Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 24.04.2025/Pykälä 131

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Käsittely

Hallintojohtaja Silander selosti asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin kuusi puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Taustaa

Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi yhteinen kirkkoneuvosto päättää vuosittan keväällä talousarviokehyksestä ja antaa samalla laadintaohjeen aikatauluineen.

Päätösehdotuksessa on otettu huomioon yhteisen kirkkovaltuston 6.3.2025 § 21 ja yhteisen kirkkoneuvoston 3.4.2025 § 113 tekemät päätökset niin kokonaismäärärahan muodostamisesta, uuden Yhteist-ryhmän perustamisesta, joidenkin määrärahaosuuksien siirroista ja työnjaon tarkistamisista yhteisten palveluiden ja seurakuntien välillä kuin sisäisten vuokrien ja määrärahajaon uusista laskentatavoista.

Talousarviokehysesitys perustuu oletukselle että kirkollisveroprosentti pysyy nykyisellään 1,0 prosentissa. Veroprosentista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Veroprosentista valmistellaan yhteiselle kirkkoneuvostolle myöhemmin keävällä esitys kesäkuussa kokoontuvaa yhteistä kirkkovaltuustoa varten.

Päätösehdotuksen perustelut

Taloussuunnitelma vuosiksi 2026–2028

Talouspalveluissa on laadittu taloussuunnitelma vuosille 2026–2028, jossa on huomioitu uusimmat talousennusteet muun muassa ansiotulojen, inflaation ja kirkollisverotulojen kehityksestä. Suunnitelma perustuu YKV:n päättämiin taloussuunnittelua ohjaaviin periaatteisiin.

Toimintakate

Toimintatuottojen kokonaissummaa on korotettu 7,7 prosentilla 19,5 milj. eurosta 21,0 milj. euroon. Korotus perustuu Rohkeasti yhdessä -työskentelyn yhteydessä laadittuihin periaatteisiin toimintatuottojen kasvattamisesta, mikä on nykyisen taloussuunnitelman perusteena.

Käyttötalouden kuluja on vuodeksi 2026 kasvatettu laskennallisesti siten, että vuoden 2025 kehyksen henkilöstökuluun on varattu 5,0 prosentin korotus, joka pitää sisällään sopimusten mukaiset palkankorotukset ja lisäksi varauksen palkkauksen kehittämiseen liittyviin kuluihin. Muita toimintakuluja on korotettu inflaatioarvion perusteella 1,5 prosenttia. Vuosiksi 2027 ja 2028 henkilöstökuluja on korotuettu vuosittain edelleen 5 prosentilla ja muita toimintakuluja 2,5 prosentilla (arvioitu inflaatio). Näiden lisäksi laskelma sisältää kertaluonteisina määrärahoina käytöstä poistettujen ja poistettavien rakennusten purkukulua 750 000 euroa ja seurakuntavaalien järjestemiskulua 850 000 euroa.

Talousarviokehys on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli toimintakate. Edellä kuvatulla tavalla laskettuna vuoden 2026 toimintakate on 93,0 milj. euroa. Kuluja on kuitenkin pienennetty noin 77 000 eurolla, jotta tilikauden jäämäksi on saatu nolla euroa. Samalla tavalla laskettu toimintakate vuodeksi 2027 on 91,0 milj. euroa ja vuodeksi 2028 90,7 milj. euroa. Taloussuunnitelmassa vuoden 2027 kuluja on jouduttu vähentämään 4,8 milj. euroa ja vuoden 2028 kuluja 9,6 milj. euroa, jotta tilikausien 2027 ja 2028 jäämät ovat laadintaperiaatteiden mukaisesti samoin nolla euroa.

Toimintakatteen jälkeiset erät

Verotulot

Suunnitelmassa verotuloennustetta on jouduttu muuttamaan eniten aikaisemmasta. Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvien verotusperustemuutosten myötä kirkollisverotulon kasvu vuonna 2023 oli poikkeuksellisen suuri, 13,6 prosenttia edllisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 verotuoton odotettiin kasvavan 2 prosenttia, mutta lopulta tuotto väheni 3,7 prosenttia, vaikka ansiot edelleen kasvoivat. Tähän vaikuttivat verotilityksiin tehdyt oikaisut, jotka jotuivat pääasiassa vuoden 2023 tilityksistä.

Vuoden 2025 talousarviossa verotuloarvio on 93,5 milj. euroa (+2,8 %). Tämän jälkeen kasvun odotetaan pysähtyvän ja talousuunnitelmassa verotuloarvio pidetään samana 93,5 milj. euron summana kaikkina suunnitelman vuosina. Verotuoton arvioiminen on vaikeaa tilanteessa, jossa jäsenistö kaiken aikaa vähenee, vaikka verotettavat ansiot kasvavatkin. Siksi varovainen ennuste on katsottu olevan paras ratkaisu tässä tilanteessa. Aikaisempi verotuloarvio oli 97,4 milj. euroa.

Kirkollisverotuloarvio perustuu seurakunnan jäsenten ansiotulojen viime vuosien kehitykseen ja arvioon tulevasta kehityksestä. Palkkojen ja eläkkeiden korotukset tukevat edelleen verotulojen kohtuullista kehitystä ainakin vuosina 2025 ja 2026. Jäsenmäärän vähetessä verotulojen kasvun odotetaan kuitenkin pysähtyvän. Tulevaisuudessa riski verotuoton voimakkaasta alenemisesta on suuri.

Valtionrahoitus

Valtion talousarviosta ev.lut. kirkolle maksettavaa valtionrahoitusta leikattiin vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi kirkolliskokous muutti rahoituksen jakoperusteita seurakuntatalouksille. Näiden päätösten seurauksena Helsingin seurakuntayhtymän osuus rahoituksesta väheni 3,8 milj. eurolla. Pääökseen liittyy vuosien 2025 ja 2026 siirtymäkausi ja vuonna 2027 rahoitus vähenee tämän hetken laskelmien mukaan vielä noin 1,5 milj. euroa.

Verotuskulut ja kirkon rahastomaksut

Verotuskulut perustuvat seurakuntatalouksien verotulojen ja jäsenmäärien suhteellisiin osuuksiin. Kulujen odotetaan kasvavan kaksi prosenttia vuoden 2025 määrästä.

Kirkon keskusrahasto- ja eläkerahastomaksut, perustuvat molemmat viimeksi valmistuneen verotuksen mukaiseen kirkollisverotuottoon. Verovuoden 2024 verotuotto on tiedossa ja sen mukaan nämä rahastomaksut on voitu laskea valmiiksi vuodelle 2026.

Rahoitustuotot

Rahavarojen sijoitustoiminnan tuottoihin tuovat epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuutta realisoitavien kiinteistöjen kysynnän ja hintatason sekä rakennuskustannusten kehityksen näkökulmista. Edellä mainituista syistä johtuen sijoitustoiminnan tuotot on budjetoitu vuosille 2026–2028 varovaisuuden periaatetta noudattaen suhteellisen alhaisiksi.

Investoinnit

Investointien taso määräytyy yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämän vuosien 2025–2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Investointimenomääräraha vuonna 2026 on yhteensä 20,5 milj. euroa, taloyhtiöiden lainojen lyhennykset 3,2 milj. euroa ja kiinteistöjen myyntien tuloarvio 5,0 milj. euroa. Suunnitelmavuosien 2027 ja 2028 investointimäärärahojen yhteissummat ovat 14,6 ja 21,1 milj. euroa, ja kiinteistömyyntien tuloarviot vastaavasti 3,0 ja 1,5 milj. euroa.

Kehysesityksen mukaisesti vuoden 2026 vuosikatteeksi muodostuu 7,3 milj. euroa ja tilikauden jäämäksi 0,0 milj. euroa.

Kehysmääräraha ja sen jako

Kehysmäärärahojen määrä perustuu taloussuunnitelmaan, joka on laadittu yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämien vuosien 2025–2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden mukaisesti, jossa tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja rahavaroja ei päästetä reaaliarvokorjattuna laskemaan alle 100 milj. euron (vuoden 2021 tasoon nähden). Tämän perusteella vuoden 2026 kokonaismäärärahakehykseksi (toimintakate) on valmistelussa johdettu 93 014 522 euroa.

Seurakuntien ja yhteisten palveluiden määrärahaosuuksien lisäksi kokonaismääräraha pitää sisällään Yhteiset-ryhmän (YKV 6.3.2025 § 21). Yhteiset-ryhmään kuuluvat valtion rahoituksella rahoitettavat lakisääteiset kulut, henkilöstöetuudet, kertaluonteiset määrärahat ja muut yhteiset määrärahat. Näiden summa vähennetään kokonaismäärärahasta, jolloin saadaan seurakuntien ja yhteisten palveluiden määrärahaosuuksien yhteissumma.

Yhteiset-ryhmän toimintakate on laskettu sen toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena. Lähtökohtana ovat yhteisen kirkkovaltuuston päätöksessä näkyvät vuoden 2025 ulkoiset kulut, joiden lisäksi hautaustoimessa ja väestökirjanpidossa on huomioitu myös sisäiset kulut. Nämä yhdessä vastaavat vuoden 2025 talousarviossa olevia kuluja. Valtion rahoituksella rahoitettavissa kuluissa ja henkilöstöetuuksissa vuoden 2026 toimintakulut on saatu korottamalla vuoden 2025 henkilöstökuluja 5 % ja muita toimintakuluja 1,5 %. Henkilöstökuluja on hautaustoimessa ja väestökirjanpidossa. Muilta osin kulut ovat muita toimintakuluja.

Toimintatuottoihin on tehty talousennusteen mukainen 7,7 %:in korotus. Työterveyshuollon tuotto on lakiin perustuvaa korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Sen on laskettu olevan 30 % työterveyshuollon kuluista.

Vuonna 2026 Yhteiset-ryhmän toimintakate on 12 771 499 euroa. Siitä valtionrahoituksella rahoitettavat lakisääteiset kulut ovat 7 213 307 euroa, henkilöstöetuudet 2 358 192 euroa, kertaluonteiset määrärahat 1,6 milj. euroa ja muissa yhteisissä määrärahoissa oleva strategian toimeenpanomääräraha 1,6 milj. euroa.

Valtionrahoituksella rahoitettavista lakisääteisistä kuluista hautaustoimen osuus on 4 451 396 euroa, väestökirjanpidon osuus 885 176 euroa ja kulttuuriperinnön ylläpidon osuus 1 876 735 euroa (Kirkkohallituksen ilmoittama laskennallinen kulttuuriperintökustannus 2025). Talousarviossa väestökirjanpidon osuus on osa hallinnon pääluokkaa ja kulttuuriperinnön yllpidon osuus osa kiinteistötoimen pääluokkaa.

Henkilöstöetuina Yhteiset-ryhmässä on määrärahat suorituslisille, työterveyshuollolle, työsuhdematkalipulle, työhyvinvointieduille ja ravintoedulle – talousarviossa nämä kaikki ovat osa hallinnon pääluokkaa.

Kertaluonteisissa määrärahoissa on kaksi määrärahaa: käytöstä poistettujen rakennusten purkuun varattava määräraha 750 000 euroa, joka talousarviossa on osa kiinteistötoimen pääluokkaa ja seurakuntavaalit 850 000 euroa, joka talousarviossa on osa hallinnon pääluokkaa.

Muita yhteisiä määrärahoja on tarveharkintainen määräraha 1,6 milj. euroa, joka talousarviossa on osa yhteisten seurakunnallisten tehtävien pääluokkaa.

Kuva: Kokonaismäärärahajako Yhteiset-ryhmän, seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä 2026 (sitova) sekä 2027–2028 (alustava).

Seurakuntien ja yhteisten palveluiden määrärahajako perustuu yhteisen kirkkovaltuuston 6.3.2025 § 21 kokonaismäärärahajaosta tekemään päätökseen. Jaossa on huomioitu myös seurakuntien ja yhteisten palveluiden työnjaosta tehdyt, vuoteen 2026 kohdistuvat päätökset (YKN 3.4.2025 § 113, päätöskohta 35.). Tämä pitää sisällään Yhteiset-ryhmään sijoittuneesta 2,0 milj. euron strategian toimeenpanomäärärahasta luopumisen ja siirtämisen seurakunnille (1,6 milj. euroa) ja yhteisille palveluille (0,4 milj. euroa) osoitettuihin määrärahoihin. Lisäksi yhteisistä palveluista on siirretty 324 000 euroa diakonisia avustusvaroja seurakunnille jaettavaan määrärahaan.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksessä Yhteiset-ryhmän kulut on laskettu ulkoisista kuluista. Siihen verrattuna seurakuntien ja yhteisten palveluiden jako-osuudet muuttuvat hieman seurakuntien hyväksi, koska määrärahajaon laskennassa on otettu mukaan myös hautaustoimen ja väestökirjanpidon sisäiset kulut.

Toimintatuottojen osalta lähtökohtana on talousennusteen toimintatuottotaso 21 milj. euroa. Tästä on vähennetty ensin päältä Yhteiset-ryhmän toimintatuotot, jonka jälkeen jäljelle jäävä osa toimintatuotoista on jaettu seurakuntien ja yhteisten palveluiden välille samassa suhteessa kuin toimintatuotot jakautuvat vuoden 2025 talousarviossa.

Yhteiset-ryhmän jälkeen jäljelle jäävä toimintakate (80 243 053 euroa) jaetaan seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden toimintakate vuodelle 2026 lasketaan toimintakulujen ja -tuottojen erotuksena.

Kaikkien muutosten jälkeen seurakuntien osuus Yhteiset-ryhmän jälkeen jäljelle jäävistä toimintakuluista on 59,53 % ja yhteisten palveluiden osuus 40,47 %.

Seurakunnille laskentaperusteiden mukaan laskettu määräraha (toimintakate) yhteensä on 50 339 615 euroa, josta on vähennetty seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot 3 262 821 euroa (v. 2026). Tämän mukaan seurakuntien kehysmääräraha (toimintakate) vuodelle 2026 on 47 076 794 euroa. Seurakuntakohtaiset kehysmäärärahat on laskettu YKV:n 6.3.2025 § 21 päätöksen mukaisesti ja niitä koskeva taulukko on liitteenä olevassa Vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohjeessa.

Vastaavasti yhteisille palveluille laskettu määräraha (toimintakate) on 29 903 438 euroa ja siihen on lisätty edellä mainittu poisto-osuus 3 262 821 euroa. Tämän jälkeen yhteisten palveluiden kehysmääräraha (toimintakate) on 33 166 260 euroa. Tästä yhteisten seurakunnallisten tehtävien osuus on 20 812 898 euroa, yhteisen hallinnon osuus on 8 232 120 euroa ja kiinteistötoimen osuus on 4 121 242 euroa.

Seurakunnille ja yhteisille paveluille annetaan valmisteluohje laatia kehyspäätöksen perusteella talousarvio vuodeksi 2026 sekä tominta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2026–2028. Ohje sisältää päätöskohtien 1.–5. perusteella laaditun taulukkomuotoisen talousarviokehyksen. Seurakuntaneuvostoja pyydetään laatimaan suunnitelmat säästöjen ja testamentti- ja lahjoitusvarojen käytöstä vuosille 2026–2028 sekä palveluiden hinnastot. Lisäksi ilmoitetaan YKV:n 6.3. 2025 päättämien jakoperusteiden mukaan lasketut seurakuntakohtaiset määrärahat.

Seurakuntien määrärahojen jakaminen ja sisäiset vuokrat

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 6.3.2025 § 21 vuodesta 2026 eteenpäin käytössä olevista sisäisten vuokrien määrittelyperusteista ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteista.

Seurakuntien käytössä olevien tilojen sisäinen vuokra määräytyy seuraavasti:

• Käyttö- ja ylläpitokulut sekä investointien yhteydessä käyttötalouteen kirjattavat kulut sisältyvät tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan todellisten kustannusten mukaisina.
• Peruskorjausinvestointien poistot eivät sisälly tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan (kiinteistön peruskunnossapito). Seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot vähennetään seurakunnille osoitetun määrärahan päältä pois.
• Perusparannusinvestoinnin poistot sisältyvät tilan käyttäjän sisäiseen vuokraan (tilan käyttäjän toivoma tason nostaminen).

Peruskorjausinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistöjen peruskunnossapitoa, joka pitää kiinteistön toimintakuntoisena. Perusparannusinvestoinnilla tarkoitetaan tilan käyttäjän toivomia muutoksia ja tason/laadun nostamista.

Päätöksen mukaan seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot vähennetään seurakunnille osoitetun määrärahan päältä pois. Vuonna 2026 seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjausinvestointien poistot ovat 3 262 821 euroa. Näin ollen seurakuntien kehysmääräraha (toimintakate) vuodelle 2026 on 47 076 794 euroa.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut on kohdistettu sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käytäntöä ei enää jatketa 1.1.2024 alkaen, mutta kaikkien viimeistään 31.12.2023 käyttötalouteen kirjattujen kustannusten jaksotus jatkuu jaksotusajan päättymiseen saakka.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra on määräytynyt 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Jäljelle jäävä kehysmääräraha jaetaan seurakuntien kesken jakoperusteen mukaan seuraavasti:

• Perusosa 75 %, josta
  • 80 % seurakuntien jäsenten suhteessa
  • 20 % alueella asuvien suhteessa.
• Toiminnan perusteella laskettava jako-osuus yht. 20 %
  • Seurakunnan rippikoulun käyneet Helsingin seurakuntien jäsenet 6 %
  • Seurakuntaan kastetut 3 %
  • Seurakunnan diakoninen tarve yht. 6 %
    • Alueen sosioekonominen asema 4 %
    • 80-vuotta täyttäneet alueella asuvat 2 %
  • Kirkko Helsingissä -strategian kohderyhmät yht. 5 %
    • Alueella asuvat muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat 2,5 %
    • 15–29-vuotiaat seurakunnan jäsenet 2,5 %.
• Lisät yht. 5 %
  • Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,5 %
  • Ruotsinkielisten seurakuntien erityislisä 2 %
  • Vieraskielisen työn lisä 0,5 %.

Tämän jälkeen jäljelle jäävä sisäisten vuokrien osuus (käyttö- ja ylläpitokulut ja investointien yhteydessä käyttötalouteen kirjattavat kulut sekä mahdolliset perusparannusinvestoinnin poistot) vähennetään seurakunnan saamasta määrärahasta. Jäljelle jäävän määrärahan seurakunnat voivat käyttää toimintaansa.

Yhteisten palveluiden määrärahojen jakaminen ja sisäiset vuokrat

Määrärahojen jakaminen yhteisten palveluiden osastojen ja yksikköjen kesken perustuu vuoden 2025 määrärahakehykseen. Yhteiset-ryhmään tehdyt siirrot on kohdistettu niihin osastoihin ja yksiköihin, joissa kulut ovat aiemmin olleet. Tämän jälkeen on laskettu kunkin osaston/yksikön prosentuaalinen osuus yhteisten palveluiden määrärahakehyksestä. Kiinteistöosaston kehykseen on lisätty seurakuntien määrärahasta vähennetyt peruskorjausinvestointien poistot. Lopuksi on tehty Työnjaon keskeisten linjausten ja yhteisten palveluiden muutossuunnitelman (YKN 3.4.2025 § 113) mukaiset siirrot osastojen/yksiköiden välillä.

Mediatoimitus ja avustukset ja varaukset on irrotettu osastojen/yksiköiden välisestä prosenttijaosta. Mediatoimituksen osalta vuoden 2025 kehyksessä olleita henkilöstökuluja on korotettu 5 % ja muita toimintakuluja 1,5 %. Avustuksissa ja varauksissa on 1,5 % korotus. Näin laskemalla mediatoimitukselle ja avustuksille ja varauksille ei kohdistu yhteisille palveluille siirrettyä osuutta strategian toimeenpanomäärärahasta.

Yhteisissä palveluissa sisäinen vuokra muodostuu osaston/yksikön käytössä olevan kiinteistön tai toimitilan toissavuoden toteutuneista kuluista (käyttö- ja ylläpitokulut, mahdolliset investointien yhteydessä käyttötalouteen kirjattavat kulut ja poistot). Kiinteistöä tai toimitilaa, jossa on yksi käyttäjä, kohdellaan yhtenä kokonaisuutena. Mikäli kiinteistössä tai toimitilassa on useita käyttäjiä, sisäinen vuokra jaetaan kunkin käyttäjän käytössä olevien neliöiden suhteessa.

Samoin kuin seurakunnilla, myös yhteisissä palveluissa sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra määräytyy todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Muut huomiot

Rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Vuodesta 2026 alkaen seurakuntien määrärahaosuudessa huomioidaan seurakunnan rippikoulun edellisenä vuotena käyneet Helsingin seurakuntien jäsenet. Tämän vuoksi erillistä tasausta ei enää tehdä.

Aikataulu

Talousarviopohjat avataan FPM-tietojärjestelmässä 2.5.2025 ja talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma tulee laatia 23.8.2025 mennessä. Siitä eteenpäin hallinnollinen käsittely noudatta aikaisempien vuosien käytäntöä. Valmisteluaikataulu on yksityiskohtaisesti liitteenä olevassa valmisteluohjeessa.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi

Jakelu

Seurakunnat