Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 03.06.2025/Pykälä 44

Esittelijä Kirkkoherra, Pitäjänmäen seurakunta Vuori Maika

Päätösehdotus

Merkitään käyty lähetekeskustelu tiedoksi.

Käsittely

Asian käsittelyn aikana sovittiin talous- ja strategiatyöryhmän kokoontumisesta 7.8. klo 18.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi yhteinen kirkkoneuvosto päättää vuosittan keväällä talousarviokehyksestä ja antaa samalla laadintaohjeen aikatauluineen. Päätös on tehty 24.4.2025.

Kehysmäärärahojen määrä perustuu taloussuunnitelmaan, joka on laadittu yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämien vuosien 2025-2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden mukaisesti, jossa tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja rahavaroja ei päästetä reaaliarvokorjattuna laskemaan alle 100 milj. euron (vuoden 2021 tasoon nähden). Tämän perusteella vuoden 2026 kokonaismäärärahakehykseksi (toimintakate) on valmistelussa johdettu 93 014 522 euroa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 6.3.2025 § 21 vuodesta 2026 eteenpäin käytössä olevista sisäisten vuokrien määrittelyperusteista ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteista.

  Seurakuntien käytössä olevien tilojen sisäinen vuokra määräytyy seuraavasti:

• Käyttö- ja ylläpitokulut sekä investointien yhteydessä käyttötalouteen kirjattavat kulut sisältyvät tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan todellisten kustannusten mukaisina.
• Peruskorjausinvestointien poistot eivät sisälly tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan (kiinteistön peruskunnossapito). Seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot vähennetään seurakunnille osoitetun määrärahan päältä pois.
• Perusparannusinvestoinnin poistot sisältyvät tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan (tilan käyttäjän toivoma tason nostaminen).

Peruskorjausinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistöjen peruskunnossapitoa, joka pitää kiinteistön toimintakuntoisena. Perusparannusinvestoinnilla tarkoitetaan tilan käyttäjän toivomia muutoksia ja tason/laadun nostamista.

Päätöksen mukaan seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot vähennetään seurakunnille osoitetun määrärahan päältä pois. Vuonna 2026 seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot ovat 3 262 821 euroa. Näin ollen seurakuntien kehysmääräraha (toimintakate) vuodelle 2026 on 47 076 794 euroa.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut on kohdistettu sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käytäntöä ei enää jatketa 1.1.2024 alkaen, mutta kaikkien viimeistään 31.12.2023 käyttötalouteen kirjattujen kustannusten jaksotus jatkuu jaksotusajan päättymiseen saakka.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra on määräytynyt 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Jäljelle jäävä kehysmääräraha jaetaan seurakuntien kesken jakoperusteen mukaan seuraavasti:

• Perusosa 75 %, josta
  • 80 % seurakuntien jäsenten suhteessa
  • 20 % alueella asuvien suhteessa.
• Toiminnan perusteella laskettava jako-osuus yht. 20 %
  • Seurakunnan rippikoulun käyneet Helsingin seurakuntien jäsenet 6 %
  • Seurakuntaan kastetut 3 %
  • Seurakunnan diakoninen tarve yht. 6 %
    • Alueen sosioekonominen asema 4 %
    • 80-vuotta täyttäneet alueella asuvat 2 %
  • Kirkko Helsingissä -strategian kohderyhmät yht. 5 %
    • Alueella asuvat muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat 2,5 %
    • 15-29-vuotiaat seurakunnan jäsenet 2,5 %.
  • Lisät yht. 5 %
    • Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,5 %
    • Ruotsinkielisten seurakuntien erityislisä 2 %
    • Vieraskielisen työn lisä 0,5 %.

Tämän jälkeen jäljelle jäävä sisäisten vuokrien osuus (käyttö- ja ylläpitokulut ja investointien yhteydessä käyttötalouteen kirjattavat kulut sekä mahdolliset perusparannusinvestoinnin poistot) vähennetään seurakunnan saamasta määrärahasta. Jäljelle jäävän määrärahan seurakunnat voivat käyttää toimintaansa.

Pitäjänmäen seurakunnan määräraha uusien kriteerien pohjalta on yhteensä 1141 263€ (vuonna 2025 1210 527€). Määräraha laskee vuodesta 2025 vuoteen 2026 yhteensä  69 264  euroa.  Sisäiset vuokrat laskevat kirkkokiinteistön kolmannen kerroksen tilaluopumisten jälkeen 68 899 euroa. Tilaluopumisten vuoksi seurakunnan saama kokonaismääräraha siis muuhun kuin tilavuokraan on  365 euroa pienempi kuin vuonna 2025.

Määrärahassa on lisäksi otettava huomioon työnjakoprosessissa seurakuntaan siirretty diakonian erillisrahoitettua toimintaa. Yhtymä on seurakuntien pyynntöstä laskenut seurakunnille tämän määrärahan suuruuden ja se on Pitäjänmäen osalta 8 000 euroa. Kirkkoherra on valmistelee budjettia niin, että tästä summasta 14 000 euroa siirretään diakonisiin avustuksiin (diakonisen kaupan kuluihin sekä muihin diakonisiin avustuksiin mm. alueen lasten harrastusmenoihin, laskuihin ja leiriavustuksiin).

Rippikouluikäluokka pienenee vuonna 2026. Aikuisrippikoulujen kehittäminen yhdessä rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa tarvitsee erityishuomiota.

Henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu kirkollisverotuottojen vähentymiseen ja maltillisuuteen vapautuvien virkojen täytössä. Vähentyviin resursseihin varaudutaan luonnollista poistumaa hyödyntäen. Erityinen huomio lähetekeskustelussa kiinnitetään kolmen kokonaisuuden resurssointiin 2026: diakonia, nuoret aikuiset, lapset ja lapsiperheet sekä kirkonpalveluskunnan tehtävät.

Vuonna 2026 on seurakuntavaalivuosi. Talousarvioesitys sisältää varautumisen tähän sekä työvoimaresurssissa että kokouspalkkioiden kasvuna.

Budjettupäätöksillä on aina lapsivaikutuksia. Talousarvioesityksessä kiinnitetään näihin huomiota.

Toimintasuunnitelmassa on lomakkeen osalta tapahtunut liitteessä kuvatut muutokset. Toimintasuunnitelmaan tulee siis sekä henkilöstöön liittyvät kehittämistoimet että hiilineutraalisuustavoitteet. Jälkimmäisen asian valmistelu on työyhteisössä kesken ja tässä kuullaan mieluusti myös neuvoston näkemyksiä valittavista toimenpiteistä. Asian kuvaus liitteessä.

Lisätiedot

maika.vuori@evl.fi