Yhteinen kirkkovaltuusto
Pöytäkirja 06.03.2025/Pykälä 20

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää:

1) merkitä tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan laatiman taustaselvityksen sekä kokouksessa antaman alustuksen koskien yhteisen kirkkovaltuuston tekemien henkilövalintojen prosessin kehittämistä.

2) käydä lähetekeskustelun yhteisen kirkkovaltuuston tekemien henkilövalintojen prosessin kehittämisestä.

3) pyytää yhteistä kirkkoneuvostoa valmistelemaan asiaa käydyn lähetekeskustelun pohjalta sekä asettamaan tätä tarkoitusta varten erillisen työryhmän.

Käsittely

Puheenjohtaja luovutti puheenjohtajuuden tämän pykälän käsittelyn ajaksi varapuheenjohtajalle.

Wiking Vuori esitteli asiaa jonka jälkeen käytiin lähetekeskustelu.

Keskustelun aikana käytettiin 21 puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1) merkitä tiedoksi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan laatiman taustaselvityksen sekä kokouksessa antaman alustuksen koskien yhteisen kirkkovaltuuston tekemien henkilövalintojen prosessin kehittämistä.

2) käydä lähetekeskustelun yhteisen kirkkovaltuuston tekemien henkilövalintojen prosessin kehittämisestä.

3) pyytää yhteistä kirkkoneuvostoa valmistelemaan asiaa käydyn lähetekeskustelun pohjalta sekä asettamaan tätä tarkoitusta varten erillisen työryhmän.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Taustaa

Helsingin seurakuntayhtymässä on käytössä niin sanottu vaalinvalmistelijajärjestelmä. Vaalinvalmistelijat ja heidän varahenkilönsä valitaan yhteisen kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valtuuston toimikaudeksi.

Vaalinvalmistelijoiden ja varahenkilöiden vaali tapahtuu rovastikunnittain siten, että kustakin rovastikunnasta valitut valtuutetut muodostavat yhden ryhmän. Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan kaksi vaalinvalmistelijaa ja kaksi varahenkilöä. Samalla määrätään varahenkilöiden järjestys.

Vaalinvalmistelijoiden tehtävänä on valmistella yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän ohjeistuksen mukaisesti yhteinen ehdotus yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana ja muiden jäsenten ja varajäsenten sekä vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta. Vaalinvalmistelijat osallistuvat lisäksi yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa toteutettavan nuorten vaikuttajaryhmän jäsenten valinnan valmisteluun.

Hallintosäännön 23 § sisältää ohjeen vaalinvalmistelijoiden valinnasta sekä yhteisen kirkkoneuvoston ja nuorten vaikuttajaryhmän valinnan valmistelusta.

Ohje:Vaalinvalmistelijoiden valinta ja yhteisen kirkkoneuvoston valinnan valmistelu

Tässä ohjeessa käytetään yhteisestä kirkkovaltuustosta ja yhteisestä kirkkoneuvostosta nimityksiä kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto.

I Ohjeen tavoite

1. Tämän ohjeen tavoitteena on varmistaa, että vaalinvalmistelijoiden valinnassa, kirkkoneuvoston valinnan valmistelussa ja seurakuntayhtymän nuorten vaikuttajaryhmän valinnan valmistelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Lisäksi tavoitteena on, että vaalinvalmistelijoiden valinta ja kirkkoneuvoston valinnan valmistelu tapahtuvat avoimesti, tasapuolisesti ja valtuustossa edustettuna olevien mielipideryhmien kannat huomioon ottaen, sekä että nuorten vaikuttamismahdollisuudet vaikuttajaryhmän valintaan turvataan.
2. Ohjeesta poikkeamiselle tulee olla perusteltu syy.

2.   Vaalinvalmistelijoiden valinta

3. Vaalinvalmistelijat valitaan hallintosäännön 3 luvun 22 §:n mukaisella tavalla. Ennen vaalin toimittamista tulee valtuutetuille selvittää vaalinvalmistelijoiden tehtävä ja asema. Valtuutetuilla tulee olla mahdollisuus keskustella vaalinvalmistelijoilta edellytettävistä ominaisuuksista ja valittavien henkilöistä. Vaalinvalmistelijaksi tai varahenkilöksi ei ensisijaisesti tule valita valtuutettua, joka aikoo olla ehdolla kirkkoneuvostoon. Mikäli tämä on esimerkiksi 5 kohdassa tarkoitetuista syistä käytännössä välttämätöntä, kirkkoneuvostoon ehdolla olevat vaalinvalmistelijat tulee sijoittaa varahenkilöiksi, eikä heidän tule osallistua vaalinvalmistelijoiden työskentelyyn ehdollaolonsa aikana, ellei vaalinvalmistelijoiden päätösvaltaisuus tätä välttämättä edellytä. Vaalinvalmistelija ei ole hallintolain perusteella esteellinen osallistumaan asian valmisteluun, mutta tätä ei voida pitää hyvän hallinnon mukaisena käytäntönä. Erityisesti hyvän hallinnon mukaista on, ettei yhteiseen kirkkoneuvostoon ehdolla oleva henkilö toimi vaalinvalmistelijoiden puheenjohtajana tai varapuheen- johtajana.

Mikäli vaalinvalmistelija tai varahenkilö valitaan myöhemmin toimikauden kuluessa yhteiseen kirkkoneuvostoon tai vaalilautakuntaan, hänen tilalleen valitaan 3 luvun 22 §:n mukaisesti uusi vaalinvalmistelija tai varahenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4. Edellä tarkoitettu keskustelu käydään ja vaalinvalmistelijat sekä varahenkilöt valitaan hyvissä ajoin ennen valtuuston ensimmäistä kokousta järjestettävässä rovastikunnan valtuutettujen kokoontumisessa, jonka kutsuu koolle lääninrovasti. Valtuusto vahvistaa vaalinvalmistelijoiden ja varahenkilöiden valinnan ensimmäisessä kokouksessaan.
5. Kirkkolain 9 luvun 8 §:n mukaan, ellei erityisestä syystä muuta johdu, kirkollisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 % lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Tämä vaatimus koskee myös vaalinvalmistelijoita. Siten rovastikunnan valtuutettujen on syytä valita toiseksi vaalinvalmistelijaksi juridinen mies ja toiseksi juridinen nainen. Sama koskee vaalinvalmistelijoiden varahenkilöiden valintaa.

3. Kirkkoneuvoston valinnan valmistelu

6. Rovastikuntien valtuutetut tekevät vaalinvalmistelijoille ehdotukset kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäseniksi valtuuston toimikauden ensimmäisenä ja kolmantena vuonna. Ehdotukset tehdään rovastikuntien valtuutettujen kokoontumisissa. Kokoontumiset on pidettävä niin ajoissa ennen valtuuston ensimmäistä kokousta, että vaalinvalmistelijoille jää riittävästi aikaa yhteisen kirkkoneuvoston valintaa koskevan esityksen laatimiseen. Valtuuston toimikauden kolmantena vuonna rovastikunnan vaalinvalmistelijat vastaavat valtuutettujen kokoontumisten koolle kutsumisesta.
7. Ennen ehdotusten tekemistä valtuutetuille tulee selvittää yhteisen kirkkoneuvoston tehtävät ja asema. Valtuutetuilla tulee olla mahdollisuus keskustella ehdokkailta edellytettävistä ominaisuuksista ja ehdokkaiden henkilöstä.
8. Ehdotuksia tehtäessä on pyrittävä eri sukupuolten, osaamisalojen, ikäryhmien, kieliryhmien ja vaaleissa edustettuna olleiden mielipideryhmien tasapuoliseen edustukseen.
9. Sukupuolten tasapuolista edustamista koskeva kirkkolain 9 luvun 8 §:n säännös soveltuu myös kirkkoneuvoston valintaan. Ehdotuksia tehdessään rovastikuntien valtuutettujen tulee osaltaan varmistaa, että vaalinvalmistelijat voivat laatia asetetuista ehdokkaista lainmukaisen ehdotuksen kirkkoneuvoston kokoonpanoksi.
10. Jos rovastikunnan valtuutettujen kokouksessa ehdotetaan useampia henkilöitä, tulee toimittaa neuvoa-antava äänestys siitä, missä järjestyksessä valtuutetut toivovat ehdokkaiden tulevan valituksi kirkkoneuvostoon. Sukupuolten tasa-arvoisen edustuksen takaamiseksi äänestys on syytä suorittaa molempien juridisten sukupuolten osalta erikseen.
11. Vaalinvalmistelijoiden tultua valituiksi heidän tulee järjestäytyä ensimmäisessä kokouksessaan hallintosäännön 3 luvun 22 §:n mukaisesti. Vaalinvalmistelijoiden tulee laatia ehdotuksensa kirkkoneuvoston valinnasta siten, että valtuusto voi päättää asiasta tammikuun aikana.
12. Kirkkoneuvoston valintaa koskevan ehdotuksen laatimisessa on pyrittävä edellä 8. kohdassa tarkoitettujen ryhmien tasapuoliseen edustukseen kirkkoneuvostossa.

10. kohdassa tarkoitetun äänestyksen tulosta on kunnioitettava, mutta tarvittaessa siitä voi olla syytä poiketa eri ryhmien tasapuolisen edustuksen turvaamiseksi.

13. Laadittu ehdotus on perusteltava joko kirjallisesti tai suullisesti. Ehdotuksen sisältö on tiedotettava ehdotetuille henkilöille ja valtuutetuille avoimesti sekä vaalinvalmistelijoiden yhteisesti sopimia käytänteitä noudattaen. Vaalinvalmistelijoille voidaan varata tilaisuus tiedottaa rovastikuntansa valtuutetuille käydyistä neuvotteluista ja laaditun ehdotuksen sisällöstä sen valtuuston kokouksen yhteydessä, jossa kirkkoneuvoston vaali toimitetaan.
14. Mikäli vaalia ei voida toimittaa yksimielisesti, toimitetaan se hallintosäännön 24–27 §:n mukaisesti enemmistövaalina. Vaali toimitetaan kuitenkin hallintosäännön 28–36 §:n mukaisesti suhteellisena, jos sitä vaatii niin monta valtuutettua, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi ainakin yhden ehdokkaan.

4.   Nuorten vaikuttajaryhmän valinnan valmistelu

15. Vaalinvalmistelijat osallistuvat kirkkoneuvoston kokouksessa toteutettavan seurakuntayhtymän nuorten vaikuttajaryhmän jäsenten valinnan valmisteluun noudattaen soveltuvin osin tämän ohjeen määräyksiä kirkkoneuvoston valinnan valmistelusta.
16. Vaikuttajaryhmään valitaan kaksi (2) jäsentä kustakin rovastikunnasta sekä lisäksi enintään kaksi (2) jäsentä seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön piiristä. Lääninrovasti pyytää valtuuston toimikauden ensimmäisenä vuonna toteutettavaa vaikuttajaryhmän valintaa varten kunkin rovastikunnan seurakunnan nuorten vaikuttaja- ryhmää nimeämään ehdokkaansa oman rovastikuntansa edustajaksi siten, että ehdotukset ovat käytettävissä edellä 4 kohdassa tarkoitettuun kokoukseen mennessä. Ehdotusten pohjalta rovastikunnan valtuutetut nimeävät rovastikunnan ehdokkaat seurakuntayhtymän nuorten vaikuttajaryhmän jäseniksi. Seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön piiristä nimettävien ehdokkaiden nimeämisestä vastaa yhteisen seurakuntatyön johtaja. Valtuuston toimikauden kolmantena vuonna ehdotusten pyytämisestä vastaavat vaalinvalmistelijat.
17. Vaalinvalmistelijat tekevät rovastikuntien sekä yhteisen seurakuntatyön johtajan ehdotusten pohjalta esityksen nuorten vaikuttajaryhmän kokoonpanoksi ja luovuttavat sen kirkkoneuvoston asiaa valmistelevalle viranhaltijalle.

Hallintosääntö 23 §

Päätösehdotuksen perustelut

Yhteisen kirkkovaltuuston 23.1.2025 pidetyn kokouksen yhteydessä on noussut kysymys siitä, tulisiko yhteisen kirkkovaltuuston tekemien henkilövalintojen prosessia mahdollisesti kehittää. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori on ehdottanut, että seurakuntayhtymässä käynnistetään valmistelu vaalinvalmistelujärjestelmän kehittämiseksi. Työskentelyn 1. vaiheeksi Vuori on ehdottanut, että valtuustossa käytäisiin hänen pitämänsä alustuksen pohjalta aiheesta lähetekeskustelu. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuoren taustaselvitys asiasta esitetään liitteenä.
 

Vaalinvalmistelija-mallin tausta

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki vuonna 1979 tehnyt päätöksen, jonka mukaan kirkkovaltuuston tuli valita kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan kuusijäseninen valiokunta tekemään ehdotukset niissä asioissa, joissa yhteinen kirkkoneuvosto ei asian laatuun nähden ollut tehnyt ehdotusta. Päätös pohjasi silloiseen kirkkolain säännökseen, jonka mukaan ”Lausuntojen antamista ja hallinnon tarkastamista varten kirkkovaltuusto voi asettaa valiokuntia.” Sittemmin valiokuntia koskeva säännös on poistettu kirkkolaista. Yhteinen kirkkovaltuusto kuitenkin jatkoi valiokuntien valitsemista myös uuden kirkkolain voimaantulon (1.1.1994) jälkeen. Valiokunta valmisteli ja teki ehdotuksia muun muassa tilintarkastajien valinnasta sekä yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinnasta.

Vuonna 1999 valtuutettu Paavo J. Paavola jätti toivomusponnen, jossa pyydettiin selvittämään, oliko yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestys ristiriidassa voimassa olevan kirkkolain kanssa. Toivomusponsi liittyi SVH Julkistarkastus Oy:n tekemään valitukseen, jossa se asetti yhteisen kirkkovaltuuston valitseman valiokunnan aseman kysymyksen alaiseksi.

Kevään 2000 aikana toteutettiin selvitystyö toivomusponnen esille nostamista näkökulmista sekä siitä nousevista yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen päivittämistarpeista. Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsi laaditun selvityksen tiedoksi kokouksessaan 8.6.2000 § 18.

Selvityksessä todettiin, että kirkkovaltuuston sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua varten ei tarvita valiokuntaa, vaan valmistelu hoidetaan työjärjestyksen mukaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan johdolla. Vastaavasti aiemmin valiokunnan tehtävänä olleen ehdotuksen laatimisen lausunnonantajista nähtiin kuuluvan yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yleisesti todettiin, että Helsingin seurakuntayhtymässä valiokunnan tehtäviin eivät olleet koskaan kuuluneet ne tehtävät, joita varten aiemman kirkkolain mukaan oli voitu valiokuntia asettaa.

Selvityksen käsittelyn yhteydessä 8.6.2000 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kirkkovaltuuston työjärjestykseen esitetyt muutokset. Yhtenä keskeisenä muutoksena työjärjestykseen lisättiin kirjaus valitsijamiehistä. Valitsijamiesten tehtäväksi todettiin ehdotusten tekeminen henkilötilintarkastajien, vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten sekä yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten ja varajäsenten valintaa varten, sekä valtuuston toimikauden alussa että toimikauden aikana.

Valmistelussa oli todettu, että Helsingin seurakuntayhtymässä seurakunnittain tapahtuva vaalien valmistelu ei olisi toimiva järjestely, koska seurakuntia oli tuolloin 30 ja ne olivat hyvin erikokoisia. Edelleen oli todettu, että Helsingin kirkkovaltuustossa ei ollut muita luontevia, koko valtuuston kattavia ryhmittymiä kuin rovastikunnalliset ryhmät. Rovastikuntien (viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen) todettiin olevan väestöpohjaltaan lähes samansuuruisia. Edellä mainituista syystä työjärjestykseen kirjattiin valitsijamiesten valitseminen rovastikunnittain.

Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa valitaan valtuuston toimikaudeksi 12 valitsijamiestä ja heille yhtä monta varamiestä.

Valitsijamiesten vaali tapahtuu rovastikunnittain siten, että kunkin rovastikunnan edustajat muodostavat yhden ryhmän. Kuhunkin rovastikuntaan kuuluvat valtuutetut valitsevat keskuudestaan kaksi valitsijamiestä ja kaksi varamiestä. Samalla määrätään varamiesten järjestys.

Kukin ryhmä suorittaa valitsijamiesten vaalin omassa keskuudessaan. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava viipymättä valtuustolle.

Valitsijamiehet valitsevat keskuudestaan toimikautensa 1. ja 3. vuoden ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Seurakuntayhtymän lakimies avustaa tarvittaessa valitsijamiehiä.

Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestys 14 § (v. 2000 versio)

Valitsijamiesten tehtävänä on valmistella ja tehdä ehdotukset seurakuntayhtymän henkilötilintarkastajien sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten ja varajäsenten sekä vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta.

Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestys 15 § (v. 2000 versio)

Vaalinvalmistelijoiden käyttäminen muissa seurakuntatalouksissa

Hallintojohtaja on selvittänyt kollegoiltaan vaalinvalmistelujärjestelmän käytänteitä muissa suurissa seurakuntatalouksissa. Missään kontaktoiduista seurakuntatalouksista (Espoo, Vantaa, Kuopio, Seinäjoki, Rovaniemi ja Kokkola) ei sovelleta Helsingin seurakuntayhtymän kaltaista vaalinvalmistelijajärjestelmää. Yhteisen kirkkoneuvoston valinnan valmistelu tapahtuu edellä mainituissa seurakuntatalouksissa valtuustoryhmien kesken käytävissä neuvotteluissa. Osassa seurakuntatalouksia ryhmäpuheenjohtajat neuvottelevat kullekin ryhmälle tulevan paikkamäärän, jonka jälkeen ryhmät nimeävät ehdokkaansa ko. paikoille. Paikkaneuvotteluiden apuna käytetään ainakin joissakin seurakuntatalouksissa kuntavaalien paikkaneuvotteluissa hyödynnettävää tai sitä vastaavaa Excel-tiedostoa. Yhdessä seurakuntataloudessa hallinnosta vastaava viranhaltija on kutsuttu mukaan viimeiseen ryhmien väliseen neuvotteluun, tehtävänään varmistaa, että laaditut ehdotukset täyttävät asetetut kriteerit valittavien hallintoelinten kokoonpanosta.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokoonpano

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston nykyinen kokoonpano muodostuu ehdokaslistoittain seuraavasti:

Asiaa valmistelevan työryhmän asettaminen

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan ajatuksena on ollut, että yhteisen kirkkovaltuuston asiasta käymän lähetekeskustelun jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto voisi asettaa asiaa valmistelevan työryhmän. Työryhmän tehtävänä olisi laatia konkreettinen ehdotus vaalinvalmistelujärjestelmän kehittämisestä.

Kuten edellä on todettu, on vaalinvalmistelijoiden tehtäväksi hallintosäännöllä annettu myös osallistuminen seurakuntayhtymän nuorten vaikuttajaryhmän jäsenten valinnan valmisteluun. Nuorten vaikuttajaryhmän valintatavan kehittämisestä on jätetty marraskuussa 2024 valtuustoaloite ja yhteinen kirkkoneuvosto on käynyt asiasta lähetekeskustelun kokouksessaan 12.12.2024. Kyseisen kokonaisuuden valmistelu etenee omana prosessinaan ja on näin sinällään erillinen vaalinvalmistelujärjestelmän kehittämishankkeesta, kuitenkin niin, että laaditut nuorten vaikuttajaryhmän valintatavan kehittämisideat tuotaneen kevään 2025 aikana myös vielä vaalinvalmistelujärjestelmän kehittämisen työryhmän käsiteltäväksi ja arvioitavaksi. Tällä pyritään varmistamaan, että kahden vaalinvalmisteluun liittyvän kokonaisuuden keskeiset periaatteet ovat linjassa keskenään.

Aikataulu

Mikäli yhteinen kirkkoneuvosto niin päättää, on asia tarkoitus viedä lähetekeskusteluun yhteisen kirkkovaltuuston 6.3.2025 kokoukseen. Tällöin puheenjohtajisto voisi toteuttaa valmistelevan työryhmän jäsenyydestä kiinnostuneiden henkilöiden kartoittamisen 20.3.2025 mennessä ja yhteinen kirkkoneuvosto voisi päättää valmistelevan työryhmän asettamisesta 3.4.2025 kokouksessaan.

Työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tarvittavat muutokset seurakuntayhtymän hallintosääntöön voidaan tehdä kevään 2026 aikana.

Vaikutusten ja riskien arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori, wiking.vuori@gmail.com
Hallintojohtaja Juha Silander, juha.silander@evl.fi