Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 23.05.2024/Pykälä 163

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1) Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 1,00 prosenttia.
2) ilmoittaa päätetyn tuloveroprosentin Verohallinnolle.

Käsittely

Hallintojohtaja Silander selosti asiaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Verotusmenettelylain 91 a §:n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Helsingin seurakuntayhtymän pitkän aikavälin taloussuunnittelu, kuten myös vuoden 2025 talousarvion menokehys, perustuu 1,00 prosentin kirkollisveroprosenttiin. Veroprosentin esitetään pysyvän nykyisellään.

Verotettavat ansiot

Kirkollisveron tuotto perustuu seurakuntien jäsenten ansiotulojen määrään. Verohallinnon tilaston mukaan verotettavan tulon määrä on kasvanut viitenä vuotena viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Viimeisin käytössä oleva tilastotieto on verovuodelta 2022. Ansiotulojen kasvu perustuu parantuneeseen työllisyystilanteeseen sekä palkkojen ja eläkkeiden korotuksiin. Verovuoden 2023 tilastotieto saadaan joulukuussa 2024. Eläke- ja palkkakehityksen perusteella ansioiden määrän odotetaan kasvaneen myös vuonna 2023.

Kirkollisverotulon kehityksen suurin uhka on ansiotuloja saavien seurakuntalaisten määrän kehittyminen. Määrä on vähentynyt viime vuosina jäsenmäärän vähenemisen myötä. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan palkkatulonsaajien (koko maa) määrä laski vuonna 2023 1 prosentin. Tämä on huono kehitys myös kirkollisverotuoton näkökulmasta.

Kirkollisverojen tilitykset

Kirkollisverojen tilitykset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2016 kasvua oli 1,2 prosenttia. Vuosina 2017 ja 2018 tilitykset pienenivät 0,6 ja 0,7 prosenttia. Vuonna 2023 kirkollisveroja tilitettiin 13,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Suureen kasvuun vaikuttuu sekä ansioiden (eläkkeet ja palkat) kasvu, että hyvinvointialueiden perustamisiin liittyneet veroperustemuutokset. On huomioitava, että ansiotuloista kertyvät verotilitykset eivät kokonaisuudessaan kohdistu samalle kalenterivuodelle kuin ansiot on saatu. Kirkollisveron reaalituotto alenee inflaation ja rahanarvon alenemisen myötä. Varsinkin vuoden 2022 aikaisempiin vuosiin verrattuna korkea inflaatio (7,1 %) ja rahanarvon aleneminen vaikutti merkittävästi kirkollisveron reaalituottoon. Inflaation odotetaan pienenevän ja tämä kehitys parantaa tulevaa reaalituottoa.

Vuoden 2024 ansioihin on odotettavissa edelleen kasvua kasvavien palkan- ja eläkekorotusten seurauksena. Eläkkeiden indeksikorotus vuoden alusta oli noin 5,7 prosenttia ja palkkoihin tuli keväällä vähän yli 3 prosentin korotukset.

Eri ennusteiden mukaan kansantalous ei kasva vuonna 2024 ja vuonna 2025 kasvua olisi noin 1,5 prosenttia. Työttömyyden odotetaan hieman kasvavan vuonan 2024, mutta pienenisi hieman vuodeksi 2025. Inflaatio on laskenut keväällä 2024 kahden prosentin tuntumaan, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,9 prosentissa. Inflaation ennustetaan alenevan edelleen ja vuonna 2025 se olisi jo alle kaksi prosenttia, kun Euroopan keskuspankin asettamaa tavoitetaso on kaksi prosentin.

Kirkkohallituksen viime elokuussa FCG Oyj:ltä tilaaman kirkollisveroennusteen mukaan Helsingin seurakuntayhtymän tuotto kasvaisi vuonna 2024 2,6 % ja vuonna 2025 1,8 %. Taloussuunnittelussamme kasvuprosentit on pyöristetty alaspäin kahteen ja yhteen prosenttiin. Alkuvuoden 2024 tilitykset ovat kasvaneet vuoteen 2023 verrattuna, mutta kasvu on pienempää kuin muutamina edellisvuosina samaan aikaan. Verotilitykset eivät kerry tasaisesti ja siksi alkuvuoden tilitysten perusteella on vaikea arvioida koko vuoden tuottoa.

Valtioneuvosto päätti kevään 2024 kehysriihessä kasvattaa kunnallisverotuksen efektiivisyyttä poistamalla tulosta tehtävän ansiotulovähennyksen ja kasvattamalla vastaavasti ensisijaisesti valtion verosta tehtävää työtulovähennystä. Efektiivisyydellä tarkoitetaan sitä, että päätetyllä tuloveroprosentilla saadaan enemmän verotuloja. Kunnallisverotukseen liittyvät muutokset vaikuttavat myös kirkollisveroon. Muitakin pienempiä kunnallis- ja kirkollisveroon vaikuttavia muutoksia on tulossa. Kirkkohallituksen VM:ltä saamien kirkollisveroja koskevien laskelmien perusteella arvioidaan, että veroperustemuutosten vaikutus Helsingin kirkollisveron tuottoon olisi noin +4 %. Tämä olisi siis lisäkasvua jo aiemmin ennustetun 1 %:n kasvun päälle ja tarkoittaisi noin 4 milj. euroa lisää verotuottoon vuodeksi 2025.

Samaan aikaan kun kirkollisverotuoton oletetaan edellä kuvatun perusteella kasvavan, on esillä uhkia valtionrahoituksen jako-osuuden pienenemisestä ja eläkerahastomaksun kasvamisesta. Kirkkohallituksen ilmoitusta valtionrahoituksen jakoperusteista on käsitelty toukokuun 2024 kirkolliskokouksessa. Käsittely jatkuu marraskuussa. Esitettyjen valtionrahoituksen jakoperustemallien ja eläkerahastomaksun määräytymisperusteiden mukaan Helsingin seurakuntayhtymä häviäisi muutosten perusteella yhteensä jopa noin viisi miljoonaa euroa. Helsingin seurakuntayhtymä on laatinut asiasta kannanoton, jossa tuodaan esille Helsingin ja pääkaupunkiseudun valtionrahoituksen kohdennukseen ja käyttötarkoituksiin liittyviä erityispiirteitä. Kannanotossa on myös tehty konkreettiset ehdotukset valtionrahoituksen jakoperustemallien sekä eläkerahastomaksun määräytymisperusteiden kehittämiseksi kirkkohallituksen ehdotuksiin verrattuna. Vaikutustyötä jatketaan kesän ja syksyn 2024 aikana.

Yhteinen kirkkovaltuustolla on valta päättää kirkollisveroprosentin suuruudesta vuosittain. Helsingin seurakuntayhtymän veroprosentti on ollut pitkään 1,00. Pienin mahdollinen muutos suuntaan tai toiseen on 0,05 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa laskennallisesti viiden prosentin muutosta verotuloon oletuksessa, jossa ansiot pysyvät ennallaan. Seurakuntayhtymistä Vaasan seurakuntayhtymä korotti veroprosenttiaan vuodeksi 2017 1,25 prosentista 1,40 prosenttiin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuodeksi 2018 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin. Tilastojen ja Vaasan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymistä saatujen tietojen perusteella vaikutukset esimerkiksi jäsenmäärään olivat pienet. Verotulon korotus oli tuonut toivotun tuottolisän.

Edellä kuvatun perusteella kirkollisveroprosentin muuttamiseksi nykyisestä 1,00 prosentista ei ole painetta vuodeksi 2025.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi