Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 13.06.2024/Pykälä 199

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

1)      hyväksyä uuden käytännön yleisavustusten kohdalla vuodesta 2025 siten, että hakijoita arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaan, miten ne

1. toteuttavat kirkon tehtäviä Helsingissä siten, että ne täydentävät seurakuntien toimintaa
2. sitouttavat seurakuntien jäseniä (vapaaehtoistyö) ja tarjoavat heille mahdollisuuden näin toteuttaa kirkon tehtävää
3. tuovat sellaista lisäarvoa, joka on linjassa seurakuntien strategian kanssa ja jota ei jo hoida jokin muu taho.

2)      todeta että avustuksia julistetaan haettavaksi syksyllä 2024 yllä olevilla kriteereillä ja Yhteinen kirkkoneuvosto ottaa kantaa siihen, mihin koriin hakijoita sijoitetaan, sekä siihen, miten monelle vuodelle tehdään sopimuksia näiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Talousarvioneuvotteluissa syksyllä 2024 sovitaan avustusmäärästä.

3)      myöntää seuraavat avustukset vuodelle 2024

Suomen Merimieskirkko (120 000 euroa)

Suomen Anglikaaninen kirkko (41 000 euroa sis. sisäinen vuokra 18762
euroa)

Tuomasyhteisö ry (66 800 euroa sis. sisäinen vuokra 11 847 euroa)

Helsingin juutalainen seurakunta (20 000 euroa)

Cantores Minores kannatusyhdistys ry (115 000 euroa sis. sisäinen vuokra
92 008 euroa).

4)      todeta, että yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt sisäisten vuokrien maksusta talousarvion 2024 hyväksymisen yhteydessä (§92/2023)

5)      avustaa Agricola-projektia maksamalla projektin sisäisen vuokran 159 201 euroa

Käsittely

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Forsén selosti asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin yksi puheenvuoro.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätöshistoria

Esittelijä Hallintojohtaja Silander Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää tarveharkintaisen määrärahan koordinaatioryhmän yksimielisen ehdotuksen mukaan:

1) myöntää seuraavat avustukset:

Suomen Merimieskirkko (120 000 euroa)

Suomen Anglikaaninen kirkko (41 000 euroa sis. sisäinen vuokra 18 762
euroa)

Tuomasyhteisö ry (66 800 euroa sis. sisäinen vuokra 11 847 euroa)

Helsingin juutalainen seurakunta (20 000 euroa)

Gospel Helsinki ry (40 000 euroa)

Cantores Minores kannatusyhdistys ry (115 000 euroa sis. sisäinen vuokra
92 008 euroa).

2) avustaa Tuomiokirkkoseurakuntaa maksamalla
Tuomiokirkkoseurakunnan Agricola-projektin sisäinen vuokra 159 201 euroa.

Käsittely

Ohjelmapäällikkö Riina Lilja ja hallintojohtaja Juha Silander selostivat asiaa.

Keskustelun aikana käytettiin 12 puheenvuoroa.

Esittelijä muutti päätösehdotuksen 1- ja 2-kohtia seuraavalla tavalla:

1)      Myöntää seuraavat avustukset:

...

Gospel Helsinki ry (40 000 euroa)

...

2)      avustaa Agricola-projektia maksamalla projektin sisäisen vuokran 159 201 euroa

Martina Harms-Aalto teki Raija Olkkolan, Jan-Anders Saleniuksen ja Mervi Assmannin kannattamana palautusesityksen, joka kuului seuraavalla tavalla:

Esitän, että tarveharkintaisten yleisavustusten jaon päätösesitys palautetaan valmisteluun. HSKRYä kehotetaan määrittämään suhteensa Cantores Minores-kuoroon.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jossa käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät Jaa ja asian palauttamista valmisteluun kannattavat äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että käsittelyn jatkaminen sai kaksi ääntä (Heikkilä, Auvinen). Asian palauttaminen valmisteluun sai 10 ääntä (Asikanius, Assmann, Harjunpää, Harms-Aalto, Lehtipuu, Olkkola, Salenius, Tuominen, Voipio-Pulkki ja Vuorinen).

Asia palautetaan valmisteluun.

Päätös

Asia palautettiin valmisteluun.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 6.10.2022 § 338 yleisavustuksia käsitellessään, että

vanhasta tavasta myöntää talousarvioon liitettäviä yleisavustuksia luovutaan. Muutos koski ensimmäiseksi musiikkiavustusten kokonaisuutta. Muutokseen liittyen on päätetty, että vain yli 20 000 euron avustuksille tehdään YKN:n päätös, kun taas sitä pienemmistä avustuksista päättää yhteisen seurakuntatyön johtaja. Kokouksessaan 4.5.2023 § 153 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti perustaa musiikkiavustustyöryhmän.

Avustukset liittyvät siihen, että kolmannessa pääluvussa on yhteisiä avustus- ja käyttövaroja, kuten kirkkoherrainkokouksen käyttövaroja. Pääluvun avustuksista osa on diakonisia avustusvaroja, kuten osatyökykyisten työllistämisen varat tai kriisiavustukset. Osa pääluvun varoista on tarkoitettu myös yhteistyön edistämiseen  esimerkiksi Kirkon mediasäätiön tai Sovinto-hankkeen kautta.

Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2024 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi summan jota käytetään seurakunnallisen toiminnan avustuksiin. Osaan näistä kuului myös sisäinen vuokra, joka väärinkäsityksen vuoksi ei sisältänyt ainoastaan loppusummaa, vaan jossa oli eritelty eri hakemuksiin mahdollisesti myönnettävä avustus. Täten yhteinen kirkkovaltuusto on jo päättänyt sisäisen vuokran kohdalla näistä avustuksista. Nyt käsittelyssä olevaan esitykseen on otettu kokonaissumma. Päätösesiyksessä on suluissa jo myönnetty sisäinen vuokra.

Kokousasian liitteenä ovat Tarveharkintaisen koordinaatiotyöryhmän toimesta pyydetyt dokumentit "Avustukset seurakuntayhtymästä ajalla 2019-2023"(liite 3) "Koonti ja yhteenvetotaulukko kaikista jaettavista avustuksista"(liite 4), joista selviää annettujen avustusten historiaa ja avustusten jakamisen käytänteitä.

Kokouksessaan 25.01.2024 § 41 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti nimetä tarveharkintaisen määrärahan koordinaatioryhmän. Ryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella rahoituspäätöksiä. Tarveharkintaisen määrärahan koordinaatioryhmän kokous 27.3.2024 käsitteli saapuneita yleisavustushakemuksia (muistio liite 1).
 

Vuodelle 2024 on tullut 6 hakemusta (ks. liite 2, Yleisavustushakemus vuodelle

2024), joille myönnetään avustusta seuraavalla tavalla:
 

- Suomen Merimieskirkko (120 000 euroa)

- Suomen Anglikaaninen kirkko (41 000 euroa sis. sisäinen vuokra 18762

euroa)

- Tuomasyhteisö ry (66 800 euroa sis. sisäinen vuokra 11 847 euroa)

- Helsingin juutalainen seurakunta (20 000 euroa)

- Cantores Minores kannatusyhdistys ry (115 000 euroa sis. sisäinen vuokra

92 008 euroa).

- Lisäksi avustetaan Tuomiokirkkoseurakuntaa maksamalla

Tuomiokirkkoseurakunnan Agricola-projektin sisäinen vuokra 159 201 euroa

8 (8)

Lisäksi Via Crucikselle on myönnetty toisella tavalla avustusta.
 

Yhteensä avustusta jaetaan 562 001 euroa. Kaikkien avustusten saajien kanssa

kirjoitetaan useampivuotiset avustussopimukset, minkä johdosta erillisiä

hakulomakkeita ei enää jatkossa pyydetä.

Kuvaus varojen käytöstä
 

Suomen Merimieskirkko

Suomen Merimieskirkko on ulkosuomalaisten, merenkulkijoiden, ja liikkuvien ihmisten kirkko, joka tekee kristillistä, sosiaalista, kulttuurista, diakonista ja kansainvälistä työtä ulkomailla olevien ja liikkuvien suomalaisten sekä merenkulkijoiden parissa. Työ tehdään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja sen tunnustuksen mukaisesti ekumeenisessa yhteistyössä kansainvälisten sisarjärjestöjen ja paikallisten kirkkojen kanssa.

Merimieskirkko ja Kirkkohallitus solmivat vuonna 2020 yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Merimieskirkko hoitaa koko kirkollisen ulkosuomalaistyön operatiivisen johtamisen ja koordinoinnin vuoden 2025 alusta. Tämä yhteistyösopimus ei lisää Kirkkohallituksen taholta Merimieskirkon nykyisen työn rahoitusta. Merimieskirkon toiminta palvelee Helsingin seurakuntien jäseniä silloin kun he ovat poissa oman kotiseurakuntansa piiristä.

Merimieskirkkojen jumalanpalvelus- ja hartauselämä on vilkasta. Diakoniatyö, kriisityö, vapaaehtoistoiminta, vanhustyö sekä lapsi- ja perhetyö ovat keskeisiä työmuotoja. Merimieskirkon kynnys on matala. Merimieskirkolla löydetty ja ylläpidetty kirkkokontakti helpottaa seurakuntayhteyden löytämistä ulkomailta palattaessa.

Kotimaan satamien merimieskirkkotyö painottuu kansainvälisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti ulkomaalaisten merenkulkijoiden palvelemiseen. Vuosaaren merimieskirkko sijaistee sataman porttien ulkopuolella ja on siten myös avoinna kaikille kävijöille. Merillä laivakuraattorimme tekevät työpaikkatyötä, joka on merenkulkijoiden kohtaamista ja sielunhoitoa. Matkapappitoimintaa harjoitetaan mm. Kaakkois-Aasiassa.

Merimieskirkon eri toiminnoissa kohdattiin ihminen vuonna 2022 n. 149 000 kertaa. Ulkomailla tapahtuneiden kohtaamisten osuus oli 80 %, merenkulkijoiden osuus 5 % ja raskaan liikenteen kuljettajien osuus 1 %. Merimieskirkon vuosibudjetista

seurakuntien ja kirkon tuella katetaan noin 30 %. Vuosina 2020-2023 koronavirus on vaikuttanut Merimieskirkon omaan varainhankintaan heikentävästi. Vuonna 2023

inflaatio ja kasvaneet kustannukset lisäävät Merimieskirkon toimintakustannuksia myös vuonna 2024.

Merimieskirkon toimintaa ohjaavat arvot ovat:

VIERAANVARAISUUS

Vieraanvaraisuus on Jumalan rakkauden välittämistä, joka kohdistuu jokaiseen.

ROHKEUS

Olemme rohkeasti ihmisen puolella.

TURVALLISUUS

Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen kohtaamiseen.

Nämä arvot pitävät sisällään myös syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet koskien vammaisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa

Anglikaaninen kirkko

Avustus käytetään Suomen Anglikaanisen kirkon maahanmuuttajien parissa tekemään työhön kattamalla muun muassa papin palkkakuluja, tilakuluja ja materiaalihankintoja. Anglikaanisen kirkon "kotina" toimii Mikael Agricolan kirkko.

Anglikaanisen kirkon vuotuinen menoarvio on noin 220 000 euroa. Tähän summaan sisältyy kirkkoherran palkka sekä osa-aikaisen toimistosihteerin, urdunkielisen työn papin sekä arabiankielisen työn papille sekä musiikkijohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä kirkon toiminnasta aiheutuvat kulut.

Työn painopiste on maahanmuuttajien parissa tehtävässä työssä tarjoamalla

inklusiivinen seurakuntayhteys kaikille. Suomen Anglikaaninen kirkko sitoutuu Inclusive Church -verkoston periaatteisiin ja on kyseisen verkoston jäsen.

Porvoon sopimuksen mukaan kirkkomme ovat kutsuttuja resurssien jakamiseen ja myös toivottamaan tervetulleeksi toistemme jäsenet. Moni Anglikaanisen

seurakunnan jäsen siirtyy myöhemmässä vaiheessa Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi tai ottaa osaa molempien kirkkojen toimintaan.

Suomen Anglikaaninen kirkko osana Englannin kirkkoa sitoutuu kaikkiin Englannin kirkon ohjelmiin, joissa huomioidaan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet koskien vammaisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Suomen Anglikaaninen kirkko sitoutuu työssään Englannin kirkon ja Euroopan hiippakunnan

rasisminvastaiseen työhön ja ottaa huomioon toiminnassaan "Breathing Life" dokumentin suositukset ja sitoutuu niihin.

Seurakunta toivottaa tervetulleeksi palvelutehtäviin kaikki. Vakinaisesta papistosta 3/5 on taustaltaan afrikkalaisia tai aasialaisia.

Tuomasyhteisö ry

Tuomasyhteisö ry on Tuomasmessun taustayhdistys. Avustusta haetaan Tuomasyhteisö ry:n jumalanpalvelusyhteisön ylläpitämiseen. Tuomasyhteisö kokoaa viikoittaiseen Tuomasmessuun vuosittain n. 10000 ihmistä, lisäksi Tuomasmessuja seurasi verkossa YouTuben Tuomasmessu -kanavalla livestriimin ääressä lähes 10 000 ihmistä (kokonaiskatselumäärä 60000 vuosittain), Radio Dein kautta kuulijoita on 5000-10 000 joka viikko.

Tuomasmessu on matalan kynnyksen messu, johon monenlaisten ihmisten on helppo tulla. Viime vuosina Tuomasyhteisö on kehittänyt myös diakonista toimintaa. Soppasunnuntai kokoaa kerran kuussa n. 100 henkeä hävikkiruoasta valmistetun

ruoan ääreen. Messujatkoilla ja soppasunnuntain yhteydessä jaetaan myös ruoka-apuna leipää ja kuivatarvikkeita. Vuonna 2024 Tuomasyhteisö kehittää edelleen diakonista toimintaansa ja yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
 

Tuomasmessun vuosille 2024-2028 hyväksytyn strategian mukaisesti Tuomasyhteisö kokoaa ihmiset kasvamaan yhdessä kristittyinä ja uudistumaan avarassa hengellisyydessä. Vuonna 2024 vahvistetaan vapaaehtoisorganisaation toimintaa ja erityisesti pienteyhmien ja nuorten aikuisten toiminnan

koordinoimista. Tuomasyhteisön rukousavustajakoulutus ontällä hetkellä ainoita maallikoille tarjolla olevia sielunhoidollisia sisältöjä käsitteleviä koulutuksia Suomessa.Rukousavustajakoulutuksen lisäksi Tuomasyhteisö järjestää kasvuryhmiä, rukousryhmiä, sekä kristillisen meditaation ryhmiä. Vuonna 2024 Tuomasyhteisö aloittaa Alfa-kurssit. Tuomasyhteisössä on rikasta ja vireää musiikkitoimintaa.

Tuomasmessu on avoin kaikille etnisestä taustasta, sosioekonomisesta asemasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mahdollisista vammoista riippumatta. Tuomasmessu on etsijöiden ja epäilijöiden paikka, jossa on tilaa kysymyksille, oman

vakaumuksen pohdinnalle ja elämän suunnan etsimiselle. Vuonna 2022 Tuomasyhteisö ry:n hallitus hyväksyi Toiminnallisen tasa-arvo ja -yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka avulla varmistetaan yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja tasa-arvon ylläpitäminen ja kehittäminen kaikessa toiminnassa. Tuomasyhteisössä on nimetyt häirintäyhteyshenkilöt mahdollisten väärinkäytösten selvittämiseksi, toimintaohje ristiriitatilanteita varten sekä turvallisemman tilan periaaatteet.

Helsingin Juutalainen seurakunta

Helsingin seurakuntayhtymä on maksanut avustusta Juutalaiselle seurakunnalle hautausmaan ylläpitokustannuksia varten vuodesta 1960 asti. Helsingin seurakuntayhtymä saa valtion budjetista määrärahan hautaustoimeen. Juutalainen seurakunta ei saa avustusta valtiolta.

Helsingissä on tällä hetkellä kolme juutalaista hautausmaata, joista vanhin jo pois käytöstä oleva sijaitsee Kaartin hautausmaan vieressä ja käytössä oleva, laajennusosineen, Hietaniemessä krematorion läheisyydessä. Yhteensä  näillä hautausmailla on noin 2 000 hautaa ja hautapaikkaa. Seurakunnan hautausapuyhdistys Chevra Kadisha, joka vastaa varsinaisesti hautaamisesta, on tilikauden 2021 aikana yhdistetty seurakunnan kirjanpitoon. Hautaustoiminta raportoidaan kirjanpidossa omana toimintokohtaisena tuloslaskelmana. Hautausmaiden ylläpitoon on seurakunnan talousarviossa n. 75.000 euron kustannukset.

Seurakunta, jossa on noin 1100 jäsentä, ylläpitää hautaustoimen lisäksi synagogaa, päiväkotia, yksityistä peruskoulua sekä nuoriso-, kulttuuri-, ja sosiaalityötä. Seurakunta on joutunut näiden välttämättömien toimintojen ylläpitämiseksi hinnoittelemaan veroäyrinsä varsin korkeaksi (1,80 s).  Helsingin seurakuntayhtymältä saama vuosittainen tuki on ollut erittäin tärkeä apu ja edellytys oman hautaustoimen ylläpitämiselle.

Seurakunnan ja hautauksen toiminnassa noudatetaan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteita koskien vammaisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa.

Gospel Helsinki ry

Avustus käytetään matalan kynnyksen yhteisölliseen, kaikille avoimeen Gospelia Kaikille Mass Choir - toimintaan, sekä kouluille tarjottaviin Gospelia Kaikille Kids- työpajoihin. Toimintaa organisoivat ja ylläpitävät Gospel Helsinki kuorolaiset, Gospel Helsinki kuoron taiteellinen johtaja, koordinaattori sekä Gospel Helsinki Band.

Toiminta koostuu avoimista työpajoista, harjoituksista ja konserteista ja mahdollisista muista esiintymisistä esimerkiksi messuissa. Harjoituksia ja työpajoja vetää Gospel Helsinki -kuoron taiteellinen johtaja, minkä lisäksi harjoituksissa ja

konserteissa voi olla mukana vierailevia asiantuntijoita Suomesta tai ulkomailta. Gospel Helsinki kuorolaiset ovat mukana mentoreina ja esilaulajina.
 

Avoimiin työpajoihin voi osallistua ilman aiempaa kokemusta ja ilman velvollisuutta sitoutua harjoituksiin. Myöskään Gospelia kaikille -kuoroharjoitukset eivät vaadi viikoittaisiin harjoituksiin sitoutumista, kuten kuorotoiminta tavallisesti, joten

toiminta sopii hyvin myös ruuhkavuosia eläville aikuisille, jotka eivät muuten ole seurakuntien toiminnassa niin aktiivisesti mukana.

Syksyn 2023 osallistujien antamassa palautteessa mahdollisuus osallistua yhteisölliseen toimintaan ilman sitoutumista nousi esiin monelle osallistujalle tärkeänä asiana ja osa korosti, että toimintaan osallistuminen oli tuonut

osallistujan pitkästä aikaa kirkon toiminnan pariin.

Gospelia kaikille -toiminta on kaikkien saavutettavissa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kuorolaiset saavat itse valita oman stemmansa eikä osallistujia sukupuoliteta. Gospelia kaikille -toiminnassa ei ole koelaulua eikä hakukriteerejä. Aiempaa kokemusta ei vaadita. Esteettömyys ja sen kehittäminen toiminnassa huomioidaan jatkossakin eikä toiminnassa ei tarvitse osata lukea nuotteja vaan laulut opitaan kuulonvaraisesti ulkoa mikä on mahdollistanut mm. näkövammaisten osallistumisen toimintaan. Gospelia kaikille -toiminta tapahtuu suomen ja englannin kielellä ja toimintaan on osallistunut aiemminkin eri kieliä puhuvia.

Toimintaa tuetaan vuonna 2024 YSKän varoilla.

Cantores Minores - kuoro

Cantores Minores-poikakuoro (per. 1952) on yksi maailman menestyksekkäimmistä poikakuoroista. Kuoron taiteellisena ja kasvatuksellisena päämääränä on antaa pojille vankka musikaalinen pohjakoulutus, mahdollisuus esittää suuria kirkollisia kuoroteoksia ja poikakuorolle sävellettyä renessanssi- ja barokkimusiikkia sekä kasvatuksellisesti kehittää kuorolaisten pitkäjänteistä ja päämäärätietoista toimintaa, yhteistyökykyisyyttä ja vastuullisuutta. Myös kristilliset perusarvot ovat läsnä kuoron kasvatuksessa ja toiminnassa.

Cantores Minores -toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka alaisuudessa toimivat CM-musiikkiopisto ja -poikakuoro. Kuoroon hyväksytty poika liittyy samalla CM-musiikkiopiston oppilaaksi, joka muodostaa kuoron opetustoiminnan rungon.

Musiikkiopisto pitää sisälllään koko kuoron koulutustoiminnan musiikkileikkikoulusta A-kuoroon, ja oppilaina on vuosittain noin 450 iältään 3-25 vuotiasta poikaa ja nuorta miestä. Kuoron toiminta tavoittaa lisäksi myös tuhansia kuorolaisten

lähipiiriläisiä. Esiintyvässä A-kuorossa on jäseniä n. 160. Oman musiikkileikkikoulutoimintansa (Meritullin seurakuntatalo, Hyvän toivon kappeli/Jätkäsaari, Mikaelin kirkko/Kontula,Pakilan kirkko, Uutun seurakuntakoti/Leppävaaran seurakunta, Espoo, Lasten taidetalo Pessi/Tikkurila, Vantaa) lisäksiyhdistys tarjoaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella 3-4 päiväkodissa esikouluikäisille tytöille ja pojille veloituksetonta muskaritoimintaa.

Kevätkaudella 2023 aloitettiin uusi 1-2 luokkalaisille pojille suunnattu CMmusiikkikerhotoiminta, jossa liikutaan, lauletaan ja opetellaan erilaisia musiikkitaitoja musiikin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ohjaamina. Myös kuoron järjestämää muskari- sekä uutta musiikkikerhotoimintaa ollaan laajentamassa

mahdollisuuksien mukaan pääkaupunkiseudulla.

Kuoroyhdistykselle maksettava avustus on tarkoitettu kuoron taiteelliseen, henkiseen ja hengelliseen kasvatustoimintaan sekä kuoron taiteellisen johtajan, kuoron opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkamenoihin, sekä vuoden 2023 erikoisprojekteihin.Kuoro esiintyy eri ryhmillään vuosittain normaalisti 100-150 kertaa niin kotimaassa kuin ulkomailla korkeatasoisilla

konserttiohjelmistoilla.

Vuonna 2024 jatketaan keväällä 2023 aloitettua Musica Sacra -konserttisarjaa Helsingin tuomiokirkossa, joka keskittyy sakraaliin kirkkomusiikkiin.

Yhdistyksen palkkalistoilla on tällä hetkellä kolme täysipäiväistä työntekijää (taiteellinen johtaja/rehtori, toiminnanjohtaja, toimistosihteeri) sekä 18 sivutoimista tuntiopettajaa.

Cantores Minores -poikakuoro on ainoa taiteen perusopetusta antava toimija Helsingissä, joka tarjoaa pelkästään 3-25 vuotiaille pojille ja nuorille miehille suunnattua varhaiskasvatusta, musiikin opetusta ja kuorotoimintaa sekä tarjoaa samalla eri-ikäisille pojille yhteisön, joka on turvallinen kasvu- ja harrastusympäristö. Toiminnalla pyritään estämään myös eri puolilta suur-Helsinkiä sekä eri sosiaaliluokista, uskontokunnista ja etnisistä taustoista tulevien poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä. Kuoroon voi liittyä hyvin alhaisella kynnyksellä eikä kandidaatin tarvitse kuulua luterilaiseen kirkkoon. Jokaiselle kuorolaiselle pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua kuoron erilaisia kustannuksia aiheuttavaan toimintaan perheen varallisuudesta riippumatta.

Poikakuoro on yli 1 000 vuotta vanha instrumentti, joka soi tietyllä tavalla, kun kaikki laulajat ovat poikia ja nuoria miehiä. Se ei ole tasa-arvo- vaan instrumenttikysymys.

Kuoron opettajakunnassa on tällä hetkellä 11 nais- ja 7 miespuolista henkilöä.

Kuoron järjestämissä paikkanumeroiduissa konserteissa varataan erityishinnoiteltuja paikkoja myyntiin vammaisille sekä heidän saattajilleen.Lisäksi pyritään mahdollistamaan kirkkotiloissa vammaisten esteetön sisäänpääsy yhteistyössä kirkon henkilökunnan kanssa.

Agricola-projekti

Määräraha sisältää Agricola-projektin käytössä olevien tilojen sisäisen vuokran. Agricolan kirkko on ollut edelläkävijä monissa uudistuksissa. Uudenlaista seurakuntaelämää Helsingin ydinkeskustaan rakentava Agricolaliike on toiminut sen suojissa vuodesta 2009. Agricolaliike on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan, Helsingin seurakuntayhtymän, Tuomasmessun ja HelsinkiMission verkosto. Osallistavaa epäilijöiden jumalanpalvelusta - Tuomasmessua - on vietetty kirkossa vuodesta 1988.

Visio tuleville vuosille

Tulevaisuudessa kirkolla ei ole enää varaa palkata henkilöitä kaikkiin tarpeisiin, joita havaitaan olevan. Tämä on jo pitkään ilmennyt seurakuntien toimintasuunnitelmissa, mutta käytännössä ei ole ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin sen suhteen, miten suhtaudutaan tulevaisuuteen - muuta kuin on todettu, että kaikkia virkoja ei voida täyttää.

Helsingin seurakuntayhtymä on perinteisesti tukenut erilaisia tärkeitä toimintamuotoja, joista meille läheiset järjestöt ovat vastanneet. Hyvä esimerkki tästä on Via Crucis, joka alun perin oli ekumeeninen yhteistyöprojekti, jota johti yhdistys. Yhdistys keräsi tukea eri tahoilta ja vastasi itse tuotannosta. Säästötoimenpiteiden yhteydessä tukia tällaisille ja vastaaville yhdistyksille on vähennetty radikaalisti tai ne ovat kokonaan loppuneet. Tähän asti Helsingin seurakunnat ovat voineet tukea toimintaa samassa määrin kuin aiempina vuosina, mutta sisäisiin vuokriin liittyvien muutosten ja seurakuntien yhteisen toiminnan varausten vähentämisen vuoksi tuki on poikkeuksellisesti hoidettu niin, että yhteinen seurakuntatyö ja seurakuntayhtymän johtajan toimisto ovat tukeneet toimintaa vuonna 2024.

Järjestöjen, jotka tulevaisuudessa ovat mahdollisia avustuksensaajia HSRKY:ltä, tulee olla sellaisia, että ne
 

a. toteuttavat kirkon tehtäviä Helsingissä siten, että ne täydentävät seurakuntien toimintaa

b. sitouttavat seurakuntien jäseniä (vapaaehtoistyö) ja tarjoavat heille mahdollisuuden näin toteuttaa kirkon tehtävää

c. tuovat sellaista lisäarvoa, joka on linjassa seurakuntien ja yhtymän strategian kanssa ja jota ei jo hoida jokin muu taho.
 

Näiden kriteerien perusteella järjestöt, jotka tähän asti ovat saaneet tukea, sekä uudet järjestöt, jotka ovat tulleet mukaan, voivat hakea yhteistyökumppanuutta seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien kanssa. Hakemukset jaetaan sitten eri koreihin, joissa:
 

kori 1 koostuu sellaisista järjestöistä, jotka sitouttavat suuren määrän helsinkiläisiä vapaaehtoisia ja joiden toiminta toteuttaa kirkolle keskeisiä tehtäviä, kuten jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoteen liittyviä, diakoniaa, kristillistä kasvatusta (lähetysjärjestöjen tuet käsitellään erikseen)

kori 2 koostuu sellaisista järjestöistä, jotka eivät sitouta niin paljon vapaaehtoisia, mutta joiden toiminnasta hyötyy usea helsinkiläinen tai ulkopaikkakuntalainen helsinkiläinen ja joiden toiminta muuten on samanlaista kuin yllä olevassa korissa 1

kori 3 koostuu sellaisista järjestöistä, jotka tuovat lisäarvoa Helsingin seurakuntatyöhön ja joita seurakunnat eivät voi hoitaa samalla tavalla suoraan.

Korissa 1 olevien järjestöjen tukeminen priorisoidaan ja suurimmat tuet annetaan näille. Koriin 1 ja 2 kuuluvat järjestöt käsitellään yhteisessä kirkkoneuvostossa ja ne ovat yleensä suurempia kuin 20.000 euroa. Korin 3 tuet ja muut alle 20.000 euron tuet myöntää yhteisen seurakuntatyön johtaja yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen 14.12.2023 § 362 ja hallintosäännön ohjeiden mukaisesti.

Avustuksia julistetaan haettavaksi syksyllä 2024 yllä olevilla kriteereillä. Yhteinen kirkkoneuvosto ottaa kantaa mihin koriin hakijoita sijoitetaan, sekä siihen, miten monelle vuodelle tehdään sopimuksia näiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Talousarvioneuvotteluissa syksyllä 2024 sovitaan avustusmäärästä.
 

Musiikkiavustukset on käsitelty erikseen yhteisessä kirkkoneuvostossa 4.5.2023 §153. Silloin Yhteinen kirkkoneuvosto päätti
 

1) perustaa musiikkiavustustyöryhmän, johon YKN valitsee toimikaudekseen viisi jäsentä siten että puheenjohtajana toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja, ja muina jäseninä kaksi yhteisen kirkkoneuvoston jäsentä, sekä kirkkoherra ja kanttori,

2) todeta, että työryhmän jäsenet valitaan syyskaudella 2023 ennen työryhmän toimikauden alkua,

3) antaa Yhteisen seurakuntatyön johtajalle tehtäväksi valmistella talousarvio jatkossa siten, että musiikkiavustukset näkyvät yhtenä summana kolmannen pääluokan kohdalla  avustusten, varausten sekä muun seurakunnallisen toiminnan  kustannuspaikalla.

Musiikkiavustukset ovat aikaisemmin olleet useassa paikassa, mm yleisavstuksina, sekä yhteisen seurakuntatyön talousarviossa Kirkko Soikoon- toiminnan yhteydessä. Koska myös seurakunnat myöntävät musiikkiavustuksia sekä omalle, että rovastikunnalliselle, ja koko Helsinkiä kattavalle musiikkitoiminnalle, on syntynyt tilanne, jossa toivottu läpinäkyvyys ei ole toteutunut.
 

Yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtäväksi on tullut asettaa kanttoreista tai muista seurakuntien muusikoista koostuvan eri rovastikuntia edustavan musiikkiasiantuntijaryhmän kahden vuoden määräajaksi. Asiantuntijaryhmässä ei ole samoja jäseniä kuin musiikkiavustustyöryhmässä.
 

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella avustuksen hakemiseen liittyvät käytännön asiat, koota avustukset ja valmistella esitys myönnettävistä avustuksista YKN:n asettamalle musiikkiavustustyöryhmälle.
 

Yleisavustuksiin on jäänyt vielä avustukset Gospel Helsinki -ry:lle sekä Cantores Minores -kuorolle. Vuodesta 2025 alkaen ajatuksena on, että näille myönnetään avustusta ylläolevan mallin mukaan siten, että YKN ottaa kantaa siihen mihin koriin nämä kuuluvat. Avustusten jakamisen tekee monimutkaiseksi se, että sisäisen vuokran vaikutus tähän tarkoitukseen varatuille määrärahoille on ennakoimaton sekä suhteessa paljon suurempi kuin aikaisemmin.

Vuoden 2024 avustuksia on syytä jakaa vanhan tavan mukaan etteivät kyseessä olevat järjestöt joutuisivat ahdinkoon. Samalla heille kuitenkin ilmoitetaan uuden käytännön voimaantulosta.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia

Lisätiedot

Stefan Forsén, stefan.forsen@evl.fi

Jakelu

Riina Lilja