Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 08.10.2024/Pykälä 86

Esittelijä Kirkkoherra, Pakilan seurakunta Valve-Tuovinen Tiia

Päätösehdotus

Seurakuntaneuvosto antaa liitteen mukaisen lausunnon.

Käsittely

Päätös

Seurakuntaneuvosto antoi kokouksessa muokatun liitteen mukaisen lausunnon.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 12.9.2024 Helsingin seurakuntayhtymässä vuodesta 2026 noudatettavien sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteiden valmistelut ja päätti pyytää niistä lausunnot seurakuntaneuvostoilta, yhteistyötoimikunnalta ja seurakuntayhtymän johtoryhmältä.

Lausuntokierros ja sen materiaali

Lausuntokierroksella seurakunnat voivat ottaa kantaa siihen, miten sisäiset vuokrat tulisi laskea ja seurakuntien määrärahat tulisi jakaa vuodesta 2026 eteenpäin.

Kirkkolainsäädäntö ei velvoita kuulemaan seurakuntia sisäisten vuokrien laskentaperusteita tai seurakuntien määrärahajakoperusteita muutettaessa. Sen sijaan kirkkojärjestyksen (KJ 3:50) mukaan seurakuntaneuvostolle on varattava tilaisuus antaa lausunto ennen kuin yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen asiassa, joka koskee seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä seurakuntayhtymän talousarviota. Päätös sisäisten vuokrien laskentaperusteista ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteista vaikuttaa suoraan näihin molempiin. Tämän vuoksi seurakuntia on mielekästä kuulla myös tilanteessa, jossa sisäisten vuokrien ja/tai seurakuntien määrärahajaon periaatteita ollaan mahdollisesti muuttamassa.

Valmistelussa sekä sisäisiä vuokria että seurakuntien määrärahojen jakamista toivottiin lähestyttävän erilaisista näkökulmista. Tämän vuoksi Sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahojen ohjausryhmä ehdottaa, että lausuntokierrokselle lähetetään kolme sisäisten vuokrien mallia ja kaksi seurakuntien määrärahojen jakomallia.

Sisäisten vuokrien mallit ovat:

• Malli A: Sisäinen vuokra perustuu tilojen todellisiin kustannuksiin (nykyinen malli).

• Malli B: Sisäinen vuokra perustuu tilojen todellisiin kustannuksiin, keskustan suurista kirkoista perittävä sisäinen vuokra on 50 % tilojen todellisista kustannuksista. Osa suurten peruskorjausremonttien (yli 5 milj. euroa) investointikuluista katetaan yhteisesti.

• Malli C: Helsingin seurakuntayhtymän kirkkokiinteistöistä sekä kirkkojen toimitilaverkosta ja ylläpidosta päätetään yhteisesti yhteisessä kirkkovaltuustossa, kirkoista ei peritä sisäistä vuokraa.

Lausuntokierrokselle meneväksi esitettävät mallit seurakuntien määrärahojen jakamiseen ovat puolestaan seuraavat:

• Malli 1

o Perusosa: 100 % jäsenet

o Toiminnan perusteella muodostuva määrärahaosuus: Diakoninen tarve, Kirkko Helsingissä -strategia

o Lisät: Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä, Ruotsinkielisten seurakuntien erityislisä, Vieraskielisen työn lisä •

Malli 2

o Perusosa: 70 % jäsenet ja 30 % alueella asuvat

o Toiminnan perusteella muodostuva määrärahaosuus: Rippikoulun käyneet, Toimitukset, Kirkko Helsingissä -strategia

o Lisät: Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä, Ruotsinkielisten seurakuntien erityislisä, Vieraskielisen työn lisä Pöytäkirjanote 5 Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto

Määrärahojen jakomallit rakentuvat kolmen elementin kautta. Ne ovat perusosa, toiminnan perusteella laskettava osa sekä lisät. Jokaiselle elementille on määritelty oma suhteellinen osuutensa, jonka pohjalta elementtien koko määräytyy kaikissa erilaisissa seurakuntien määrärahojen jakomalleista. Eri elementtien suhteelliset osuudet kokonaismäärärahasta ovat seuraavat:

• Perusosa 82 %

• Toiminnan perusteella muodostuva määrärahaosuus yhteensä 13 %

• Lisät yhteensä 5 %

Kukin malli esitellään lausuntokierroksen materiaalissa. Materiaalissa arvioidaan myös erilaisten mallien hyötyjä ja haittoja. Ohjausryhmä on yksimielinen yhteiselle kirkkoneuvostolle lausuntokierrosta varten ehdottamistaan malleista.

Lausuntokierrosmateriaali pitää sisällään tekstiosan, jossa esitellään mallit ja niiden valinnan perustelut sekä kuvataan nykytila ja valmistelun edistyminen. Tekstiosan liitteenä ovat erilaisia malleja koskevat laskelmat ja hyötyjen ja haittojen erittely, kevään 2024 kuulemiskierroksen yhteenveto sekä edellinen seurakuntien määrärahojen jakoperusteita ja sisäisten vuokrien laskentaperusteita koskeva päätös.

Lausuntokierrosmateriaalin pohjalta seurakunnille esitetään seuraavat kysymykset:

Sisäiset vuokrat: 1. Mikä sisäisten vuokrien malleista olisi mielestänne paras? Millä perusteilla? 2. Mite suhtaudutte muihin esitettyihin sisäisten vuokrien malleihin? Tulisiko malleja vielä jollain tavalla kehittää? 3. Kenelle/keille kirkkojen sisäänpääsymaksuista kertyvät tulot kulujen jälkeen mielestänne kuuluisivat jatkossa ja millä jakosuhteella? Vaikuttaako valittava sisäisten vuokrien malli asiaan?

Seurakuntien määrärahajako: 1. Kumpi seurakuntien määrärahojen jakomalli on mielestänne paras? Millä perusteilla? 2. Miten suhtaudutte toiseen esitettyyn malliin jakaa määrärahat seurakuntien kesken? Tulisiko malleja vielä jollain tavalla kehittää?

Vaikutusten ja riskien arviointi

Sisäisten vuokrien laskentaperusteilla ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteilla on selkeä vaikutus kaikkien Helsingin seurakuntien ja koko seurakuntayhtymän talouteen ja työn tekemisen edellytyksiin. Erilaiset mallit pitävät sisällään erilaisia hyötyjä sekä haittoja ja riskejä. Ne myös toteuttavat eri tavoin Kirkko Helsingissä - strategian linjauksia. Näitä on analysoitu laajasti valmistelun aikana ja lausuntomateriaalissa (alaluvut Perustelut lausuntokierrokselle lähetetyille malleille).

Erilaisia sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahajaon vaihtoehtoja punnitessa tulee pohtia sitä, miten erilaiset mallit yhtäältä turvaavat yksittäisten seurakuntien tulevaisuuden toimintaedellytykset ja toisaalta tukevat koko Helsingin seurakuntayhtymän talouden terveen pohjan rakentumista. Sisäisten vuokrien ja seurakuntien määrärahajaon tulee myös pystyä tarvittavalla tavalla vastaamaan tässä hetkessä ja lähitulevaisuudessa eteen tuleviin kysymyksiin ja kehityskulkuihin koskien muun muassa kirkon jäsenyyttä ja merkitystä ihmisten elämässä. Lausuntokierroksen ja sen erilaisten materiaalien on tarkoitus tarjota hyvä pohja tähän pohdintaan.

Sisäisten vuokrien laskentaperusteiden ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteiden kehittäminen vaikuttavat lasten kanssa tehtävän työn mahdollisuuksiin sekä suoraan että välillisesti. Erilaisten mallien lapsivaikutukset voivat poiketa toisistaan. Tarkempi lapsivaikutusten arviointi tehdään, kun lausuntokierroksen jälkeen malleista valitaan ne, joita tullaan esittämään vuodesta 2026 eteenpäin noudatettaviksi vuokrien laskentaperiaatteiksi ja seurakuntien määrärahojen jakoperiaatteiksi.

Tavoitteena on, että nyt valittavat mallit olisivat käytössä ja käyttökelpoisia useita vuosia ilman, että niitä tarvitsee paikkailla erilaisilla lisämäärärahoilla. Se mahdollistaa selkeyden ja jatkuvuuden seurakuntien ja koko Helsingin seurakuntayhtymän talouden ja toiminnan suunnittelussa.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, juha.silander@evl.fi

Projektipäällikkö Riikka Myllys, riikka.myllys@evl.fi 

Jakelu