Yhteinen kirkkovaltuusto
Pöytäkirja 13.06.2024/Pykälä 64

Päätösehdotus

Merkitään tiedoksi.

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin neljä puheenvuoroa.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Esittelijä Hallintojohtaja Silander Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää:

1) myöntää kustannuspaikalle 3942700001 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kohdennettuihin avustuksiin varatusta määrärahasta seuraavat avustukset:

Suomen Lähetysseura 
Suomen Lähetysseuralle esitetään myönnettäväksi 120.000 €.

Suomen Pipliaseura 
Suomen Pipliaseuralle esitetään myönnettäväksi raamatunkäännöskohteisiin yhteensä 110.000 €. Projektikohteiden tarkemmat kuvaukset selviävät liitteistä. 

Kirkon Ulkomaanapu KUA 
Kirkon Ulkomaanavulle esitetään myönnettäväksi 80.000 €.

Diakonissalaitos 
Diakonissalaitokselle esitetään myönnettäväksi 80.000 € (50.000 + 30.000). 

Medialähetys Sanansaattajat 
Medialähetys SANSAlle esitetään myönnettäväksi 12.000 Farsin- ja arabiankieliseen maahanmuuttajatyöhön.  

Kaikkien järjestöjen projektikuvaukset, sekä avustusanomukset perusteluineen ovat liitteinä. 

2) pyytää avustuksen saaneita antamaan selvityksen avustuksen käytöstä 31.8.2025 mennessä.

3) saattaa päätökset tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle.

Käsittely

Diakonian päällikkö Asta Turtiainen selosti asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin 17 puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 Päätöshistoria

Esittelijä Yhteisen seurakuntatyön johtaja Forsén Stefan

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

1) myöntää kustannuspaikalle 3942700001 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kohdennettuihin avustuksiin varatusta määrärahasta seuraavat avustukset

Suomen Lähetysseura 
Suomen Lähetysseuralle esitetään myönnettäväksi 120.000 €

Suomen Pipliaseura 
Suomen Pipliaseuralle esitetään myönnettäväksi raamatunkäännöskohteisiin yhteensä 110.000 €. Projektikohteiden tarkemmat kuvaukset selviävät liitteistä. 

Kirkon Ulkomaanapu KUA 
Kirkon Ulkomaanavulle esitetään myönnettäväksi 80.000 €

Diakonissalaitos  
Diakonissalaitokselle esitetään myönnettäväksi 80.000 € (50.000 + 30.000) 

Medialähetys Sanansaattajat 
Medialähetys SANSAlle esitetään myönnettäväksi 12.000 Farsin- ja arabiankieliseen maahanmuuttajatyöhön  

Kaikkien järjestöjen projektikuvaukset, sekä avustusanomukset perusteluineen ovat liitteinä. 

2) pyytää avustuksen saaneita antamaan selvityksen avustuksen käytöstä 31.8.2025 mennessä,

3) saattaa päätökset tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle

Käsittely

Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki poistui esteellisenä käsittelyn ajaksi (hallintolaki 28 § 1 mom 5 kohta).

Käsittelyn aikana käytettiin 32 puheenvuoroa.

Keskustelun jälkeen esittelijä veti asian pois esityslistalta.

Päätös

Esittelijä veti esityksensä pois.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan 4.4.2024 jolloin kävi ilmi, että valmistelusta puuttui taustatietoja siitä, miksi juuri esitetyille järjestöille tulisi myöntää tukea, sekä selkeitä perusteluita siitä, miten esitetyt hankkeet tuovat Helsingin seurakunnille lisäarvoa tai liittyvät strategiaan. Tästä syytä esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta ja tuoda se seuraavaan kokouksen uudella valmistelulla, jossa esitys avustettavaksi esitettyjen hankkeiden kriteerien mukaisuudesta huomioidaan sekä esitettävän summan perustelujen tarkentaminen on huomioitu.

Lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaan avun tukeminen 1990-1999

Vuodesta 1994 alkaen vuoteen 1999 saakka Helsingin seurakuntayhtymä varasi 2 % arvioidusta verotulosta kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun tukemiseen. Päätös 2 % osuuden jakamisesta perustui yhteisen kirkkovaltuuston 10.12.1992 hyväksymään ponteen. Aluksi määräraha jaettiin siten, että siitä osoitet-tiin Kirkon Ulkomaanavulle 12 %. Loppuosa jaettiin lähetysjärjestöjen kesken siten, että 30 % jaettiin niiden Helsingissä saaman vapaaehtoisen kannatuksen suhteessa, 50 % seurakuntien kanssa solmittujen nimikkosopimusten suhteessa ja 20 % lähetystyöntekijöiden määrän suhteessa. Lähetysmäärärahojen jakoperusteiden käsittelemisen yhteydessä syksyllä 1993 yhteinen kirkkovaltuusto otti kantaa myös siihen, mille järjestöille avustusta annetaan. Yhteinen kirkkovaltuusto totesi, että avustusta ei anneta sitä hakeneelle Lähetysyhdistys Sanansaattajille, koska se ei ole kirkolliskokouksen hyväksymä kirkon lähetysjärjestö. Sanansaattajat tuli avustusta saavien järjestöjen joukkoon vuodesta 1995 alkaen, kun kirkolliskokous oli hyväksynyt sen kirkon viralliseksi lähetysjärjes-töksi.

Vuodesta 1997 alkaen jakoperusteita tarkistettiin siten, että Kirkon Ulkomaanavun osuudeksi määriteltiin 16 % ja lähetysjärjestöjen keskinäisestä jaosta poistettiin lähetystyöntekijöiden määrän huomioon ottaminen. Tämän jälkeen lähetysjärjestöjen osuus kokonaismäärärahasta laskettiin siten, että 50 % jaettiin niiden vapaaehtoisen kannatuksen suhteessa ja 50 % seurakuntien kanssa solmittujen nimikkosopimusten suhteessa. Näin talousarviomääräraha ymmärrettiin osaltaan seurakuntalaisten ja seurakuntien kannatuksen jatkeeksi, joka jaettiin samassa suhteessa kuin seurakuntien niille osoittama nimikkosopimus- ja muu vapaaehtoinen kannatustuki olivat.

Lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaan avun tukeminen 2000-2018

Vuodesta 2000 eli Riemuvuodesta alkaen lähetyksen ja Kirkon Ulkomaanavun tukemiseen on varattu 3 % arvioidusta verotulosta. Toistaiseksi on menetelty siten, että yhteisen kirkkovaltuuston päätös 2 % tasosta on voimassa, mutta sitä on vuosittain tarkistettu 3 % tasolle. Voitaneen todeta, että 3 % avustustaso on muodostunut käytännöksi, jota ei ole syytä pyrkiä alentamaan. Pikemminkin lienee syytä todeta se myöhemmän käsittelyn pohjaksi.

Samalla kun tuen tasoa nostettiin kolmasosalla, tehtiin merkittävä päätös lähetyskannatuksen kohdistamisesta. Kun aikaisemmin koko avustus maksettiin kohdistamattomana summana järjestöille, päätti yhteinen kirkkovaltuusto nyt varata 0,7 prosenttiyksikköä kokonaisuudesta erikseen päätettäviin projekteihin ja hank-keisiin. Samalla todettiin, että tätä osuutta voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan tai Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistyöhön. Vuodesta 2000 alkaen lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun suora talousarviotuki oli siis 2,3 % arvioidusta verotulosta. Se jaettiin järjestöjen kesken samalla tavalla kuin aikaisemmin. Vuoden 2005 talousarvion käsittelyn yhteydessä lähetyksen ja Kirkon Ulkomaanavun suoran tuen osuus nostettiin 2,4 prosenttiyksikköön ja samalla Kirkon Ulkomaanavun osuudeksi määriteltiin 20 % tästä. Lähetysjärjestöjen kesken jaettava määräraha säilyi lähes ennallaan. Yhteisen kirkkoneuvoston käytössä oleva kohdennetun toiminnan määräraha oli tämän jälkeen 0,6 prosenttiyksikköä arvioidusta verotulosta.

Vuonna 2006 yhteinen kirkkoneuvosto kiinnitti seuraavan vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä huomiota jakoperusteisiin. Eri järjestöjen saamat määrärahat saattoivat vaihdella vuosittain runsaastikin. Erityisesti vapaaehtoisen kannatuksen osuudessa saattoi olla sellaisia kertaluonteisia eriä kuten suuria testamentti- ja muita suuria lahjoituksia, joiden huomioon ottaminen vuosittaista määrärahaa jaettaessa ei ole perusteltua. Sittemmin siirryttiinkin käytäntöön, että vapaaehtoisen kannatuksen laskennallisena määränä käytetään viiden viimeksi kuluneen vuoden keskiarvoa. Tuolloin todettiin myös, että jakoperusteet ovat varsin teknisluonteiset eikä niissä ole otettu huomioon eri järjestöjen merkitystä tai toiminnan sisällön arviointia.

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessa 19.4.2007 lähetyksen ja Kirkon Ulkomaanavun kohdennettujen määrärahojen myöntämistä. Äänestyksen jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti, "ettei Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle myönnetä 30.000 euron tukea, koska sen työntekijöinä toi-mivat papit eivät suostu työskentelemään yhdessä naispappien kanssa. Seurakuntayhtymän ei tule tukea järjestöjä, jotka eivät hyväksy kirkkomme päätöksiä."  Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsi yhteisen kirkkoneuvoston päätökset tiedoksi kokouksessaan 24.5.2007.

Yhteisessä kirkkoneuvostossa käydyssä laajassa ja perusteellisessa keskustelussa todettiin, että seurakuntayhtymällä tulee olla mahdollisuus harkita myöntämiensä avustusten perusteita eri näkökohdista. Joiltakin osin lähetysjärjestöjen roolin ja merkityksen käsittely kuuluisi kirkolliskokoukselle, joka hyväksyy kirkon viralliset lähetysjärjestöt. Toisaalta myös jokaisella seurakunnalla ja seurakuntayhtymällä on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa niihin järjestöihin, jotka ilmoittavat haluavansa toimia seurakuntien kanssa yhteistyössä. Keskustelussa todettiin edelleen, että kysymykset esimerkiksi kirkkomme päätösten hyväksymisestä ja järjestöjen toiminnan tavoitteista tulisi ottaa tarkasteluun, kun päätetään suorista talousarvioavustuksista.

Vuosien 2012 - 2014 lähetysmäärärahojen jakoperusteiden tarkistamisen vuoksi päätettiin lähetysjärjestöille lähettää kysely, jolla kartoitettiin seuraavia asioita:

1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana

2. Lähetysjärjestön toimintatavat

3. Lähetysjärjestön talous

4. Päätöksenteko

5. Yhteistyö seurakuntien kanssa

Kaikki lähetysjärjestöt vastasivat kyselyyn. 

Kysely noudatti pääpiirteissään vuoden 2007 kyselyä, mutta sitä oli laajennettu pappisvirkaa koskevan kysymyksen osalta ja siihen oli lisätty seksuaalivähemmistöihin suhtautumista kartoittavia kysymyksiä. Kysymysten lisäämiseen olivat syynä syksyllä 2010 ja keväällä 2011 julkisuudessa käyty keskustelu naispappeudesta sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä näkökannoista.

Ensimmäisen osion kysymykset käsittelivät lähetysjärjestöä kirkon lähetystyön toteuttajana. Kaikki lähetysjärjestöt ilmoittivat sitoutuvansa Raamattuun, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen, kirkkojärjestykseen ja Suomen ev.lut. kirkon lähetysstrategiaan ja noudattavansa toiminnassaan siinä ilmaistuja pe-riaatteita. Lähetysstrategia on kirjattu julkaisuun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian peruslinja vuoteen 2015.

Kyselyn toisen osion kysymykset koskivat lähetysjärjestön toimintatapoja:

- Miten järjestönne sitoutuu kirkkomme päätöksiin, esimerkiksi kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräyksiin?

- Hyväksyykö järjestönne naispappeuden ja toimivatko sen työn-tekijät yhteistyössä naispappien kanssa?

- Voiko pappi sukupuolesta riippumatta työskennellä järjestössänne? Montako nais- ja miespappia on järjestönne palveluksessa tällä hetkellä?

Kaikki lähetysjärjestöt ilmoittivat sitoutuvansa kirkkomme päätöksiin ja noudattavansa toiminnassaan kirkkolakia ja kirkkojärjestyksen säädöksiä. Lähetysjärjestöjen käsityksissä kirkon virasta oli kuitenkin eroja. Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Sanansaattajat ilmoittavat noudattavansa kirkolliskokouksen päätöstä pappisviran avaamisesta naisille. Pappistutkintoa edellyttävät tehtävät ovat avoimia niin naisille kuin miehille. Näiden järjestöjen työntekijöinä on myös naispappeja. Niiden palvelukseen palkattavien pappien ja muiden työntekijöiden tulee toimia kaikissa tilanteissa yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa.

Yhteisen kirkkoneuvoston käsitellessä asiaa kokouksessaan 27.10.2011 päätös oli seuraava 

1) avustusta annetaan niille kirkon virallisille lähetysjärjestöille, jotka sitoutuvat kirkkomme päätöksiin ja joiden katsotaan toimivan yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston linjaamien toimintaperiaatteiden mukaan,

2) näiden toimintaperiaatteiden mukaan toimivia lähetysjärjestöjä ovat Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura,

3) päätös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland -yhdistyksen avustamatta jättämisestä pidetään edelleen voimassa,

4) Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Evankelisluterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän ja Sanansaattajien avustus lakkaa asteittain vuoteen 2014 mennessä,

5) vuoden 2012 talousarvioon varataan lähetykselle ja kirkon ulkomaanavulle määräraha, joka on suuruudeltaan 3 % vuoden 2010 verotuloista,

6) lähetyksen ja kirkonulkomaanavun avustusten jakoperusteet vuosille 2012 - 2014 vahvistetaan liitteen 3 mukaisesti,

7) SLEY:n ja SLEF:n laskennallinen määrärahaosuus siirretään yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön annettavaksi kohdennettuihin avustuksiin jakoperusteiden kohdan kolme mukaisesti,

8) Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän ja Sanansaattajien määrärahaosuutta leikataan vuosittain yhdellä kolmasosalla siten, että avustus lakkaa vuonna 2014. Leikatut osuudet lisätään Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle niiden saamien määrä-rahojen suhteessa,

9) Kirkon Ulkomaanavun ja lähetyksen avustamiseen varataan vuodelle 2012 kokonaismääräraha, joka on suuruudeltaan 2 802 180 euroa ja

10) kohdentamattomat avustukset lasketaan uudestaan kohdan 8 edellyttämällä tavalla.

Nykytilanne

Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan 26.10.2023 lähetystyölle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille 2024-2027 seuraavasti (päätös rahojen jakoperusteista oli hyvin samankaltainen kuin vuosiille 2020-2023):

1) Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan summa on suuruudeltaan 2.655.000 €,??

2) kohdentamaton talousarvioavustus keskitetään Kirkon Ulkomaanavulle, Suomen Lähetysseuralle, Suomen Pipliaseuralle ja Medialähetys Sanansaattajille (Sansa), 

3) määrärahan kokonaissummasta osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle 19 %, Suomen Lähetysseuralle 54 %, Suomen Pipliaseuralle 6 %, Medialähetys Sanansaattajille 4 % ja yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön kohdennettuihin avustuksiin 17 %,

4) yhteisen kirkkoneuvoston käyttöön varattavan kohdennetun hanke- ja projektimäärärahan myöntämisessä painotetaan tuen vaikutusta kohdemaassa ja seurakuntien kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. Tuen myöntäminen edellyttää erillistä sopimusta Helsingin seurakuntayhtymän kanssa, jossa säädetään tuen käytöstä???

Sopimuksia on tehty vuodesta 2020 lähtien ja ne käyvät ilmi liitteistä.

Koska ajatuksena on, että Kirkko Helsingissä toteuttaa lähetystyönsä sekä toimintansa kansainvälisessä diakonissa sopimusjärjestöjen kautta, ovat nämä vuosittain lähettäneet ehdotuksia avustettavista hankkeista, joita on viety yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi. Jotkut näistä ovat hankkeita, jotka ovat kestäneet joba viisi vuotta, toiset taas lyhyempiä. 

Jo vuodesta 2010 lähtien on sovittu Helsingin Diakonssalaitoksen kanssa yhteistyöstä viitaten aiempaan päätöksen kohtaan, jossa todetaan, että määrärahaa voidaan käyttää myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan sekä Helsingin seurakuntien ja yhteistyökirkkojen väliseen yhteistoimintaan. Diakonissalaitoksen kanssa on thety yhteistyö Hirundo-hankkeessa sekä Romani-kylä hankkeessa.

Vuoden 2024 talousarvioon on varattu 2 655 000 € määräraha lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle. Määrärahasta 2 205 000 € osoitetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti kohdentamattomiin avustuksiin Suomen Lähetysseuralle 1 433 700 € (1?450 000 €), Suomen Piplia-seuralle 159 300 € (150 000 €), Kirkon ulkomaanavulle 504?450  (500 000 €)  ja Media-lähetys Sanansaattajille 106?200 € (105 000 €). Jäljelle jäävästä määrärahasta 450 000 €  esitetään käytettäväksi kohdennettuihin hankkeisiin 402?000 € (360 000 €)  jolloin 48 000 € jää käytettäväksi vuoden 2024 aikana ennalta arvaamattomiin tarkoituksiin.?

Vuonna 2020 valmistelutyön yhteydessä, HSRKY on sopinut järjestöjen kanssa, että Helsingin kohdennetut määrärahat tulisi suunnitella käytettävän siten, että ne lisäävät vaikuttavuutta ja helsinkiläisten mahdollisuuksia ohjata toimintaa. Samalla on myös sovittu, että kohdennettuja määrärahoja ei käytettäisi moniin erilaisiin projekteihin.?Ne järjestöt, jotka saavat avustuksia, ja siten toteuttavat Helsingin seurakuntien lähetystyötä sekä kansainvälista diakoniaa, ovat allekirjoittaneet asiasta sopimuksen. Sopimukset käyvät ilmi liitteistä. 

Ajatuksena on ollut myös, että Helsingin seurakuntayhtymän johto (luottamusjohto sekä virkamiesjohto) voisi vierailla niissä kohdemaissa, joissa olemme mukana toteuttamassa toimintaa. Tämä mahdollistaisi syvällisemmän tutustumisen avustettaviin hankkeisiin ja toisaalta lisää ymmärrystä yhteistyökumppaniemme toiminnasta. Näitä asioita on yritetty huomioda myös niissä hankkeissa jotka on esitetty meille kohdennetuina avustuksia.

Vuoden 2024 kohdennettuja avustusmäärärahoja esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Suomen Lähetysseura

Zwekanarin kylän kehityshanke Myanmarissa

Myanmarilaisten elämä on muuttunut rajusti viime vuosina. Covid-19-pandemia sulki yhteiskunnan kokonaan. Sotilasvallankaappaus on vaikuttanut suuresti kaikkiin yhteiskunnan aloihin. Esimerkiksi lähes kaikki koulunkäynti ja opiskelu on käynyt mahdottomaksi. Tämä on synnyttänyt laajaa epätoivoa: lapset ja nuoret eivät voi päästä kouluun, saada työtä tai edistyä elämässään

Perustelu: hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa. Kyse on monivuotisesta hankkeesta jota on jo aikaisemmin tuettu. Yhtymän edustajat ovat vierailleet kohdemaassa

Perheiden tuki ilmastonmuutosten keskellä Kambodzassa

Vuosina 1995-2015 Kambodza sijoittui 13. sijalle maailmanlaajuisessa ilmastoriski-indeksissä. Vuonna 2016 Kambodza oli kahdeksas maailman ilmastonmuutokselle haavoittuvimpien maiden globaalissa riski-indeksissä. Vuosina 1996-2020 Kambodzassa tapahtui 3 681 vakavaa tulvaa, 1 375 poikkeuksellista kuivuusjaksoa ja 1 917 hirmumyrskyä, joissa menehtyi 1 292 ihmistä, ja jotka tuhosivat 14 761 taloa, 1 875 sairaalaa ja noin 1 000 koulua. Arviolta kolme miljoonaa hehtaaria satoa vaurioitui tai tuhoutui kokonaan. Kambodzan hallituksen tavoitteena on vahvistaa maan valmiuksia ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumisessa. Kansalaisjärjestöt toimivat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukena. Erityisesti halutaan vahvistaa perheiden muutoskestävyyttä, jotta lasten oikeudet ja turvallinen kasvuympäristö toteutuisivat jatkossakin

Perustelut. hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa. Yhtymän edustajat ovat vierailleet kohdemaassa.
 

Diakonia- ja kehityskumppaneiden osaamisen tukeminen

Suomen Lähetysseura uusi ulkomaantyön ohjelma muuttaa Lähetysseuran temaattisia painopisteitä ja tuo ohjelmatyöhön mukaan uusia kumppaneita. Hankkeen kautta vahvistetaan Lähetysseuran kumppaniorganisaatioiden henkilökunnan osaamista ja kykyä hyödyntää parhaita diakonisia ja avustustyön käytäntöjä ja taitoa toteuttaa laatusuosituksia ja ohjeita. Hanke tukee myös kumppaniorganisaatioiden mahdollisuuksia oppimiskumppanuuteen. Vuonna 2024 hankkeessa jatketaan diakonia- ja kehityskumppaneiden osaamisen vahvistamista sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden ja vammaisten henkilöiden oikeuksien teemoissa

Perustelut: hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa. Hanke on jatkoa viimevuotiselle avustukselle. 
 

Ilmasto- ja oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteistyökirkkojen kanssa.

Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt, tulvat ja metsäpalot lisääntyvät ja muuttuvat tuhoisammiksi kaikkialla maailmassa. Näiden vaikutukset erityisesti köyhimpiin ja haavoittuvaisimpiin yhteisöihin ovat muuttuneet yhä katastrofaalisimmiksi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) osoittaa, että "biodiversiteetin ja ekosysteemien suojeleminen on keskeistä ilmastoresilientille kehitykselle". Muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen edellyttää toimenpiteitä, jotka suojelevat yhteisöä tai ekosysteemejä ilmastonmuutoksen seurauksilta ja jotka rakentavat pitkän tähtäimen kestävyyttä ja muuttuneiden ilmasto-olosuhteiden sietokykyä. Onnistuneen sopeutumisen ja kestokyvyn edellytyksiä ovat esimerkiksi riittävä rahoitus, läheinen yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa, sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen sekä hallitusten ja yksityissektorin välinen kumppanuus. Kuitenkin spiritualiteetin rooli sekä alkuperäiskansojen ja uskonyhteisöjen rikastuttava panostus tähän jää usein huomioimatta ja aliarvostetuksi. Hanke toteutetaan yhdessä Kirkkojen maailmanneuvoston kanssa, ja se on osa KMN:n työtä kirkkojen ilmasto-oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Loppuvuodesta 2023 Kirkkojen maailmanneuvosto (WCC) ja Sri Lankan kansallinen kristillinen neuvosto (NCCSL) toivat yhteen kirkkojen edustajia, naisia, teologeja ja ilmastontyötä tekeviä Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta, Pohjois-Amerikasta sekä Tyynenmeren alueelta keskustelemaan hengellisyydestä ilmastohaavoittuvassa asemassa olevissa yhteisöissä.

Perustelut: hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa. Kyseessä on uusi hanke joka on jatko aikaisempiin ilmastomuutoshankkeisiin.

Suomen Pipliaseura

Raamattukäännöstyö Saharan eteläpuolisessa Afrikassa

Seurakuntien lähetystehtävän ytimessä on Raamatun ja sen sanoman välittäminen kaikille kansoille. Omakielinen Raamattu on lähetystyön lähtökohta ja alku. Raamattu ei kuulu pelkästään valtakielille ja enemmistöille. Vähemmistökielinen raamatunkäännös parantaa kielen ja kulttuurin asemaa ja tukee niiden säilymistä elossa. Seuraavan 50 vuoden kuluessa noin puolet maailman kielistä on vaarassa kuolla, ellei mitään tehdä. Raamatunkäännöksen yhteydessä usein syntyy vähemmistökielelle kirjakieli. Kirjakielen olemassaolo mahdollistaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen omalla äidinkielellä. Omakielinen raamatunkäännös antaa ihmiselle oikeuden ja vallan lukea ja tulkita Raamattua itse. Raamatunkäännöstyö saa aikaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tekemällä syrjäytetyt kielivähemmistöt näkyviksi ja arvostetuiksi.

Perustelut: Hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa (kansaivälisessä kontekstissa vähemmistöt, lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuuksia koulutukseen) . Pipliaseura toteuttaa kohdennettuja hankkeita maakohtaisesti. Yhtymän edustajat ovat vierailleet Sambiassa raamatunkäännöksen julkaisutapahtumissa.

Kirkon ulkomaanapu

-kolmeen eri hankkeeseen:  1 Myanmar, 2 Keski-Afrikan tasavalta ja 3. Syyria. Myanmarin ja Keski-Afrikan hankkeissa huomioidaan eritysesti pakolaiset ja hauraassa asemassa olevat sekä vähemmistössä olevat lapset ja nuoret. Syyrian koulutushankkeessa huomioidaan maanjäristyksessä tuhoutuneiden alueiden lasten koulutustarpeet sekä vammautuneet nuoret.

Perustelut: Hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa (vähemmistössä olevat lapset ja nuoret, sekä vammautuneet nuoret). 

Diakonissalaitos

Romanian kummikylän hankkeen rahoittaminen

E-Romnja on romaninaisten vuonna 2012 perustama romanialainen kansalaisja?rjesto?, jonka pa?a?asiallinen tarkoitus on edista?a? romaninaisten ja -tytto?jen asemaa ja elinoloja. E-Romnjan toiminta perustuu intersektionaaliseen feminismiin, jossa käsitellään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvia? teemoja moniperustaisen syrjinna?n purkamisen na?ko?kulmasta. E-Romnjan yhteiso?la?hto?inen kehitta?mistyo? on ihmisoikeusperustaista, ja sen toimintamuotoihin lukeutuu emansipatorinen osallisuuden lisa?a?minen, vaikuttamistyo? ja erilaiset suoran toiminnan muodot, joiden tavoitteena on romaniyhteiso?jen kokeman ko?yhyyden poistaminen ja erityisesti romaninaisten ja lasten pa?a?sy sosiaali-, terveys- ja muiden palvelujen piiriin. Kyseessa? on Euroopan ensimma?inen feministinen romanija?rjesto?, jonka merkitys on suuri alueilla, joilla ei juurikaan toimi muita osallisuutta edista?via? ruohonjuuritason hankkeita.

Perustelut: Hanke toteuttaa hyväksytty strategiaa. Romaninaisten tilanne Suomessa on hyvin vaikea. Moni on joutunut tulemaan Suomeen toivossa että oltavat täällä olisivat sellaiset että voisivat lähettää rahaa suvulle kotimaassa. Tässä hankkeessa pyritään ratkaisemaan ongelma siellä missä se on syntynyt.
 

Päiväkeskus Hirundon toimintaan

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto pyysi 2008 Diakonissalaitosta selvittämään Helsingin kerjäläistilannetta ja näin perustettiin Rom po drom (Romanit tiellä) -projekti (2008-10). Projektin selvitystyön pohjalta perustettiin vuonna 2011 liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo (Pääskynen). Sen toiminnan rahoittavat Helsingin kaupungin sosiaali-,  terveys- ja pelastuslautakunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Diakonissalaitos. Päiväkeskus Hirundo on palvelukeskus, jonka toiminnan keskiössä ovat 1) päivittäinen kriisiapu 2) ympäristötyö: haittoja vähentävä toiminta, naapurustotyö, viranomaisyhteistyö, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen 3) romaninaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä 4) kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö Itä-Euroopassa

Perustelut: Hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa. Kyseessä on hanke johon Helsingin seurakuntayhtymä on sitoutunut jo vuodesta 2010.
 

Medialähetys Sanansaattajat (SANSA)

Farsin- ja arabiankieliseen maahanmuuttajatyöhön

Hanke toteutetaan yhteistyössä SAT-7 Pars -kanavan kanssa. Ohjelmalla halutaan tavoittaa erityisesti noin 8-vuotiaat persiankieliset katsojat. Pyhäkoulussa opitaan soveltamaan Raamatun kertomuksia arkeen sekä rukoilemaan ja laulamaan. Ohjelman 14 puolen tunnin jaksoa lähetetään ensin satelliittitelevisiolähetyksinä, ja sen jälkeen ohjelma jää katsottavaksi sosiaalisen median alustoille. Pyhäkouluohjelman sisällöntuottajana projektissa on opettajataustainen Arja Arasmo. Sansan seniorityöntekijä David Ezzinen tuottamat arabiankieliset saarnat palvelevat Suomessa asuvia arabiankielisiä maahanmuuttajia. Saarnat ovat saatavilla ja ladattavissa Sansan verkkosivulta

Perustelut: Hanke toteuttaa hyväksyttyä strategiaa (maahanmuuttajien asema, lasten tukeminen)

Kakki tässä esitetyt hankeet toteuttavat osaltaan niitä strategisia painopisteitä ja täyttävät niitä toiveita esimerkiksi yhdenvertaisuudesta, joita yhtymä on esittänyt.

Aikaisemmista avustuspäätöksistä on informoitu myös yhteistä kirkkovaltuustoa. Näin voitaneen edelleenkin menetellä.

Avustuksen saaneita pyydetään antamaan selvitys avustuksen käytöstä projekteihin 31.8.2025 mennessä.

Lapsivaikutusten arviointi

 Asiassa ei ole tarpeen tehdä erillistä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Stefan Forsén, stefan.forsen@evl.fi

Jakelu

Avustusta hakeneet