Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 25.01.2024/Pykälä 41

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin 18 puheenvuoroa.

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Asikanius ehdotti työryhmän luottamushenkilöjäseniksi Esa Ahosta ja Marianne Heikkilää.

Jäsen Otto Lehtipuu ehdotti työryhmän jäseneksi Elina Raike-Ojasta.

Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki ehdotti työryhmän jäseneksi yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Riitta Asikaniusta.

Jäsen Jan-Anders Salenius tarjoutui ehdolle työryhmään.

Jäsen Mervi Assmann ehdotti, että Juha Raitiolta tiedustellaan halukkuutta työryhmän jäseneksi.

Esa Ahonen ja Riitta Asikanius vetäytyivät työryhmän ehdokkuudesta.

Keskustelun jälkeen esittelijä lisäsi päätösehdotukseen uuden 2-kohdan, joka kuuluu seuraavalla tavalla:

2) valmistelun yhteydessä toteutetaan ulkopuolinen arviointi tarveharkintaisen rahoituksen vaikutuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta koskien mm. valmisteluun ja seurantaan kuluvista resursseista.

Yhteinen kirkkoneuvosto kannatti lisäystä yksimielisesti.

Päätös

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti:

1) nimetä Marianne Heikkilän, Elina Raike-Ojasen ja Jan-Anders Saleniuksen tarveharkintaisen rahoituksen prosessia ja kriteerejä valmistelevaan koordinaatioryhmään, jossa valmistellaan rahoituspäätökset, sekä todeta että työryhmään kuuluvat viranhaltijoina ja yhteisten palveluiden johtajiston edustajina Juha Rintamäki puheenjohtajana, sekä Stefan Forsén, Riitta Kajander ja Kristiina Vähäkangas (varalla Riina Lilja). Työryhmän jäseneksi nimetään myös yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Juha Raitio, mikäli hän antaa suostumuksensa tehtävään.

2) , että valmistelun yhteydessä toteutetaan ulkopuolinen arviointi tarveharkintaisen rahoituksen vaikutuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta koskien mm. valmisteluun ja seurantaan kuluvista resursseista.

3) myöhemmin täydentää ryhmää kahdella kirkkoherraedustajilla niistä henkilöistä, joita kirkkoherrat esittävät.

4) todeta, että koordinaatioryhmä voi kutsua kuultavakseen asiantuntijoita ja myös tarvittaessa täydentää ryhmän kokoonpanoa.

5) , että uusien projektien / ennalta arvaamattomien menoerien haku käynnistetään sen jälkeen, kun koordinaatioryhmä on järjestäytynyt ja päättänyt uusista kriteereistä ja hakuprosessista, aikaisintaan maaliskuussa 2024

Selostus

Tarveharkintainen määräraha on osa Yhteisen kirkkovaltuuston 9.12.2021 kokouk-sessaan päättämää kokonaismäärärahan jakoa vuosille 2023 - 2025. Taustalla on Toimintaedellytysten turvaamissuunnitelman asiantuntijaryhmän esitys, jonka mu-kaan Yhteinen kirkkoneuvosto voi myöntää seurakunnalle tai yhteisten palveluiden osastolle anomuksesta määrärahaa tietyn kehityshankkeen tai -projektin toteuttami-seen tai yllättävän, ennalta arvaamattoman menoerän kattamiseen. Määrärahoista osoitetaan varoja myös seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa toteutettaviin diako-niatyön projekteihin. Mallilla korvataan talousarvioon aiemmin sisältyneet kehittämis-määräraha ja diakoniamääräraha.

Yhteen projektiin on voinut saada rahoitusta 10 000 - 60 000 euroa. 30.11.2023 YKN:n kokouksessa myönnettiin rahoitusta 1 087 000 milj. euroa ja 11.1.2024 YKN:n kokouksessa 309 000 euroa. Kokonaispotista on jäljellä 211 637 euroa, joka voidaan jakaa vuoden 2024 aikana.

Tarveharkintaista määrärahaa on voinut hakea kaikista HSRKY:n yksiköistä projek-teihin, joilla kehitetään toimintaa tai diakonista auttamista. Projektin tulee täyttää Alfa & Omega -projektijohtamismallin mukaiset projektin ehdot sekä rahoitukselle erik-seen asetetut kriteerit.

Vuodesta 2022 voimassa olleet kriteerit:

· Projektituella rahoitetaan ainoastaan kehittämistyötä, ei seurakunnan / yksikön perustoimintaa / linjatyötä. Perustyö eroaa projektina tehtävästä kehittämistyöstä siten, että se on jatkuvaa, vakituiseen toimenkuvaan kuuluvaa työtä, joka on määritelty kirkkolaissa, perussäännössä tai johtosäännössä

· Projektin tulee täyttää Alfa & Omega -projektijohtamismallin mukaiset projektin ehdot. Ks. kuva liitteenä.

· Projektin tulee olla tavoitteiltaan ja toiminnaltaan linjassa Kirkko Helsingissä -strategian kanssa. Huom! Syksyn 2023 haussa käytettiin voimassa olleita strategisia tavoitteita.

· Projektin tuotos- ja hyötytavoitteet tulee olla selkeästi määriteltyjä ja niille tulee olla asetettuna mittarit.

· Projektille tulee olla resursoituna seurakunnan/yksikön omaa työaikaa/resurssia mahdollisen palkattavan projektihenkilöstön lisäksi.

· Kustannusarvion eli budjetin tulee olla tehtynä tarkoituksenmukaisesti ja todellisin kuluihin perustuen koko projektin ajalle.

· Tuotosten tulee olla monistettavissa muiden yksiköiden käyttöön eli tarveharkintaisella määrärahalla kehitetään sellaista, mistä muutkin hyötyvät.

Yhteinen kirkkoneuvosto haluaa tarkentaa ja tehdä muutoksia rahoituksen hakuprosessiin, hakukriteereihin, vaikutusten arviointiin ja työnjaolliseen tarkoituksenmukaisuuteen seuraavan mukaisesti:

1. Projektihakemukset / määräraha-anomukset valmistellaan puolueettomasti ja sidonnaisuudet esiin tuoden. Hakija ei voi olla itse valmistelemassa kokonaismyöntöjä.

2. Tarkennetaan, mitä tarkoitetaan ennalta arvaamattomalla menoerällä ja sovitaan toimintamalli, sekä %-osuus kokonaispotista ennalta arvaamattoman rahoituksen hakemiseen yhteiseltä kirkkoneuvostolta.

3. Seurakunnan perustyön ja kehittämistyön (projektityö) välille luodaan selkeämpi ero, jotta kehittämishankkeen kautta ei piilotetusti rahoiteta perustoimintaa.

4. Rahoituksen myöntämistä varten luodaan yhtenäiset ja konkreettiset seurantamittarit.

5. Kaikille anomuksille luodaan yhtenäiset aikataulutukset, määrärahan kohdentamisen esittelyt sekä luodaan käytänteet projektin jälkeisen jalkauttamisen/mallintamisen määrittelyksi osaksi seurakunnan/yhtymän yhteistä työtä.

6. Hakemukset ja avustukset tematisoidaan strategiasta nostettavina painopisteinä.

7. Budjetit luodaan tarkoituksenmukaisesti ja todellisiin kuluihin perustuen, siten että niitä voidaan kriittisesti arvioida sen mukaan, onko projekti toteutettavissa nykyisellä henkilökunnalla uuden työntekijän palkkaamisen sijaan.

8. Jos projekti suunnitellaan toteutettavan yhdessä eri kumppaneiden kanssa, on esiteltävä miten he ovat mukana projektissa.

9. Mikäli projekti esitetään kokonaan hylättäväksi, on perusteiden oltava konkreettisia ja vertailtavia hyväksyttyihin projekteihin.

Lapsivaikutusten arviointi

 Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia

Lisätiedot

<Kirjoita lisätietojen antaja ja hänen yhteystietonsa (tai lisää fraaseista)>

Jakelu

<Kirjoita tähän tahot, joille lähetetään päätösote>