema, asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan suuntaviivojen suunnittelussa. Rahavarojen sijoitusten sijoituspäätökset tekee hallintojohtaja yhteisen kirkkoneuvoston päättämään rajaan asti ja sen ylittävältä osin yhteinen kirkkoneuvosto. Kiinteistösijoituksista vastaa kiinteistöjohtaja ja yhteinen kirkkoneuvosto.

Seurakuntayhtymälle otettiin käyttöön uusi sijoitussuunnitelma vuoden 2025 alusta alkaen. Sijoitussuunnitelma sisältää muun muassa linjaukset seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitusten neutraaliallokaatiosta sekä siihen sovellettavista maksimi- ja minimirajoista. Sijoitusneuvottelukunta vahvistaa neutraaliallokaation ja sijoitussuunnitelman muiden linjausten pohjalta kulloinkin sovellettavan taktisen allokaation. Uusina kokonaisuuksina sijoitussuunnitelmaan sisällytettiin aiempaa laajemmat ja yksityiskohtaisemmat kirjaukset kiinteistösijoituksista sekä niiden osuuden asteittaisesta vähentämisestä suhteessa rahavarojen sijoituksiin.

Seurakuntayhtymän sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpäätöksessä 249,5 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden vaihteessa 288,4 milj. euroa. Seurakuntayhtymän varainhoidon sijoitussalkku sisältää osakerahastoja, lyhyen koron rahastoja, pitkän koron rahastoja sekä vaihtoehtoisista sijoituksista Private Equity- ja Private Credit -rahastoja. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella. Korko- ja osakesijoituksien tuotto vuonna 2025 oli 8,64 % (salkun aloituspäivästä 19.4.2021 lähtien yht. 28,32 %).

Kiinteistösijoitukset

Seurakuntayhtymän kirjanpidossa seurataan erikseen sijoituskiinteistöjen ja seurakunnallisessa käytössä olevien kiinteistöjen tuottoja ja kuluja. Sijoituskiinteistöiksi lasketaan suoraan omistetut asuintalot, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, yksittäiset osakehuoneistot sekä tontit ja maa-alueet. Seurakuntatiloina tai sosiaalisessa asuntokäytössä olevia huoneistoja ja kiinteistöjä ei lueta sijoituskiinteistöiksi.

Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten markkina-arvoksi arvioitiin vuoden 2025 lopussa noin 161 milj. euroa, josta asuinkiinteistöjen osuus on noin 98 milj. euroa, toimisto- ja liikekiinteistöjen noin 23 milj. euroa sekä tonttien ja maa-alueiden noin 40 milj. euroa. Markkina-arvoarvio pieneni edellisvuodesta noin 4 milj. euroa. Kiinteistösijoitusten kirjanpidon tulos vuonna 2025 oli noin 10 milj. euroa, tasearvolle laskettuna noin 7,7 %.

Kertomusvuoden aikana sijoituskiinteistöiksi luettavia kohteita myytiin kaksi, molemmat tontteja. Myynneistä saatiin kassavirtana noin 2 milj. euroa. Myytyjen tonttien tasearvo oli pieni, lähes koko kassavirta oli myyntivoittoa. Myynnissä oli myös muita kiinteistöjä, mutta niiden osalta prosessit ovat käyttötarkoituksen muutoksineen usein pitkiä, sekä osakehuoneistoja, joiden myyntiä vaikeuttaa heikko markkinatilanne.

Asuntojen ja liikehuoneistojen vuokrausta jatkettiin edelleen tavoitteena pitää käyttöaste mahdollisimman korkeana. Käyttöaste asunnoissa oli 96,3 % ja liiketiloissa 90,1 %. Vuokrien tarkistuksia tehtiin kertomusvuonna sopimusten mukaisesti. Sijoitusasunnoista vuokraustuottoa saatiin noin 10,1 milj. euroa ja niihin kohdistuvat kulut olivat noin 6,3 milj. euroa.

Merkittävimmät investoinnit

Vuoden 2025 talousarviossa kiinteistöosaston investointien määrä oli 17,8 milj. euroa, joista hautaustoimen kiinteistöinvestointien osuus oli 0,9 milj. euroa ja kiinteistötoimen investointien osuus 16,9 milj. euroa (sis. investoinnit sijoituskiinteistöihin). Talousarviomuutosten jälkeen kiinteistöosaston investointien talousarvion määrä nousi 33,9 milj. euroon, hautaustoimen osuus tästä oli 5,5 milj. euroa ja kiinteistötoimen 28,4 milj. euroa. Kiinteistöosaston investointitoteutuma oli 15,6 milj. euroa, tästä hautaustoimen investointien osuus oli 3,6 milj. euroa ja kiinteistötoimen investointien 12 milj. euroa.

Euromääräisesti suurimmat investointihankkeet olivat Helsingin Tuomiokirkon kaksi vuotta jatkuneen julkisivukorjauksen valmistuminen ja käynnissä oleva Munkkiniemen seurakuntatalon (kirkon) peruskorjaus. Muita toteutuneita investointihankkeita olivat Asunto Oy Korkeavuorenkatu 10 kolmannen kerroksen tyhjillään olevien toimitilojen muuttaminen asunnoiksi ja Puistolan kirkon korjaushankkeet. Myös Kannelmäen kirkkoon liittyvän seurakuntasiiven kaavakehitystä ja suunnittelua edistettiin sekä toteutettiin tilamuutoshankkeet Kallion kirkkoon ja Paavalinkirkkoon. Edistettiin myös työympäristön kehittämishanketta, joka liittyy yhteisten palveluiden tuleviin toimitiloihin ja seurakuntien talosta luopumiseen.

Kiinteistötoimen tehtäviin kuuluvat myös hankkeiden takuuaikaisten tehtävien ja vastuiden valvonta. Kiinteistöstrategian mukaisesti edistettiin valittujen kohteiden purkusuunnittelua ja purkua. Vuoden 2025 aikana kiinteistötoimessa jatkettiin jo aiemmin aloitettujen kaavakehityshankkeiden edistämistä sekä aloitettiin uusia kaavakehityshankkeita.

Kiinteistötoimi jatkoi myös seurakuntayhtymän aiemmin rakennuttamien uudishankkeiden 10-vuotisvastuiden hoitamista

Jäsenmäärä

Helsingin seurakuntien jäsenmäärä laski vuonna 2025 yhteensä 1 886 henkilöllä eli 0,6 prosenttia. Kirkosta eronneita oli 3 403 henkilöä enemmän kuin kirkkoon liittyneitä vähintään yksivuotiaita. Kuolleita oli 1 208 jäsentä enemmän kuin kastettuja alle yksivuotiaita lapsia.

Jäsenmäärän väheneminen oli pienintä vuoden 2009 jälkeen. Poikkeuksellisen suotuisa jäsenkehitys johtui kirkkoon liittymisten ja kasteiden lukumäärän kasvusta, kirkosta erojen vähenemisestä sekä erittäin suuresta kotimaan muuttovoitosta (+2 971 jäsentä).

Alle yksivuotiaita lapsia kastettiin seurakuntiemme jäseniksi yhteensä 2 423 eli 192 lasta enemmän kuin vuonna 2024. Tähän vaikutti syntyneiden lukumäärän kasvu; Tilastokeskuksen ennakkotietojen Helsingissä syntyneiden lasten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 565 lapsella yhteensä 6 841 lapseen vuonna 2025. Peräti 42 prosentissa kasteista lapsi oli rekisteröity väestötietojärjestelmään jo ennen kastetta.

Kirkkoon liittyi vähintään yksivuotiaita helsinkiläisiä yhteensä 2 443 eli 273 henkilöä enemmän kuin vuonna 2024. Yksittäisistä ikäluokista eniten liittyjiä oli 14- ja 15-vuotiaissa. Näissä rippikouluikäisten ikäluokissa liittyjien määrä myös kasvoi eniten edellisvuodesta.

Kirkosta erosi vuoden 2025 aikana yhteensä 5 846 jäsentä eli 243 jäsentä vähemmän kuin vuonna 2024. Kirkosta eronneiden lukumäärä oli pienin kymmeneen vuoteen. Seurakunnistamme kuoli vuoden 2025 aikana yhteensä 3 631 jäsentä, 33 vainajaa vähemmän kuin vuonna 2024. Helsingin koko väestössä kuolleita oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna yhteensä 5 528.

Rippikoulun suoritti vuonna 2025 yhteensä 3 556 Helsingin seurakuntien jäsentä. Heistä 3 358 oli vuonna 2010 syntyneitä eli he kuuluivat 15 vuotta täyttäneiden rippikouluikäluokkaan. Rippikoululaisten määrä nousi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli kymmeneen vuoteen suurin.

Myös kirkollisten vihkimisten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta, 151 parilla.  Helsingin seurakuntien jäsenten kirkollisia vihkimisiä oli vuonna 2025 yhteensä 879, siviilivihkimisiä vastaavasti 876. Kirkollisten vihkimisten lukumäärä oli suurin vuoden 2022 jälkeen.

Vuodenvaihteessa 31.12.2025 helsinkiläisistä 43,9 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. (Luku ei sisällä Porvoon hiippakuntaan kuuluvien Rikssvenska Olaus Petri ja Deutsche Gemeinde -seurakuntien Helsingissä asuvia jäseniä.)

Aikataulu

Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen se saatetaan yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä (KJ 6:5,4).

Vaikutusten ja riskien arviointi

Tilinpäätöksessä sekä seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön toimintakertomuksissa kuvattu toiminta vaikuttaa positiivisella tavalla lapsiin. Seurakuntien lapsityö tavoittaa suuren joukon kunkin ikäluokan lapsista. Kasvatustyössä huomioidaan eri tavoin lähes kaikki kunkin seurakunnan alueen lapset. Diakoniatyössä tuki lapsiperheille on yksi seurakuntatyön perustoimista.

Seurakuntayhtymän rahavarat lisääntyivät vuonna 2025 19,4 milj. eurolla. Talousvaikutuksia on kuvattu tarkemmin edellä.

Toimivallan perusteet

Kirkkojärjestys 6 luku 5 §

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, juha.silander@evl.fi, 040 5639 709

Talouspäällikkö Pasi Perander, pasi.pernader@evl.fi 050 4796 380