Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 05.11.2024/Pykälä 114

Esittelijä Kirkkoherra, Paavalin seurakunta Kanala Kari

Päätösehdotus

Käsittely

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus            

Yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt pyytää 10.10.2024 pitämässään kokouksessa seurakunnilta lausuntoa työnjakoa ohjaavista periaatteista ja keskeisistä muutoksista vuoteen 2030 saakka.

Työnjaon lausuntokierroksen kysymykset

1. Ehdotus työnjaon ohjaavista periaatteista

1) Työnjaossa tunnistetaan kirkon kasvun ja toiminnan tapahtuvan seurakunnissa.

Seurakunnat keskittyvät seurakunnallisen toiminnan järjestämiseen.

2) Tukipalveluita selkiytetään siten, että ne palvelevat seurakuntia nykyistä

paremmin. Yhdessä seurakuntien kanssa haetaan synergiaa ja prosessien

sujuvoittamista: karsitaan päällekkäisiä tekemisiä ja toimitaan entistä

ammattimaisemmin.

3) Mahdollistetaan etenkin yhteisten palveluiden muutostoimien toteuttamisella

(erillinen päätös) resurssit strategisiin toimintoihin. Näin voidaan tukea Kirkko

Helsingissä -strategian valintojen edistymistä, seurakuntalaisten osaamisen

tunnistamista ja käyttöä sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista.

4) Työnjaossa vältetään tekemästä kokonaan toimintoja lopettavia päätöksiä,

koska toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Muutostoimet toteutetaan

sen sijaan yhteisissä palveluissa valikoidusti tarjolla olevien palveluiden

saatavuutta supistamalla, luonnollista poistumaa hyödyntäen. Tämä

mahdollistaa muutosten toteuttamisen hallitusti, päätösten vaikutuksia seuraten.

Seurakuntien rooli

Työnjaon lähtökohtana on, että seurakunta on kirkon perusyksikkö, joka huolehtii alueella

asuvien kirkollisista toimituksista, jumalanpalveluselämästä, kasvatuksesta ja diakoniasta.

Seurakunta tarjoaa ihmisille alueellisen yhteisön, johon he voivat liittyä, sekä kutsuu

ihmisiä kirkon jäsenyyteen. Seurakunnan tehtävänä on tukea alueensa ihmisiä toimimaan

aktiivisesti kristittyinä arjessa. Seurakunta vastaa paikallisista verkostoista ja omien

strategisten valintojensa vaatimista yhteistyökumppaneista.

Yhteisten palveluiden rooli

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiset palvelut toteuttaa seurakunnille ja yhteisten

palveluiden osastoille ja yksiköille seuraavia tukipalveluita:

yleishallinto ja oikeudelliset asiat, talouspalvelut ja sijoitustoiminta, henkilöstöpalvelut,

asianhallintapalvelut, tietohallintopalvelut, yhteiset hankintapalvelut, kiinteistö- ja

rakentamispalvelut, irtaimistoasiat, leiri- ja toimintakeskusten ylläpito ja käytön

järjestäminen, urkujen ja muiden arvosoitinten hankinnat sekä merkittävät taidehankinnat,

diakonian-, kasvatuksen-, lähetystyön- ja kehittämisen asiantuntija-palvelut sekä

asiakkuudenhallinnan ja markkinoinnin tukipalvelut.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiset palvelut toteuttaa helsinkiläisille ja muille

palvelun tarvitsijoille seuraavia yhteisiä palveluita: yhteinen viestintä ja seurakuntien

viestinnän tukeminen, keskusrekisteri, hautaustoimi, yhteinen diakonia siten, että se

täydentää seurakuntien diakoniaa, yhteinen oppilaitostyö, perheneuvonta ja

sairaalasielunhoito.

Yhteiset palvelut ovat kaikkia helsinkiläisiä tai Helsingissä juuri nyt olevia ihmisiä varten.

Yhteisten palveluiden tehtävänä on vahvistaa yhteistä näkyvyyttä ja ääntä koko

kaupungin alueella ja vastata koko Helsinkiä koskevista kumppanuussuhteista (Helsingin

kaupunki, HUS jne.).

Kysymykset:

Onko työnjaon ohjaavat periaatteet (yllä) ymmärrettäviä ja oikeansuuntaisia?

Miten muuttaisitte / parantaisitte työnjaon ohjaavia periaatteita?

2. Ehdotus yhteisten palveluiden tulevaisuuden visiosta: Olemme

seurakuntia varten

Yhteiset palvelut tukevat ja edistävät seurakuntien elinvoimaisuutta seuraavilla tavoilla:

- Tukemalla seurakuntien kehittymistä kirkkona Helsingissä dialogissa

luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja strategisten kumppaneiden kanssa

vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin.

- Tekemällä harkittuja, pitkäjänteisiä talous- ja kiinteistöratkaisuja.

- Tuottamalla laadukkaasti ja tehokkaasti palvelukeskusajatuksella hautaus,

kiinteistö, talous, henkilöstöhallinto, asianhallinta, IT, hankinta, laki,

keskusrekisteri ja viestintäpalvelut. Palvelukeskusajatus pitää sisällään

palvelumuotoilua ja palveluiden ja prosessien systemaattista mittaamista ja

kehittämistä.

- Tavoitteena palvelujen mahdollisimman helppo käytettävyys seurakunnille, jotta

seurakunnat voivat kohdistaa työntekijöidensä työaikaa mahdollisimman paljon

seurakuntalaisiin ja alueensa asukkaisiin.

Yhteinen seurakuntatyö osoittaa helsinkiläisille tietä kohti seurakuntia ja täydentää

yhdessä sovitulla tavalla seurakunnallista työtä. Tämä tapahtuu seuraavilla tavoilla:

- Kohtaamalla ja auttamalla ihmisiä sairaaloissa, oppilaitoksissa, vankiloissa ja

perhekiistojen keskellä.

- Kutsumalla helsinkiläisiä viestinnän keinoin kotoa ja ruutujen takaa ja

ohjaamalla heitä kohti seurakuntien toimintaa, yhteisöjä ja Jumalaa.

- Keskittymällä täydentämään seurakuntien diakoniaa.

- Mahdollistamalla seurakunnista nousevien kehittämistarpeiden yhteistä

kehittämistä sekä tukemalla seurakunnissa tehtävää kehittämistyötä muun muassa tarjoamalla analysoitua tietoa toimintaympäristön muutoksista

Kysymykset:

Onko yhteisten palveluiden visio (yllä) ymmärrettävä ja oikeansuuntainen?

Miten muuttaisitte / parantaisitte yhteisten palveluiden visiota?

3. Ehdotus työnjaon keskeisistä muutoksista

Työnjaon keskeiset muutokset ottavat kantaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tehdään?

Missä tehdään? Mitä ei tehdä enää ollenkaan? Alla on listattu työnjaon muutosehdotukset

verrattuna nykytilanteeseen.

1. Yhteiset palvelut keskittyvät tuottamaan tukipalveluja seurakunnille mahdollisimman

tehokkaasti ja laadukkaasti palvelumuotoilua ja mittareita hyödyntäen

- Kehitetään yhteisten palveluiden roolia tukemaan seurakuntia heidän

työssään seurakuntien tarpeista lähtien.

- Henkilöstö-, ja talouspalveluissa sekä asianhallinnassa haetaan synergiaa

ja prosessien sujuvoittamista. Resurssia vahvistetaan yhdistämällä

päällekkäiset HR- ja hallintoprosessit seurakuntayhtymän eri tasoilta

- Järjestetään hallinto entistä ammattimaisemmin.

- Kirkkoherravetoisten ydinpalveluryhmien työskentelyssä tehdään

ehdotuksia, mitä tukea kyseinen ydinpalvelu tarvitsee yhteisiltä palveluilta

(kaste, lapsiperheet, rippikoulu, vihkiminen, hautaaminen,

jumalanpalvelus- ja juhlapyhät sekä diakonia). Yhteisissä palveluissa on

näiden toimintojen koordinointivastuu.

2.Yhteisten palveluiden työntekijät osallistuvat seurakunnissa tehtävään työhön

- Työntekijöiden on mahdollista käyttää osa työajastaan (esimerkiksi 5–20

%) Helsingin seurakunnissa tehtävään työhön. Tavoitteena on mm.

rippikoulutyön resurssien turvaaminen, yhteisen strategian toteuttaminen

tai seurakuntavaalien järjestämisen tukeminen. Osallistuminen on

mahdollista työtehtävien luonteen ja –tilanteen mukaan esihenkilön

kanssa sovitusti.

- Tavoitteena on, että yhteisistä palveluista voisi osallistua helsinkiläisten

rippikoulujen toteuttamiseen kesän aikana ainakin kaksi leirityöntekijää

per seurakunta.

- Työajan käytöstä sovitaan esihenkilön kanssa ottaen huomioon oma

työtilanne sekä seurakunnissa oleva tarve

3. Yhteisten palveluiden työntekijät osallistuvat helsinkiläisiin yhteistyöverkostoihin-

- Kirkko Helsingissä strategian hyvän tekemisen verkostojen

rakentamiseen on mahdollista käyttää osa työajasta (esimerkiksi 5–20 %)

esihenkilön kanssa sovitusti.

- Tavoitteena on vahvistaa seurakuntayhtymän yhteistyöverkostoja ja lisätä

käytännössä yhteisten palveluiden roolia yhteistyöverkostoissa

- Työajan käytöstä sovitaan esihenkilön kanssa ottaen huomioon oma

työtilanne sekä yhteistyöverkostoissa oleva tarve

4.Sairaaloissa, oppilaitoksissa, perheneuvonnassa ja yhteisessä diakoniassa

kohdataan, autetaan ja ohjataan kohti Jumalaa sekä seurakuntien toimintaa ja

yhteisöjä:

- Yhteisten palveluiden kohtaamisissa ei pyritä rakentamaan

seurakuntalaisten yhteisöjä yhteisten palveluiden toimintojen yhteyteen.

Seurakunnissa on yhteisöjä ja tukihenkilöitä, joihin oppilaitoksissa,

sairaaloissa, perheneuvonnassa ja yhteisestä diakoniassa tapahtuvista

kohtaamisista voidaan ohjata.

- Edellyttää yhteisistä prosesseista sopimista, tiedonvaihtoa

mahdollisuuksista ja yhteisistä käytännöistä sopimista.

5.Yhteisessä diakoniassa keskitytään seurakuntien diakoniaa täydentävään

diakoniaan:

- Diakonia on seurakuntien perustehtävä ja yhteisten palveluiden diakonian

tehtävänä on erikseen sovitusti tukea seurakuntien diakoniaa.

- Vuoropuhelu yhteisten palveluiden ja seurakuntien diakoniatyön välillä

tulee olla jatkuvaa ja lähtökohtana tulee olla apua tarvitsevien

helsinkiläisten tarve.

- Diakoniatyötä tulee ajatella laajemmin kuin diakoniatyöntekijöiden

toteuttamana työnä. Sen toteuttamiseen osallistuvat myös muut

työntekijäresurssit ja ennen kaikkea seurakuntalaiset ja

yhteistyökumppanit. Kirkkojärjestyksen mukaan diakonia on jokaisen

seurakuntalaisen tehtävä.

- Diakonian ydinpalveluryhmä tarkastelee ja kehittää diakonian

kokonaisuutta yhdessä seurakuntien kanssa vuoden 2025 aikana tehden

yhteisen toimintamallin, jota sovelletaan eri seurakunnissa alueen

tarpeiden mukaisesti. Ajatuksena että diakonian palvelut olisivat

samanlaatuisia kaikkialla Helsingissä.

- Yhteisten palveluiden diakoniaresurssien sijoittumisen tulee olla

perusteltua esimerkiksi Helsingin sosioekonomisen summaindeksin avulla

(Helsinki seuraa alueiden sosioekonomista kehitystä summaindeksillä,

johon on summattu vähän koulutettujen, työttömien ja pienituloisten

osuus), jolloin yhteisten palveluiden diakoniaresurssit / Varustamot

sijoitetaan alueille, joissa auttamisen tarve on suurinta.

- Käsitteistä erityisdiakonia ja erityisnuorisotyö luovutaan, koska ne ovat

toiseuttavia ja niitä on hankala määritellä tarkasti. Yhteisten palveluiden

diakonia palvelee pääsääntöisesti rikosseuraamuslaitosten asiakkaita,

asunnottomia ja paperittomia sekä täydentää seurakuntien diakoniaa

yhdessä sovitulla tavalla.

- Yhdessä mahdollistetaan yhteinen (Yhteiset palvelut + seurakunnat)

resurssien suuntaaminen diakoniaan yllättävissä kriiseissä joko koko

kaupunkia koskien tai alueellisesti kattavasti rovastikunnittain

lääninrovastin tai rovastikunnan kirkkoherrojen ja yhteisen seurakuntatyön

johtajan kanssa yhteisesti sovitulla tavalla.

6.Tuetaan seurakuntien ehkäisevää parisuhde & perhetyötä

- Kohdennetaan perheneuvonnan erityisosaamista siten että seurakunnissa

oleva osaaminen kasvaa.

- Perheneuvojat kouluttavat ja tukevat seurakuntien työntekijöitä ennalta

ehkäisevässä parisuhde ja perhetyössä (esim. nettimateriaalit,

parisuhdeillat jne.).

7.Kehitetään ja laajennetaan vapaaehtoista saattoapua yhdessä seurakuntien

vapaaehtoisten kanssa:

- Kohdennetaan sairaalasielunhoidon erityisosaamista siten että

seurakunnissa oleva osaaminen kasvaa.

- Sairaalasielunhoitajat ovat mukana kehittämässä seurakuntien

vapaaehtoista saattoapua. Pyritään varmistamaan, ettei kenenkään

tarvitsisi kohdata kuolemaansa yksin.

8.Hautausmaakappelien ja seurakuntien kanttorityön synergiaetujen selvittäminen

- Tutkitaan erilaisia organisointivaihtoehtoja, jolla voitaisiin selkeyttää

nykyistä toimintatapaa ja vähentää kalliiden keikkakanttorien käyttöä.

- Hyödynnetään hautaamisen ydinpalveluryhmän osaamista.

- Tavoiteaikatauluna on vuosi 2026 / 2027.

9.Suntioiden toimenkuvan laajentaminen pieniin kiinteistöhuollon ja ulkotilojen hoidon

tehtäviin:

- Laaditaan tyyppitehtäväkuvaukset suntio- ja kiinteistöpalvelutehtäviin

huomioiden myös uudet tarpeet kiinteistöhuollon ja ulkotilojen hoidon

tehtävien organisoimiseksi. Tällä tavoitellaan kustannussäästöjä

kiinteistöhuollon sopimuksiin.

- Tavoiteaikatauluna on vuosi 2027 / 2028.

10. Käynnistetään kokeilu kansainvälisestä seurakunnasta:

- Valmistellaan kansainvälisen seurakunnan perustamista omana

projektinaan. Tavoitteena on saada vuoteen 2030 noin 3 000–5 000 uutta

jäsentä, joiden sitoutumisella kirkon jäsenyyteen voidaan vahvistaa

monikielistä seurakuntatoimintaa.

- Kansainvälisen seurakunnan myötä vieraskielisen työn resurssit 8 htv

rahoitetaan kansainvälisen seurakunnan kirkollisverotuloilla

- Projektille nimetään omistaja, projektipäällikkö, ohjausryhmä ja

mahdollinen projektiryhmä. Ohjausryhmässä on mukana seurakuntien

monikulttuurista osaamista. Projektin etenemisestä tiedotetaan Yhteiselle

kirkkoneuvostolle ja seurakunnille säännöllisesti.

- Päätös kansainvälisen seurakunnan perustamisesta (tai perustamatta

jättämisestä) tehdään 2028.

- Lisätään seurakunnan halutessa paikallistasolla suomen- tai

ruotsinkielisen seurakunnan monikielistä ja kulttuurista toimintaa.

- Tuetaan seurakunnissa tapahtuvan monikulttuurisen ja -kielisen työn

kehittämistä sekä yhteistyön kehittämistä kansainvälistä työtä tekevien

järjestöjen kanssa

- Monikielisen ja -kulttuurisen diakoniatyön osaamisen vahvistaminen ja

toimintatavan kehittäminen seurakuntien kanssa. Tavoitteena diakonian

toteuttaminen väestöryhmissä, joita halutaan jatkossa tavoittaa, mutta ei

tällä hetkellä tavoiteta.

11. Kehitetään asiakkuudenhallinnan ja markkinoinnin osaamista:

- Yhteisten ydin- ja tukipalveluiden kehittämisen sekä CRM/XRMvalmistelun kautta yhteistä asiakkuudenhallintaa viedään eteenpäin

yhteisin tietojärjestelmin ja käytännöin.

- Markkinointiosaamisen vahvistamisella pyritään edistämään

helsinkiläisten halua liittyä tai kuulua kirkkoon.

- Yhdessä asiakkuudenhallinnan kanssa markkinoinnilla tavoitellaan

kasvua; sitä, että kirkko aktiivisesti yhteydessä potentiaalisiin ja nykyisiin

jäseniinsä ja on heille merkityksellinen. Markkinointiosaamista tarvitaan

myös varainhankintaan sekä olemassa olevien jäsenten myönteisen

kirkkomielikuvan rakentamiseen ja ylläpitoon.

Näiden lisäksi Helsingin seurakuntayhtymä seuraa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon

keskushallinnon uudistusta ja on valmis päivittämään päällekkäisyyksien osalta

toimintaansa vuosien 2025–2030 aikana.

Kysymykset:

Onko esitetyt työnjaon muutosehdotukset ymmärrettäviä ja oikeansuuntaisia?

Mitä haluaisitte lisätä työnjaon muutosehdotuksiin? Miksi? Millaisia vaikutuksia

lisäyksellä olisi?

Mitä haluaisitte poistaa työnjaon muutosehdotuksista? Miksi? Millaisia vaikutuksia

poistolla olisi?

Muuta palautetta työnjaon muutosehdotuksista