Roihuvuoren seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 13.02.2024/Pykälä 12

Esittelijä Kirkkoherra, Roihuvuoren seurakunta Kaskinen Timo Pekka

Päätösehdotus

Päätettiin hyväksyä Roihuvuoren seurakunnan vuoden 2023 toimintakertomuksen ja merkittiin tiedoksi toimintakertomukseen liittyvät tilastot ja tunnusluvut vuodelta 2023.

Päätös

Päätettiin hyväksyä Roihuvuoren seurakunnan vuoden 2023 toimintakertomuksen ja merkittiin tiedoksi toimintakertomukseen liittyvät tilastot ja tunnusluvut vuodelta 2023.

Selostus

Seurakunnan toimintakertomus tulee toimittaa yhteiselle kirkkoneuvostolle 16.2.2024 mennessä. Kirkkoherra on laatinut liitteen 6 mukaisen esityksen toimintakertomukseksi. Alueiden toimintakertomukset käsitellään seurakuntaneuvoston maaliskuun kokouksessa.

Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului vuoden 2023 lopussa 310.515 jäsentä. Edellisestä vuodesta jäsenmäärä on vähentynyt 4.931henkilöllä. Kirkkoon kuuluu 46,2 prosenttia Helsingin asukkaista. Roihuvuoren seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2023 viimeisenä päivänä 17.135, mikä oli 263 (-1,5%). vähemmän kuin vuonna 2022Seurakuntaan kuului 48,7 prosenttia alueen asukkaista, mikä on kuudenneksi korkein jäsenprosentti Helsingissä. 

Seurakunnan jäsenmäärää lisäsivät kasteet ja kirkkoon liittymiset (yhteensä 220) ja sitä laskivat kuolemat (215) sekä kirkosta eroaminen 314. Nettomuuttovoitto oli 36, sisäänmuuton ollessa 1543 ja poismuuton 1507. 

Suurin kirkkoon kuuluvista ikäryhmistä Roihuvuoren seurakunnassa olivat 50-59-vuotiaat, joiden osuus oli 2220. Toisiksi eniten oli 10-19- ja 60-69 -vuotiaita, kumpiakin 2186. Suurin jäsenmäärän muutos tapahtui ikäluokassa 20-29, vähennystä 113.

1. Tähän meitä tarvittiin

• Roihuvuoren seurakunta on ainoa kristillinen toimija ja diakonisen avun antaja alueellaan.
• Seurakunnan kirkot toimivat matalankynnyksen kohtaamispaikkoina ja olohuoneina, joissa tuetaan ihmisten tarvetta uskoa, toivoa, etsiä, iloita, surra ja rakastaa. 
• Seurakunta tarjoaa tilat ja rakenteen lukuisille hyville kohtaamisille sekä työntekijöiden että eri ikäisten vapaaehtoisten kanssa. 

2. Mikä muuttui vuonna 2023?

• Toiminta palautui koronaa edeltäneelle tasolle. Tilat olivat täydellä käytöllä, ja vaikka vapaaehtoisia on paljon, henkilöresurssit olivat ajoittain tiukalla. 
• Sähköisen hautaportaalin käyttöönoton vuoksi hautaukset lisääntyivät merkittävästi kirkoillamme, millä oli suora vaikutus erityisesti suntioiden työmäärään.
• Diakonian toimintatapoja kehitettiin. Samanaikaisesti taloudellisen avustamisen kanssa myös diakonisen kokoavan toiminnan, kuten puurokahvilan, soppakirkon ja viikoittaisen diakoniasaunan, tarve lisääntyi. 
• Iltaruokien suosio kasvoi, ja molemmilla kirkoilla kävi ruokailijoita viikoittain keskimäärin 100. Iltaruoat tukivat muuta seurakuntatyötä ja alueen yhteisöllisyyttä. Moni lapsiperhe löysi tiensä myös muuhun seurakunnan toimintaan iltaruoan kautta. Iltaruoat palvelivat kiitettävästi myös yksinäisiä ja milleniaaleja. Vapaaehtoisten panos ruokailujen järjestämisessä oli korvaamaton. 
• Juhlapyhien näkyvyyttä lisättiin ja niiden toteutuksia monipuolistettiin: aasi vieraili palmusunnuntain juhlassa, pääsiäislauantaina tutustuttiin lasten hiljaisiin pääsiäispysäkkeihin ja perheiden pääsiäiskirkon jälkeen etsittiin kirkkoon piilotettuja pääsiäismunia. Hiljaisuuden retriitti, hiljaisuuden päivä, arkiretriitti ja Lectio Divina vastasivat olemassa olevaan tarpeeseen. Kirkkoja pidettiin usein auki hiljentymistä varten.
• Varhaiskasvatuksen kerhot tukivat merkittävällä tavalla perheiden kristillistä kasvatusta, ja ilman sitä lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuus tutustua hengellisyyteen ja hengelliseen musiikkiin sekä ihmettelyyn ja hiljentymiseen olisi jäänyt paljon vähäisemmäksi. Seurakunnan tarjoama maksuton harrastustoiminta antoi monelle vähävaraiselle lapselle mahdollisuuden harrastaa. 
• Päiväkotivierailujen, koulupäivystysten ja oppituntivierailujen ja määrä kasvoi. Mielenterveyden haasteet muuttivat toimintaympäristöä koulu- ja rippikoulutyössä. Lähikoulua kohdannut tragedia lisäsi syksyllä merkittävästi seurakunnan läsnäolon tarvetta oppilas- ja opettajayhteisössä. 
• Rippikoulu- ja nuorisotyössä oli mukana paljon nuoria, myös nuorten musiikkitoimintaan liittyi uusia soittajia. 
• Laajasalon kirkon juhlavuosi herätti myönteistä huomiota ja madalsi kirkon kynnystä. Ensimmäisen adventtisunnuntain juhlamessu, kirkon jouluinen juhla ja Puut puhuvat -näytelmä sekä Laajarannan joulutalo olivat värikkäitä juhlavuoden tapahtumia ja keräsivät paljon väkeä.  

3. Kolme konkreettista tavoitetta vuodelle 2023 ja miten strategiset tavoitteet näkyvät niissä?

• Vapaaehtoisten määrä palautui koronaa edeltäneelle tasolle.
• Kassijakelun sijaan uusia seurakuntalaisia kutsuttiin kirjeellä kirkoille brunssille. 
• Säästösyistä Kiikari-lehteä ei enää julkaistu, eikä uusien seurakuntalaisten risteilyä järjestetty.

4. Miten henkilöstö-, tila- ja talousresurssit riittivät ja jakautuivat?

• Tiukka talous on edellyttänyt työntekijöiltä paljon luovuutta ja priorisointia.  A-kanttorin tilalle palkattiin säästösyistä kevääksi ja syksyksi osa-aikainen (60 %) kanttori. Tiedottajan irtisanouduttua tiedottajan tehtävät siirrettiin sisäisenä järjestelynä toiselle työntekijälle. Syyskaudella luovuttiin käyttämästä ulkopuolista siivousapua, mikä aiheutti lisätöitä suntioille. 
• Tilat palvelivat hyvin toimintaa, mutta Laajaranta kävi ajoittain ahtaaksi isoskoulutuksessa. 

5. Miten toteutui seurakuntalaisten osallisuus?

• Pääasiassa seurakuntalaisista muodostetut aluetoimikunnat suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintaryhmät saivat omat avaimet kirkoille.
• Seurakuntalaisten osallisuus lisääntyi monessa toiminnossa. Kahviloissa ja iltaruoilla vapaaehtoisilla, myös nuorilla, oli toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeä rooli. Vapaaehtoisia oli mukana jokaisen messun toteuttamisessa.
• Nuorten vaikuttajaryhmä perustettiin. Kaikki isoskoulutukseen osallistuneet nuoret pääsivät mukaan rippikoululeireille. Nuorten innostaminen erilaisiin tehtäviin oli ajoittain haastavaa.

6. Mitä opittiin seuraavaa vuotta varten?

• Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu. Toimintaa ei voi lisätä ilman että jostain vähennetään. 
• Kun tammikuussa 2024 alkaa uusi viikoittainen Verkostomessu, on seurattava tarkkaan sen vaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen.
• Kasvun alueella tarvitaan tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä, jotta pysytään ajan hermolla ja pystytään työskentelemään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyväksi lujalla ammattitaidolla sekä suurella sydämellä.

Lisätiedot

Asian esittelijä

Jakelu

Kirkkoneuvosto