Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 08.04.2025/Pykälä 52

Esittelijä Kirkkoherra, Herttoniemen seurakunta Helaseppä Minnamari

Päätösehdotus

Seurakuntaneuvosto
1) merkitsee tiedoksi Myllypuron kirkon kuntoraportit ja seurakuntayhtymän kiinteistöosaston tuottamat selvitykset kirkon korjaustarpeista, korjausaikataulusta ja kustannusarviosta sekä
2) sitoutuu siihen, että Myllypuron kirkko on seurakunnan pääkirkko pitkälle tulevaisuuteen.

Käsittely

Ehdotettiin, että päätösehdotuksen kohta 2) muotoillaan niin ettei pääkirkkoa mainita. Ehdotusta kannatatettiin ja pääkirkko sana korvattiin sanalla käytössä.

Päätös

Selostus

Kiinteistöjohtaja Osmo Rasimusta tai vaihtoehtoisesti työpäällikkö Mikko Lindrothia on pyydetty mahdollisuuksien mukaan kokoukseen mukaan esittelemään tulevia remonttisuunnitelmia ja vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin.

Taustaa

Arkkitehtien Anja ja Raimo Savolaisen suunnittelema Myllypuron kirkko on Herttoniemen seurakunnan kirkkorakennus Helsingin Myllypurossa, joka kuuluu Vartiokylän kaupunginosaan. Kirkko on valmistunut vuonna 1992. Myllypuron kirkkoa on suunniteltu 1960-luvulta lähtien, mutta seurakuntayhtymä päätti 1988, ettei kirkkoa rakenneta. Rakentamatta jääneen kirkon ideaa käytettiin hyväksi kappelin suunnittelussa. Kappelista tulikin myllypurolaisille kirkko.

Kirkon merkitys koko seurakunnalle on korostunut entisestään sen jälkeen, kun seurakunta menetti sisäilmaongelmien vuoksi kesästä 2019 lähtien pääkirkkonsa Herttoniemessä. Seurakunnan isoimmat tilaisuudet kuten konfirmaatiot ja isoimmat koulukirkot on kesästä 2019 lähtien ollut mahdollista toteuttaa lähinnä Myllypuron kirkossa, jollei niitä ole jouduttu siirtämään kokonaan toisten seurakuntien tiloihin. 

Myllypuron kirkkorakennuksen pääasiallinen rakennusmateriaali on betoni ja osa julkisivuista on tiilipintaista. Vesikatto on tasakattoinen bitumikermikatto. Katon keskiosassa on jyrkkäpiirteinen lasikatto joka tuo valoa ja avaruutta kirkkosalin sisäänkäynnin kohdalle aulatilaan. Lasikaton molemmin puolin on saman suuntainen peltikatto-osuus jossa sijaitsevat rakennuksen ilmanvaihdon tekniset tilat.

Kiinteistössä lähivuosina suoritetut korjaustyöt:

-          vesikaton uusiminen, julkisivujen sekä kellotornin puhdistus ja elementtisaumojen uusiminen, ikkuna -ja oviliittymien kittausten uusiminen, terassiparvekkeen ja sen alapuolisen päiväkerhotilojen ulkoseinien korjaukset 2020-2021 (Yhteisen kirkkoneuvoston päätös 13.8.2020 §168)

-          asunto-osan peruskorjaus kattovesivuodon seurauksena 2020 (Kiinteistöjohtajan hankintapäätös §80 /2020)

-          1. kerroksen keittiön lattian kosteuskorjaus 2022 (Kiinteistöjohtajan hankintapäätös §133 /2022)

Rakennukseen tehtiin Ramboll Finland Oy:n toimesta kuntokatselmus lokakuussa 2022 ja sen pohjalta seuraavia lisäselvityksiä ja tutkimuksia mm. talotekniikan osalta:

-          Ilmanvaihto, IV- Aalto Oy

-          Lämpö-, käyttövesi-ja viemäriputkistot, Suomen Asiantuntijapalvelut Oy

-          Sähkötekniikka, Äyräväinen Tampere Oy

-          AV-tekniikka, Akukon Oy

-          Rakennetekniikka, Ramboll Finland Oy

-          Salaojatutkimus tehtiin kattoremontin yhteydessä 2020, SitoWise Oy

 Johtopäätökset tutkimuksista

Ikkunoiden ja ovien huoltokorjaus on riittävä toimenpide, välttämätöntä uusimistarvetta ei ole. Alapohjan kuivatuskorjaus suositellaan tehtäväksi tarvittavilta osin 1. kerroksessa (muut tilat paitsi kirkko-, seurakuntasali, aulatila ja keittiö). Ilmanvaihtokoneiden teknistä käyttöikää on jäljellä, joten niitä ei kannata vielä uusia. Ilmanvaihdon huippuimurit suositellaan vaihtamaan nykyaikaisemmiksi. Ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja rakenneaineisten ilmanvaihtokanavien muuttaminen kierresaumakanaviksi. Ilmanvaihdon puhtaus ja toiminnallisuus paranee tämän myötä. Ilmanvaihdon äänenvaimentimien vaihtaminen nykyaikaisiin kuituja päästämättömiin parantaa ilmanlaatua. Käyttövesiputkien käyttöikä on elinkaarensa lopussa, ja ne suositellaan vesikalusteineen uusittavaksi remontin yhteydessä. Samassa yhteydessä suositellaan asentamaan paineenalennusventtiili tonttivesijohtoon veden paineen tasaamiseksi kiinteistössä. Jätevesiviemärit uusitaan muoviputkiksi pohjalaatan yläpuolisilta osin ja pohjalaatan alapuoliset osat sukitetaan. Rakennusautomatiikka on vanha, joten se on uusittava, koska sen käyttöliittymää ei enää tueta. Sähkötekniikka on alkuperäistä ja elinkaarensa päässä. Valaistuksen ja -ohjauksen käyttöikä on ylittynyt, eikä varaosia ole enää saatavilla, joten se on uusittava kokonaisuudessaan. AV- tekniikka ei vastaa nykyajan tarpeita.

Muita huomioita, joita tehtiin varsinaisten tutkimusten ulkopuolelta ovat invahissin peruskorjaus/uusiminen, ryhmätyö- ja toimistotilojen seinä- ja kattopintojen maalaus sekä ääneneristävyyden parantaminen ja tilojen pintojen päivitys nykyaikaiseksi. Lisäksi lattiapinnoitteita täytyy uusia, lukitus päivittää nykyaikaiseksi sekä esteettömyysasiat tarkistaa nykyajan määräyksien mukaiseksi. Jäte-/varastorakennukseen on tarve tehdä muutoksia ja lisätilaa.

 Toimenpide-ehdotukset tutkimusten pohjalta

-          rakennetekniikan osalta:

o        Ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus

o        1. kerroksen tiiviiden lattiapinnoitteiden (muut tilat paitsi kirkko-, seurakuntasali ja aulatila) korjaus paremmin vesihöyryä läpäiseviksi materiaaleiksi. Samalla alapohjan kuivatus- ja seinäliittymien tiivistyskorjaus.

o        Kerhotilojen ja toimistotilojen pintojen uudistaminen

o        Ryhmätyötilojen ja toimistotilojen ääneneristävyyden parantaminen

o        Aulatilojen alakattojen uusiminen

o        Jäte- ja varastorakennuksen muutos- ja lisärakennustyöt

-          sähkötekniikan osalta

o        Valaisin- ja laiteryhmäkeskukset uusitaan nykyaikaisiksi

o        Valaisinohjausjärjestelmä uusitaan johtoteineen nykyaikaisiksi

o        Valaisimet uusitaan led-valonlähteillä varustetuiksi valaisimiksi

o        Sähköautolatauspisteet rakennetaan

o        ATK-verkko uusitaan

o        Poistumisopastus- ja poistumisreittivalaisimet uusitaan moderneiksi led-valaisimiksi

o        Paloilmoitinjärjestelmä uusitaan

o        Kameravalvontajärjestelmä uusitaan

o        AV- tekniikka uusitaan vastaamaan nykyaikaisen seurakuntatyön tarpeita

-          LVI-tekniikan osalta

o        Lämmönvaihdin uusitaan

o        Lämmitysverkoston linja- ja patteriventtiilit uusitaan ja verkosto tasapainotetaan

o        Käyttövesiputket uusitaan

o        RAU-järjestelmän uusiminen nykyaikaiseksi

o        Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja rakenneainekanavien pinnoitus

o        Ilmanvaihdon äänenvaimentimien sisäpuolen pinnoitus

o        Jätevesiverkoston osittainen sukitus

o        Tuulikaappien lämpöverhokoneiden uusiminen

Hankkeen enimmäiskustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa (sis. alv 25,5%). Arvio sisältää suunnittelun, valvonnan ja toteutuksen kustannukset

Aikataulu

Hankkeen päätösesitys ja kokonaiskustannusten hyväksyminen viedään yhteiselle kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi kevään 2025 aikana. Päätöksen hyväksymisen jälkeen aloitetaan suunnittelijoiden kilpailutus ja suunnittelun käynnistäminen loppukesällä 2025. Suunnitelmat valmistuvat alustavasti marraskuun alkuun 2025. Tämän jälkeen laaditaan muut tarjouspyyntöasiakirjat siten, että urakka kilpailutetaan tammikuussa 2026. Hankkeen toteutus on loppukeväästä/alkukesästä 2026. Seurakunnan oma painokas toivomus on ollut, että urakka toteutettaisiin ajalla kesä-syyskuu 2026, jolloin kirkon kiinni oleminen aiheuttaa ylivoimaisesti vähiten haittaa toiminnalle. Esimerkiksi kesän 2026 konfirmaatioiden osalta neuvotellaan jo nyt niiden pitämisestä lähiseurakuntien kirkoissa. Urakka valmistuu syksyllä 2026. Itse korjaushankkeen aikataulu laaditaan yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Nuorten vaikutuksen arvioinnissa tilojen korjaamisella ja esimerkiksi kirkon AV-tekniikan nykyaikaistamisella saadaan nuorille viihtyisämmät tilat ja niiden käyttömukavuutta parannettua.

Taloudellisena vaikutuksena hanke nostaa seurakunnan sisäisen vuokran määrää tulevina vuosina. Kustannusten tarkastelu ja arviointi riittävän aikaisessa vaiheessa edesauttaa kokonaiskustannusten määrittämistä ja myös budjetissa pysymistä.

Henkilöstövaikutuksena hankkeen suunnitteluvaihe ja toteutusvaihe kuormittaa jonkin verran seurakunnan sitä osaa työntekijöistä, joiden kanssa kiinteistöosasto hanketta vie eteenpäin ja on mukana mm. erilaisissa kokouksissa ja palavereissa.

Ympäristövaikutuksen arvioinnissa voidaan todeta, että esimerkiksi valaistuksen siirtyessä nykyteknologisiin ratkaisuihin putoaa sen energian kulutus huomattavasti. Lämmitysmuodon pysyessä samana (kaukolämpö) energian kulutus ei olennaisesti pienene. Mikäli harkittaisiin siirtymistä kaukolämmöstä esim. maalämpöön, nostaisi se merkittävästi hankkeen kustannuksia. Jos tämä myöhemmässä vaiheessa tulee  ajankohtaista, se pystytään tekemään ilman suuria muutoksia kirkkorakennuksen sisällä.

Lisätiedot

Kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus, osmo.rasimus@evl.fi

Työpäällikkö Mikko Lindroth, mikko.lindroth@evl.fi

Kirkkoherra Minnamari Helaseppä, minnamari.helaseppa@evl.fi

Jakelu

Osmo Rasimus

Mikko Lindroth