Yhteinen kirkkoneuvosto
Esityslista 28.08.2025/Asianro 6

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Käsittely

Päätös

Selostus

Taustaa

Määrärahat jaetaan seurakunnille ja yhteisille palveluille toimintaa, palkkakuluja ja tiloja varten. Jokaisen pääluokan (seurakunnallinen toiminta, yhteinen hallinto, yhteiset seurakunnalliset tehtävät, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) osalta lähtökohtana on peruskehys, jota vuosittain joko leikataan tai korotetaan. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen määrärahajako perustuu Helsingin seurakuntayhtymän perussäännössä määriteltyyn työnjakoon seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä.

Seurakuntien ja yhteisten palveluiden välistä määrärahajakoa on tarkasteltu useamman kerran 2020-luvun aikana. Näistä ensimmäinen tapahtui Rohkeasti yhdessä -työskentelyn yhteydessä vuosina 2019–2021. Tuolloin tehdyn valmistelun pohjalta yhteinen kirkkovaltuusto päätti joulukuussa 2021 kasvattaa seurakuntien prosenttiosuutta suhteessa yhteisiin palveluihin 1,2 %-yksikköä vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja tämän jälkeen 0,5 %-yksikköä vuosina 2024 ja 2025 (9.12.2021 § 109). Päätöksen mukaan vuonna 2025 seurakuntien osuus toimintakatteesta laskettuna oli 55,40 % ja yhteisten palveluiden osuus 42,50 %. Lisäksi tarveharkintaisen määrärahalle oli osoitettu 2,10 % osuus kokonaismäärärahasta.

Tammikuussa 2024 yhteinen kirkkovaltuusto päätti taloussuunnittelua ohjaavista periaatteista (25.1.2024 § 6). Samassa yhteydessä kokonaismäärärahan jakautumisen määrittely siirryttiin tekemään toimintakulujen perusteella aiemmin käytetyn toimintakatteen sijaan. Näin ollen toimintakuluihin on mahdollista kohdistaa korotuksia, jotka eivät heilauta seurakuntien ja yhteisten palveluiden välistä määrärahajakoa.

Tässä yhteydessä kokonaismäärärahan euromääräinen jakautuminen seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä ei muuttunut: se perustui edelleen yhteisen kirkkovaltuuston joulukuussa 2021 tekemään päätökseen seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisen määrärahajaon suhteellisista osuuksista vuonna 2025.

Kokonaismäärärahan prosentuaalinen jakautuminen seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä kuitenkin muuttui tuolloin, sillä toimintakuluista laskettuna seurakuntien osuus pieneni toimintakatteesta laskettuun osuuteen verrattuna. Vuoden 2025 toimintakuluilla laskettuna seurakuntien osuus oli 51,72 % ja yhteisten palveluiden osuus 48,28 %.

Maaliskuussa 2025 yhteinen kirkkovaltuusto päätti, kuinka kokonaismääräraha jakautuu vuonna 2026 (6.3.2025 § 21). Myöskään tässä päätöksessä seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen euromääräinen määrärahajako ei muuttunut, vaan se perustui edelleen yhteisen kirkkovaltuuston joulukuussa 2021 tekemään päätökseen seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisen määrärahajaon suhteellisista osuuksista vuonna 2025.

Sen sijaan päätös piti sisällään uuden Yhteiset-ryhmän. Yhteiset-ryhmä otetaan määrärahajaon päältä pois, ja se koostuu valtion rahoituksella rahoitettavista lakisääteisistä kuluista (hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuuriperinnön ylläpito), henkilöstöetuuksista, kertaluonteisista määrärahoista ja muista yhteisistä määrärahoista.

Ne Yhteiset-ryhmän kulut, jotka aiemmin sisältyivät seurakunnille ja/tai yhteisille palveluille osoitettuun määrärahaan, irrotettiin niistä pois ja siirrettiin Yhteiset-ryhmään. Tämän jälkeen toimintakuluista laskettiin uusi seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen määrärahojen jakosuhde, joka vastasi vuoden 2025 jakosuhdetta ilman yhteiseksi siirrettyjä kuluja.

Sekä valtionrahoituksen alaiset tehtävät että henkilöstöetuudet, jotka muodostavat yhteensä lähes 15 milj. euron kuluerän, sisältyivät aiemmin pääosin yhteisten palveluiden määrärahakehykseen. Kun ne siirtyivät Yhteiset-ryhmään, yhteisten palveluiden osuus pienentyi selvästi suhteessa seurakuntien osuuteen. Tämä näkyi seurakuntien prosenttiosuuden merkittävänä kasvuna (seurakunnat 58,66 %, yhteiset palvelut 41,34 % toimintakuluista laskettuna).

Työnjaon keskeisten linjausten päätöksen pohjalta muuttui lopulta myös seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen euromääräinen määrärahajako ja seurakuntien määrärahaosuus kasvoi (YKN 3.4.2025 § 113 päätöskohta 35.). Yhteiset-ryhmässä olevasta strategian toimeenpanomäärärahasta luovuttiin omana erillismäärärahanaan. Samalla sitä vastaava euromääräinen osuus (yht. 2 milj. euroa) siirrettiin osaksi seurakunnille ja yhteisille palveluille osoitettavia määrärahaosuuksia niin, että seurakunnat saivat siitä 1,6 milj. euroa ja yhteiset palvelut 0,4 milj. euroa. Lisäksi yhteisten palveluiden määrärahassa olevat diakoniset avustusvarat, jotka oli osoitettu kriisiavustuksiin, ruokapankkitoimintaan ja diakonialeiritoiminnan tukemiseen (yht. 324 000 euroa), siirrettiin seurakunnille osoitettuun määrärahaan.

Näiden muutosten seurauksena seurakuntien määrärahaosuus nousi 59,53 prosenttiin ja yhteisten palveluiden osuus laski 40,47 prosenttiin toimintakuluista laskettuna. Vuoden 2026 talousarviokehys valmisteltiin näiden jako-osuuksien mukaisesti.

Kuva 1. Kokonaismäärärahakoon vaikuttavat päätökset 2020-luvulla.

Päätös kokonaismäärärahan jakamisesta on osa Helsingin seurakuntayhtymän taloussuunnittelun prosessia, jonka pohjalta talousarviokehys vuosittain valmistellaan. Kun kokonaismäärärahajakoa koskeva päätös on olemassa, prosessi on kokonaisuudessaan valmiina. Prosessi ja siihen liittyvät päätökset on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Kuva 2. Helsingin seurakuntayhtymän taloussuunnittelun prosessi ja sitä määrittävät päätökset.

Päätösehdotuksen perustelut

Kokonaismäärärahajako on vuodesta 2027 eteenpäin rakenteeltaan samanlainen kuin se oli vuonna 2026. Se koostuu Yhteiset-ryhmästä, seurakunnille osoitetusta määrärahasta ja yhteisille palveluille osoitetusta määrärahasta.

Kuva 3. Yhteiset-ryhmä, seurakunnille osoitettu määrärahaosuus ja yhteisille palveluille osoitettu määrärahaosuus.

Yhteiset-ryhmä

Yhteiset-ryhmä vähennetään kokonaismäärärahan päältä pois. Se on sisällöltään pääosin vastaava kuin vuonna 2026. Ryhmään kuuluvat valtion rahoituksella rahoitettavat lakisääteiset kulut (hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuuriperinnön ylläpito), henkilöstöetuudet (suorituslisä, työterveyshuolto, työsuhdematkalippuetu, työhyvinvointietu ja ravintoetu), kertaluonteiset määrärahat ja muut yhteiset määrärahat.

Tällä hetkellä ei ole olemassa päätöstä kertaluonteisiksi määrärahoiksi vuosina 2027 ja 2028. Vuosina 2029 ja 2030 seurakuntavaaleihin varattava määräraha sijoittuu kertaluonteisiin määrärahoihin. Muita yhteisiä määrärahoja on Tarveharkintainen määräraha, jolla rahoitetaan seurakuntayhtymässä tehtävää projektimuotoista kehittämistä.

Yhteiset-ryhmän toimintakate lasketaan vuosittain. Siinä huomioidaan Työnjaon keskeisten linjausten päätöksestä tuleva henkilöstövähennystarve vuosille 2027–2030 (YKN 3.4.2025 § 113). Yhteiset-ryhmässä henkilöstövähennystarve kohdistuu hautaustoimeen (päätöskohta 26.) ja väestökirjanpitoon (päätöskohta 20.).

Vuodelle 2026 annetussa talousarviokehyksessä Yhteiset-ryhmän toimintakate on yhteensä 12 771 499 euroa (YKN 24.4.2025 § 131). Summan suuruusluokka voi vaihdella vuosittain riippuen kulujen kehityksestä ja myönnetyistä kertaluonteisista määrärahoista. Esimerkiksi seurakuntavaaleille ei esitetä osoitettavaksi määrärahaa vuosille 2027 ja 2028.

Seurakunnille ja yhteisille palveluille osoitetut määrärahat

Jäljelle jäävä toimintakate jaetaan seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden toimintakate lasketaan toimintakulujen ja -tuottojen erotuksena. Vuonna 2026 seurakuntien osuus Yhteiset-ryhmän jälkeen jäljelle jäävistä toimintakuluista on 59,53 % ja yhteisten palveluiden osuus 40,47 %.

Perusteellisen valmistelun jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto päätti seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisestä työnjaosta huhtikuussa 2025 (YKN 3.4.2025 § 113). Päätös määrittää kokonaismäärärahajakoa seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä. Se kasvattaa seurakuntien määrärahaosuutta suhteessa yhteisiin palveluihin.

Työnjaon keskeisten linjausten päätöksen mukaisesti vuodesta 2027 eteenpäin toteutettavassa seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisessä määrärahajaossa on huomioitava seuraavat asiat (päätöskohta 36):

-          Luovutaan Yhteiset-ryhmään sijoitetusta strategian toimeenpanomäärärahasta (yht. 2 milj. euroa) ja sitä vastaava euromääräinen osuus siirretään seurakunnille (1,6 milj. euroa) ja yhteisille palveluille (0,4 milj. euroa).

-          Yhteisten palveluiden määrärahasta siirretään seurakuntien määrärahaan diakonisissa avustusvaroissa olevat kriisiavustus, ruokapankkitoiminta ja diakonialeiritoiminnan tukeminen, yht. 324 000 euroa.

-          Yhteisten palveluiden määrärahasta siirretään seurakuntien määrärahaan työnjaon neuvotteluiden perusteella tehtävän lisämuutoksen laskennallinen osuus, joka on vuoden 2025 tasossa yhteensä 152 000 euroa (vuonna 2027 yht. 167 078 euroa).

Uusi seurakuntien ja yhteisten palveluiden välinen jakosuhde on laskettu näiden siirtojen mukaisesti.

Työnjaon keskeisten linjausten päätöskohdan 35. mukaisesti strategian toimeenpanomäärärahaan ja diakonisiin avustusvaroihin kohdistuvat siirrot tehtiin vuoden 2026 kehyksen valmistelun yhteydessä, jolloin ne tulevat huomioitua myös vuodesta 2027 eteenpäin.

Sen sijaan työnjaon neuvottelujen perusteella tehty lisämuutoksen siirto tehdään vuodesta 2027 alkaen. Työnjaon keskeisten linjausten päätöksessä kulu on ilmoitettu vuoden 2025 tasossa. Kulu on muutettu vuoden 2027 tason mukaiseksi korottamalla sen sisältämiä henkilöstökuluja 5 % vuosille 2026 ja 2027 sekä muita kuluja ensin 1,5 % (vuosi 2026) ja tämän jälkeen 2,5 % (vuosi 2027). Vuoden 2027 tasoon laskettuna siirrettävä summa on yhteensä 167 078 euroa.

Siirtojen jälkeen seurakuntien osuus Yhteiset-ryhmän jälkeen jäävästä kokonaismäärärahasta on 59,71 % ja yhteisten palveluiden osuus 40,29 %.

Lisäksi Yhteiset-ryhmässä oleviin hautaustoimeen ja väestökirjanpitoon on tehty Työnjaon keskeisten linjausten päätöksen mukaiset vähennykset (päätöskohdat 20. ja 26.).

Tehdyt siirrot ja prosentiosuuksien kehittyminen näkyvät alla olevassa taulukossa. Siirrot ja vähennykset on merkitty taulukkoon violetilla pohjalla.

Kuva 4. Kokonaismäärärahajako vuosina 2026–2030, jossa on huomioitu Työnjaon keskeisten linjausten päätökset (violetilla taustalla olevat luvut).

Tarveharkintainen määräraha

Yhteinen kirkkoneuvosto on Työnjaon keskeisiä periaatteita koskevassa päätöksessään (YKN 3.4.2025 § 113 päätöskohta 30) päättänyt tarveharkintaisen määrärahan jakokäytäntöjen uudistamisen periaatelinjauksista.

Tarveharkintainen määräraha on yhteensä 1,6 milj. euroa ja se on kokonaismäärärahajaossa osa Yhteiset-ryhmää. Määrärahalla rahoitetaan Helsingin seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa tapahtuvaa projektimuotoista kehittämistä. Yhteisen kirkkoneuvoston periaatelinjauksen mukaisesti:

-          kirkkoherrainkokous koordinoi seurakuntien ja ydinpalveluiden kehittämisen tarveharkintaisia määrärahoja 0,9 milj. euroa.

-          johtajisto koordinoi yhteisten palveluiden kehittämisen tarveharkintaisia määrärahoja 0,5 milj. euroa.

-          yhteinen kirkkoneuvosto päättää määrärahasta ennalta arvaamattomiin tarpeisiin 0,2 milj. euroa.

Samassa yhteydessä yhteinen kirkkoneuvosto velvoitti valmistelemaan toimintamallin, jossa kuvataan miten yhteisiä projekteja ja niihin varattuja tarveharkintaisia määrärahoja hallinnoidaan (YKN 3.4.2025 § 113 päätöskohta 31). Valmistelun osana on tarkasteltu myös projektien ja niiden rahoituksen kestoa.

Tällä hetkellä projekti voi saada tarveharkintaista määrärahaa vain vuodeksi kerrallaan. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy tarveharkintaiseen määrärahaan osoitetun rahamäärän vuosikohtaisesti talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yhteinen kirkkoneuvosto ei voi ilman valtuuston päätöstä ylittää vuosikohtaista taloussuunnittelua määrärahoja jakaessaan. Projekti voi saada rahoitukselleen jatkovuoden uutta hakemusta vastaan. Tämä käytäntö koetaan kuitenkin raskaaksi ja ennakoimattomaksi niin projektin työntekijöiden rekrytoimisen kuin projektin etenemisen suunnittelun näkökulmasta.

Tämän vuoksi toimintamallin valmisteluun on liitetty toive siitä, että Helsingin seurakuntayhtymässä olisi mahdollista olla myös monivuotisia, kalenterivuodet ylittäviä kehittämisprojekteja. Jotta tämä olisi mahdollista, yhteisen kirkkovaltuuston tulee tehdä periaatepäätös siitä, että Helsingin seurakuntayhtymässä voi olla monivuotista projektirahoitusta, joka rahoituksen ajallisen keston osalta ylittää vuosikohtaisen talouden suunnittelun ja päätöksenteon.

Monivuotinen projektirahoitus on mahdollista toteuttaa vuosikohtaisessa talouden suunnittelussa seuraavasti: Projektin käynnistyessä päätetään projektin kestosta ja mahdollisesta monivuotisuudesta. Projektin kesto määrittää samalla ajan, jonka puitteissa projektille myönnettyä rahoitusta on mahdollista käyttää. Projektin käynnistyessä sille myönnetään kerralla kokonaismääräraha, joka kattaa koko sen toiminta-ajan.

Projektille myönnetty rahoitus otetaan kokonaisuudessaan projektin käynnistymisvuoden tarveharkintaisesta määrärahasta. Se määrärahaosuus, joka on suunniteltu käytettäväksi seuraavana vuonna ja/tai joka on muuten jäänyt käyttämättä, siirretään seuraavalle vuodelle kunkin vuoden alussa tehtävällä talousarviomuutoksella. Projektille myönnettyä rahoitusta on mahdollista siirtää eteenpäin seuraavalle vuodelle ainoastaan projektille sen käynnistyessä päätetyn keston ajan.

Esimerkiksi kolmevuotisen projektin rahoitus käyttäytyy seuraavasti (euromäärät esimerkkejä). Projektille myönnetään 240 000 euroa käytettäväksi kolmen vuoden aikana. Projektisuunnitelman mukaan rahoista on tarkoitus käyttää 80 000 e / vuosi.

-          Ensimmäisenä vuonna projekti käyttää 60 000 euroa.

-          Toisen vuoden alussa jäljelle jäävät 180 000 euroa siirretään määrärahamuutoksella kuluvalle vuodelle. Projekti käyttää rahoista toisen vuoden aikana 80 000 euroa.

-          Kolmannen vuoden alussa jäljelle jäävät 100 000 euroa siirretään määrärahamuutoksella kuluvalle vuodelle. Projekti käyttää rahoista kolmannen vuoden aikana 70 000 euroa.

-          Jäljelle jäävää rahoitusta (30 000 euroa) ei ole enää mahdollista siirtää eteenpäin seuraaville vuosille / projekteille. Jäljelle jäävä rahoitus jää käyttämättä.

Ainoastaan talousarviovuoden aikana projekteille jo myönnettyä rahoitusta voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Sellaista tarveharkintaisesta määrärahasta ylijäänyttä rahaa, jonka käyttämisestä ei ole olemassa päätöstä, ei ole mahdollista siirtää.

Yhteinen kirkkoneuvosto määrittelee projektin saamalle rahoitukselle vuosikohtaisen maksimisumman.

Aikataulu

Nykyinen päätös sisäisten vuokrien määrittelyperusteesta on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.

Maaliskuussa 2026 käynnistyy vuoden 2027 talouskehyksen valmistelu, joka tehdään uuden, kokonaismäärärahan jakautumista vuodesta 2027 eteenpäin koskevan päätöksen pohjalta.

Monivuotisiin projekteihin on mahdollista myöntää tarveharkintaista määrärahaa jo vuodesta 2026 alkaen. Vuodelle 2026 projektirahoitusta haetaan lokakuussa 2025.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Kokonaismäärärahan jakamiseen liittyviä vaikutuksia ja riskejä on arvioitu laajasti, kun yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt kokonaismäärärahan jakautumisesta vuonna 2026 (YKV 6.3.2025 § 21). Seurakuntien ja yhteisten palveluiden työnjakoon ja sen muuttamiseen liittyviä vaikutuksia ja riskejä on puolestaan arvioitu laajasti, kun yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisestä työnjaosta vuosina 2026–2030 (YKN 3.4.2025 § 113).

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander (juha.silander@evl.fi)

Talouspäällikkö Pasi Perander (pasi.perander@evl.fi)

Erityisasiantuntija Riikka Myllys (riikka.myllys@evl.fi)

Jakelu

Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnat ja yhteisten palvelujen osastot