Yhteinen kirkkoneuvosto
Esityslista 03.04.2025/Asianro 12

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Käsittely

Päätös

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkovaltuusto

1) merkitsee vastauksen aloitteeseen tiedoksi,

2) katsoo aloitteen tulleen käsitellyksi.

Käsittely 

Käsittelyn aikana käytettiin 11 puheenvuoroa.

Valtuutettu Ali-Löytty teki palautusesityksen. Palautusta kannattivat valtuutetut Soininvaara, Hippi, Korkalainen, Korhola ja Järviö.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen:

Ne jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat Ali-Löytyn palautusesitystä äänestävät Ei.

Puheenjohtaja ilmoitti äänestyksen tuloksen: jaa-ääniä 26, ei-ääniä 32, tyhjää 1, poissa 32. Palautusesitys hyväksyttiin.

Päätös

Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:
1. merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi.
2. katsoa aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus YKN 3.4.2025

Taustaa

Valtuutettuna toiminut Viivi Ali-Löytty on yhdessä viiden muun allekirjoittajan kanssa jättänyt yhteisen kirkkovaltuuston 6.10.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen koskien Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaamista. Aloitteessa todetaan muun muassa, että Tuomiokirkkoseurakunnalla on suuret taloudelliset haasteet muuttuneiden sisäisten vuokrien vuoksi, eikä näköpiirissä ole helpotusta tilanteeseen. Aloitteen mukaan seurakunta tekee vuoteen 2026 mennessä 650 000 euroa miinusta sillä oletuksella, että uusi seurakuntaneuvosto päättää luopua Suomenlinnan kirkosta helmikuussa 2023.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti aloitteeseen annettavasta vastauksesta kokouksessaan 28.11.2022. Aloitevastaus palautettiin valmisteluun yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 8.12.2022.

Uusi vastaus Ali-Löytyn aloitteeseen annetaan nyt, kun vuodesta 2026 noudatettavien sisäisen vuokran määrittelyperusteen ja seurakunnille osoitetun määrärahan jakoperusteen valmistelu on valmistunut ja yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt asiasta 6.3.2025 olleessa kokoksessaan.

Päätösehdotuksen perustelut

Aloitteessa todetaan Tuomiokirkkoseurakunnalla olevan tiivistetysti kolme ongelmaa:

1. Työntekijöitä on työmäärään nähden nyt jo liian vähän.

2. Kiinteistöjä on enemmän kuin mihin on varaa. Kuitenkin, keskustan kirkot palvelevat suurempaa yleisöä kuin pelkän tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä, minkä vuoksi niistä luopuminen vaikuttaa ennen kaikkea muihin kuin seurakunnan jäseniin.

3. Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet ovat eriarvoisessa asemassa muiden seurakuntien jäseniin, sillä seurakunnan resurssit menevät yhteisten asioiden hoitamiseen.

Aloitteen tekijät pyytävät selvitystä ja tarvittavia päätöksiä nopeutetulla aikataululla tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi jo vuosiksi 2023–2025.

Tuomiokirkkoseurakunnan tarpeeseen on pyritty vastaamaan seuraavilla toimilla sekä vuosien 2023–2025 aikana että vuodesta 2026 eteenpäin.

Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaaminen vuosina 2023–2025

Vuonna 2023 Helsingin seurakuntayhtymässä otettiin käyttöön uusi sisäisten vuokrien määräytymisperuste. Siinä tilan käyttäjälle tuleva sisäinen vuokra muodoistui tilasta tulevista todellisista kustannuksista. Samassa yhteydessä poistettiin tilamääräraha, joka kompensoi seurakunnille sakraalitiloista tulevia kustannuksia. Muutosten tavoitteena oli läpinäkyvyyden vahvistaminen, todellisten kustannusten näkyväksi tekeminen ja kustannustietoisuuden lisääminen. Tiloista tulevien todellisten kustannusten kohdistaminen käyttäjälle ja niiden näkyväksi tekeminen tukivat myös tilojen vähentämisen tavoitetta. Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteena on vähentää tiloja 40 000–45 000 m2 vuoteen 2030 mennessä.

Tehtyjen muutosten myötä Tuomiokirkkoseurakunnan sisäinen vuokra kasvoi ja seurakunnan toimintaan käytettävissä olevan rahan määrä pieneni. Tätä kattamaan Tuomiokirkko sai yhteisen kirkkovaltuuston (27.1.2022 § 6) myöntämää tasapainotusmäärärahaa vuosille 2023–2025. Vuosien 2023–2025 aikana se on yhteensä 459 884 euroa.

Tasapainotusmäärärahan lisäksi vastauksena Ali-Löytyn valtuustoaloitteeseen seurakunta on saanut vuosina 2024–2025 yhteisen kirkkovaltuuston seurakunnille myöntämän tasapainotuslisämäärärahan kautta tukea Tuomiokirkon sisäisiin vuokriin (YKV 27.04.2023 § 38). Tuki on noin 50 % Tuomiokirkon sisäisestä vuokrasta.

Tuomiokirkkoseurakunnan saama osuus tasapainotuslisämäärärahasta on ylivoimaisesti suurin. Vuonna 2024 Tuomiokirkkoseurakunta sai jaetusta lisämäärärahasta 34,31 % eli 480 362 euroa. Loppuosa tasapainotuslisämäärärahasta jaettiin kymmenen muun seurakunnan kesken. Vuonna 2025 Tuomiokirkkoseurakunnan saa tasapainotuslisämäärärahasta 28,80 % eli 403 174 euroa. Loppuosa jaetaan yhdentoista seurakunnan kesken. Tasapainotuslisämäärärahaa jaetaan yhteensä 1,4 milj. euroa/vuosi.

Tasapainotusmäärärahan ja tasapainotuslisämäärärahan seurauksena Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaan käytettävän määrärahan määrä nousi sekä euromääräisesti että seurakunnille jaetun määrärahan määrään suhteutettuna samalle tasolle, mitä se oli vuonna 2022 ennen tilamäärärahan poistumista ja sisäisten vuokrien laskentaperusteen muuttumista.

Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaaminen vuodesta 2026 eteenpäin

Jo päättäessään vuosina 2023–2025 käytössä olevasta sisäisten vuokrien määrittelyperusteesta (27.1.2022 § 6) yhteinen kirkkovaltuusto totesi, että ”seurakuntien lausuntojen sekä laadittujen mallinnusten pohjalta on käynyt ilmeiseksi, että sisäisten vuokrien määräytymisperusteita on tarpeellista jatkokehittää vielä tulevien vuosien aikana”. Tämän vuoksi Helsingin seurakuntayhtymässä käynnistettiin kesällä 2022 Sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahojen projekti.

Projektin tehtävänä on ollut valmistella vuodesta 2026 alkaen Helsingin seurakuntayhtymässä noudatettavat seurakuntien määrärahojen jakoperusteet ja sisäisten vuokrien määräytymisperusteet. Valmistelu on tehty yhteisen kirkkoneuvoston asettamassa (9.6.2022 § 235) Sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahojen ohjausryhmässä, jossa tuomiorovasti on ollut jäsenenä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti asiasta 6.3.2025 olleessa kokouksessaan (§ 21).

Tuomiokirkkoseurakunnan asema ja toimintaedellytykset huomioidaan nyt tehdyssä päätöksessä kolmella erilaisella tavalla: Tuomiokirkkoseurakunnan erityslisän kasvattamisessa, seurakunnan toiminnan huomioimisessa määrärahojen jakamisessa sekä sisäisten vuokrien määrittelyperusteen muutoksessa.

Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä perustuu Tuomiokirkkoseurakunnan tekemään seurakuntayhtymää, hiippakuntaa ja kokonaiskirkkoa sekä valtiovaltaa, yliopistoja ja Helsingin kaupunkia palvelevaan työhön. Tuomiokirkkoseurakunta on saanut erityislisää yhdistymisestään asti (vuosi 1999). Nyt päätetyssä, vuodesta 2026 sovellettavassa seurakunnille osoitetun määrärahan jakoperusteissa Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisän määrää on nostettu aiemmassa päätöksessä olleesta 2,3 %:sta 2,5 %:iin. Se myös lasketaan kaikille seurakunnille osoitetusta määrärahasta toisin kuin aiemmin, jolloin se laskettiin vain suomenkielisille seurakunnille osoitetusta määrärahasta. Nämä molemmat nostavat seurakunnan saaman erityislisän määrää. Vuoden 2025 määrärahoilla laskettuna korotus on 998 694 eurosta 1 225 711 euroon eli yhteensä 227 017 euroa. Tätä ennen erityislisää korotettiin vuonna 2023 2,1 %:sta 2,3 %:iin.

Erityislisän lisäksi seurakuntien määrärahajako ottaa huomioon seurakunnissa tehtävää perustoimintaa ja niiden hoitamisesta syntyviä kuluja. Tämä tasaa eri seurakuntien tilannetta perustoiminnan hoitamisesta syntyvien kustannusten osalta. Tämä vastaa osaltaan Tuomiokirkkoseurakunnan ongelmiin numero 1. ja 3.

Sisäisten vuokrien määrittelyperusteeseen tehdyt muutokset puolestaan vähentävät Tuomiokirkkoseurakunnalle sen tiloista tulevia kustannuksia. Vuonna 2026 käyttöön otettavassa sisäisten vuokrien laskentatavassa seurakunnat vastaavat yhdessä seurakuntien käytössä olevien tilojen peruskorjauspoistoista. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoista sekä Tuomiokirkko että Vanha kirkko on ehdotettu luokiteltavaksi luokkaan A. Näissä kirkoissa kunnossapidon taso on erityisen korkea. Sisäisten vuokrien määrittelyperusteeseen tulleen muutoksen seurauksena seurakunta ei vastaa yksin kirkkojensa kunnossapidosta. Peruskorjauspoistojen yhteisvastuullinen hoitaminen hyödyttää myös seurakuntia, joissa on useita kirkkokiinteistöjä, kuten Tuomiokirkkoseurakuntaa.

Alla olevasta taulukosta näkyy Tuomiokirkkoseurakunnan sisäisten vuokrien jälkeen toimintaan käytettävissä olevan määrärahakehyksen euromääräinen ja suhteellinen kehittyminen vuodesta 2020 vuoteen 2025 sekä se, miltä Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaan käytettävissä oleva määrärahakehys olisi uudella sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahajaon laskentatavalla vuoden 2025 tiedoilla laskettuna. Prosenttimääräinen kehitys osoittaa, kuinka suuren osan Tuomiokirkkoseurakunta saa kaikille seurakunnille sisäisten vuokrien jälkeen toimintaan jäävästä määrärahasta.
 

Taulukko 1. Tuomiokirkkoseurakunnan sisäisten vuokrien jälkeen toimintaan käytettävissä olevan määrärahakehyksen euromääräinen ja suhteellinen kehittyminen vuosina 2020–2025.

Kuten yllä oleva taulukko osoittaa, vuoden 2025 tiedoilla laskettuna uuden sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahojen laskentatavan mukaan Tuomiokirkkoseurakunnalle jää sisäisten vuokrien jälkeen toimintaan rahaa suhteessa yhtä paljon kuin sille jäi vuonna 2021 ennen tilamäärärahan poistamista ja edellistä sisäisten vuokrien uudistusta.

Sisäisten vuokrien määrittelyperusteen ja seurakunnille osoitetun määrärahan jakoperusteen valmistelun tavoitteena on ollut turvata erilaisten seurakuntien toimintaedellytykset niin, että lisämäärärahoille ei ole tarvetta. Näin nähdään olevan myös Tuomiokirkkoseurakunnan osalta.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Lapsivaikutusten arviointi: Sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden ja seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteiden valmistelun yhteydessä on tehty perusteellinen lapsivaikutusten arviointi. Valtuustoaloitevastauksen osalta ei ole tarpeen tehdä erillistä arviointia.

Selostus YKV 8.12.2022 

Valtuutettu Viivi Ali-Löytty on yhdessä viiden muun allekirjoittajan kanssa jättänyt yhteisen kirkkovaltuuston 6.10.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen koskien Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaamista. Aloitteessa todetaan muun muassa, että Tuomiokirkkoseurakunnalla on suuret taloudelliset haasteet muuttuneiden sisäisten vuokrien vuoksi, eikä näköpiirissä ole helpotusta tilanteeseen. Aloitteen mukaan seurakunta tekee vuoteen 2026 mennessä 650 000 euroa miinusta sillä oletuksella, että uusi seurakuntaneuvosto päättää luopua Suomenlinnan kirkosta helmikuussa 2023.

Tuomiokirkkoseurakunta on toimittanut vuoden 2023 talousarvion yhteydessä yhteiselle kirkkoneuvostolle selvityksen talousarvion alijäämän kattamisesta.

Aloitteessa todetaan Tuomiokirkkoseurakunnalla olevan tiivistetysti kolme ongelmaa:

1. Työntekijöitä on työmäärään nähden nyt jo liian vähän.

2. Kiinteistöjä on enemmän kuin mihin on varaa. Kuitenkin, keskustan kirkot palvelevat suurempaa yleisöä kuin pelkän tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä, minkä vuoksi niistä luopuminen vaikuttaa ennen kaikkea muihin kuin seurakunnan jäseniin.

3. Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet ovat eriarvoisessa asemassa muiden seurakuntien jäseniin, sillä seurakunnan resurssit menevät yhteisten asioiden hoitamiseen.

Aloitteen tekijät pyytävät selvitystä ja tarvittavia päätöksiä nopeutetulla aikataululla tuomiokirkkoseurakunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi jo vuosiksi 2023-2025. Aloitteessa on myös annettu ehdotuksia mahdollisiksi keinoiksi tilanteen ratkaisemiseksi.

Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt kokouksessaan 27.1.2022 seurakunnille osoitettavien määrärahojen jakoperusteista sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteista vuosille 2023-2025. Päätös on perustunut laajaan, Rohkeasti yhdessä –ohjelman yhteydessä toteutettuun selvitykseen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Selvityksen aikana on osallistutettu seurakuntien ja yhteisten palveluiden työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kattavasti, pyrkien löytämään erilaisia kompromisseja, jotka vastaisivat mahdollisimman hyvin eri seurakuntien näkökulmiin ja tarpeisiin.

Sisäisten vuokrien uudistamisen keskeisenä tavoitteena oli saada sisäiset vuokrat vastaamaan kunkin toimitilan todellisia kustannuksia, aiemmin käytössä olleiden

tasausjärjestelmien asemesta. Ratkaisulla haluttiin edistää sisäisten vuokrien läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Sisäisten vuokrien uuteen järjestelmään rakennettiin kuitenkin erillinen jaksotusjärjestelmä kertaluonteisten kulujen perimisen osalta, seurakuntien määrärahajaon ennustettavuuden sekä toiminnan jatkuvuuden ja suunnitelmallisuuden turvaamiseksi.

Seurakunnille osoitettavien määrärahojen jakoperusteista sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteista päätettäessä oli selvää, että osa seurakunnista hyötyy taloudellisesti uudesta järjestelmästä aiemmin käytössä olleeseen järjestelmään nähden, toimintaan jäävän määrärahaosuuden kasvaessa, kun taas osalle seurakunnista uusi määrärahajako aiheuttaa toimintaan jäävän määrärahan pienenemistä. Laskelmat osoittivat, että Tuomiokirkkoseurakunta tulisi olemaan yksi niistä seurakunnista, joilla toimintaan jäävä määräraha tulisi pienenemään, johtuen erityisesti seurakunnan aiemmin saamasta suuresta tilamäärärahasta. Tilannetta kompensoitiin uudessa määrärahajakomallissa kasvattamalla Tuomiokirkkoseurakunnalle osoitettavan erityislisän prosenttiosuutta. Samassa yhteydessä erityislisä kasvoi myös jaettavan kokonaismäärärahan nousun myötä, aiemmin käytössä olleen tilamäärärahan tultua yhdistetyksi seurakunnille jaettavaan määrärahaosuuteen.

Erityislisän kasvattamisen lisäksi Tuomiokirkkoseurakunta oli yksi niistä seurakunnista, joille päätettiin osoittaa erityistä tasapainotusmäärärahaa vuosille 2023-2025. Määrärahalla haluttiin antaa sitä saaville seurakunnille aikaa toiminnan sopeuttamiseen uutta määrärahajakoa vastaavaksi.

Tuomiokirkkoseurakunnan saama erityislisä vuonna 2023 on noin 0,775 milj. euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Tuomiokirkosta perittävä sisäinen vuokra vuonna 2023 on noin 0,661 milj. euroa. Yhteensä Tuomiokirkkoseurakunnan sisäiset vuokrat ovat noin 1,743 milj. euroa. Sisäisten vuokrien jälkeen toimintaan jäävä määräraha pienenee Tuomiokirkkoseurakunnalla vuonna 2023 noin 0,344 milj. euroa eli noin 10,6 % vuoden 2022 tilanteeseen nähden. Prosentuaalisesti eniten toimintaan jäävä määräraha pienenee Töölön seurakunnalla, vähennyksen ollessa noin 16,3 %. Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa samassa kokoluokassa määrärahan prosentuaalisen vähennyksen kanssa ovat Munkkiniemen seurakunta (vähennys n. 9,5 %) ja Johannes församling (vähennys n. 9,4 %).

Vuosien 2023-2025 määrärahan jakoperusteista ja sisäisen vuokrien määräytymisperusteista päätettäessä päätettiin samalla käynnistää erillinen jatkokehitysprojekti, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia seurakunnille osoitettavien määrärahojen jakoperusteisiin sekä sisäisien vuokrien määräytymisperusteisiin tehtävistä tarkennuksista suunnitelmakautta 2026-2030 varten. Yhtenä keskeisenä syynä jatkokehitysprojektin käynnistämiselle oli tietoisuus uuden sisäisen vuokran mallin taloudellisista vaikutuksista niille seurakunnille, joiden kiinteistömassa on erityisen suuri. Erityisiksi teemoiksi nostettiin muun muassa Tuomiokirkon sekä eräinen muiden niin sanottujen maamerkkikirkkojen rooli tulevien vuosien sisäisten vuokrien näkökulmasta. Todettakoon, että Helsingin seurakuntayhtymässä ei ole vielä tehty määritystä siitä, mitä

kirkkoja maamerkkikirkko-termi sisältää, eli tämä tulee luonnollisesti linjata jatkokehitysprojektin edetessä, mikäli termiä aiottaisiin jatkossa käyttää yhtenä sisäisten vuokrien määräytymistekijänä.

Jatkokehitysprojektin työskentely ajoittuu väistämättä suhteellisen pitkälle aikavälille, koska selvitettävien asioiden laajuuden ja merkittävyyden lisäksi objektiivisten johtopäätösten tekemisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää pystyä tarkastelemaan myös uuden järjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden (vuosi 2023) toteumia. Vuoden 2023 tilinpäätös valmistuu kevättalvella 2024, jolloin projekti pääsee antamaan lopullisia toimintaehdotuksiaan vasta kesällä 2024. Tilinpäätöslukujen valmistumista odotellessa tehdään kuitenkin jo monia muita valmistavia toimenpiteitä: projektin aikana on tarkoitus toteuttaa muun muassa haastattelu kaikkien Helsingin seurakuntien kirkkoherroille sekä laatia erilaisia laskelmia ja mallinnuksia päätöksenteon tueksi. Myös yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet tullaan osallistamaan projektin aikana, eri seurakuntien luottamushenkilöiden mielipiteiden kuulemiseksi.

Yhteisten palveluiden johtajisto sekä yhteisen kirkkoneuvoston edustajat ovat olleet Tuomiokirkkoseurakunnan kutsusta tapaamassa Tuomiokirkkoseurakunnan edustajia 14.11.2022. Keskustelun tavoitteena oli löytää yhteinen tilannekuva sekä ideoida yhdessä kestäviä ratkaisuja keskustaseurakunnan toimintaedellytysten turvaamiseen.

Keskustelussa käytiin läpi Tuomiokirkkoseurakunnan talouden, toiminnan, henkilöstön ja tilojen nykyrealiteettejä sekä pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja Tuomiokirkkoseurakunnan tilanteen helpottamiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa ajatukset Tuomiokirkon mahdollisesta erityisasemasta vuokra- ja henkilöstökulujen osalta, maamerkkikirkkojen määrittelyn tärkeydestä, valtionrahoituksen kohdentamismahdollisuuksista ja valtion erillisrahoituksista, toimintolaskelmien tekemisen tärkeydestä sekä läpinäkyvyyden merkityksestä kulurakenteen ymmärtämiseksi. Keskusteluun osallistuneet henkilöt pitivät tapaamista erittäin tärkeänä ja arvokkaana. Yhteistä ideointia on syytä jatkaa aktiivisesti, jatkokehitysprojektin edetessä.

Tuomiokirkkoseurakunnan budjetoitu alijäämä vuoden 2023 talousarviossa on 250 650 euroa, huomioiden jäljellä olevien säästöjen käyttö 73 408 euroa. Alijäämä on huomattava ja toimenpiteet alijäämän paisumiseksi tulevina vuosina ovat erittäin tärkeitä. Erillisen taloudellisen avun antaminen Tuomiokirkkoseurakunnalle tässä vaiheessa, kun yhteisen kirkkovaltuuston vuosille 2023-2025 hyväksymän määrärahajako- ja sisäisten vuokrien mallin soveltamiskausi ei ole viedä edes alkanut, olisi hyvin ongelmallista. Tuomiokirkkoseurakunnan ohella myös useat muut seurakunnat joutuvat tasapainottamaan toimintaansa taloustilanteen tiukentuessa. Erityisen kertaluonteisen lisäerän osoittaminen Tuomiokirkkoseurakunnalle edellyttäisi myös vastaavansuuruisen säästön aikaansaamista toisaalla. Seurakuntayhtymällä ei ole käytössään mitään erityistä vararahastoa, pois lukien niin sanottu tarveharkintainen määräraha, josta yhteinen kirkkoneuvosto myöntää anomuksesta vuosittain tukea erilaisille seurakuntien ja yhteisten palveluiden hankkeille ja projekteille sekä vuoden aikana ilmeneviin yllättäviin / äkillisiin kulueriin.

Tuomiokirkkoseurakunnan aloite on ehdottoman tärkeä ja Tuomiokirkkoseurakunnan, kuten myös muiden seurakuntien, talouskehitystä on tärkeää seurata tiiviisti vuosien 2023-2025 aikana. Talouskehityksestä ilmenevät seikat on myös tärkeää huomioida seurakunnille osoitettavien määrärahojen jakoperusteiden sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden jatkokehitysprojektissa ja projektista annettavassa ehdotuksessa vuosien 2026-2030 määrärahajakoa ja sisäisten vuokrien mallia koskien.

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on tehty perusteellisesti seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteita sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteita valmisteltaessa. Valtuustoaloitevastauksen osalta ei ole tarpeen tehdä erillistä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, juha.silander@evl.fi

Jakelu

Aloitteen jättäneet