Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 27.05.2024/Pykälä 65

Esittelijä Kirkkoherra, Helsingin Mikaelin seurakunta Pakarinen Jukka

Päätösehdotus

Seurakuntaneuvosto keskustelee asiasta ja antaa linjauksensa talousarvion valmisteluun.

Käsittely

Päätös

Päätös ehdotuksen mukaan.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvoston on kokouksessaan 18.4.2024 päättänyt vuosien 2025-2027 talousarviokehyksestä, josta selostus löytyy alta.

Helsingin Mikaelin seurakunnalle vuoden 2025 merkitsee seuraavia asioita:

Toimintamääräraha on 346 338 euroa suurempi kuin vuonna 2024.

Vuoden 2025 talousarviota laadittaessa on huomioitava edellisten vuosien määrärahojen ylitykset ja yleinen kustannusten nousu.

Talousarvioita laadittaessa on tehtävä linjaukset virkojen täytöistä.

Vuoden 2024 aikana papistosta jää eläkkeelle yksi pappi ja vuoden 2023 aikana irtisanoutui yksi pappi. Molempia pappisvirkoja ei ole mielekästä täyttää tässä taloustilanteessa. Nyt virat on täytetty määräaikaisesti.

Vuoden 2024 aikana irtisanoutui yksi kanttori. Seurakunnassa on neljä kanttorin virkaa. Talousarviota laadittaessa on tehtävä linjaus myös kanttoreiden määrästä.

Esitys vuosien 2025-2027 talousarviokehyksestä perustuu yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämiin vuosien 2025-2030 taloussuunnittelua ohjaaviin periaatteisiin ja päätökseen kokonaismäärärahan jakautumisesta seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken vuonna 2025. Periaatteiden mukaisesti a) tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja b) rahavaroja ei päästetä reaaliarvokorjattuna laskemaan alle 100 milj. euron (vuoden 2021 tasoon nähden). Toimintakuluista laskettuna vuonna 2025 seurakuntien osuus on 51,72 % ja yhteisten palveluiden osuus 48,28 %.

Talouspalveluissa on laadittu maaliskuussa 2024 päivitetty taloussuunnitelma vuosille 2025-2027, jossa on huomioitu uusimmat talousennusteet muun muassa ansiotulojen, inflaation ja kirkollisverotulojen kehityksestä. Kehysmäärärahan kokonaisummaa on kasvatettu laskennallisesti siten, että vuoden 2023 talousarvion henkilöstökuluja on korotettu 5,0 prosenttia vuodelle 2024 ja edelleen 5,0 prosenttia vuodelle 2025. Vuoden 2023 talousarvion muita toimintakuluja on korotettu 6,0 prosentin inflaatiokorotuksella (vuoden 2022 inflaatiovaikutus) vuodelle 2024 ja edelleen 2,5 prosentin inflaatiokorotuksella vuodelle 2025.

Kehysmääräraha sisältää seurakunnille aikaisemmin päätetyt vieraskielisen työn erityislisän 68 000 euroa jokaiselle suunnitelmavuodelle sekä vuotuiset osuudet vuosien 2023-2025  tasapainotusmäärärahasta (vuonna 2025 0,250 milj. euroa) ja vuosien 2024-2025 tasapainotuslisämäärärahasta (vuonna 2025 1,400 milj. euroa).

Talousarviokehys on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli niin sanottu toimintakate.

Kaikkia suorituslisiä varten on varattu 670 320 euron suuruinen määräraha, jonka summa on tarkistettu tarkennettujen henkilöstökulujen perusteella ja vastaamaan Kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES:n ehtoja. Kyseinen kokonaismäärä on kirjanpidollisesti sijoitettu kahdesta aikaisemmasta vuodesta poiketen henkilöstöosastolle, jolloin yhteisen kirkkovaltuuston ei tarvitse tehdä erillisiä määrärahasiirtoja suorituslisien osalta vuoden 2025 aikana.

Laaditun kehysluonnoksen perusteella seurakuntien toimintamääräraha (ilman erityislisiä) kasvaa 15,2 prosenttia vuodeksi 2025 vuoden 2024 kehykseen verrattuna. Yhteisissä palveluissa kasvua on 14,4 prosenttia. Kasvuprosenttien ero johtuu yhteisen kirkkovaltuuston aikoinaan päättämästä seurakuntien ja yhteisten palveluiden määrärahojen porrastetusta tasauksesta, jossa seurakuntien määrärahaa kasvatettiin eniten vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja sen lisäksi vielä 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja edelleen 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Vuodesta 2025 vuoteen 2026 seurakuntien toimintamääräraha ilman erityislisiä kasvaa 4,0 % ja yhteisten palveluiden 2,7 %. Edelleen vuodesta 2026 vuoteen 2027 seurakuntien osuus kasvaa 4,6 % ja yhteisten palveluiden 5,5 %. Kyseistenkin vuosien välillä seurakuntien toimintakuluihin varattava osuus kasvaa hieman yhteisiä palveluita enemmän, mutta toissuuntainen prosenttimuutos johtuu tässä toimintatuottojen odotetuista tasoista ja niiden vaikutuksesta toimintakatteeseen.

Tarveharkintaiseksi määrärahaksi on varattu kaikille suunnitelmavuosille 1,608 milj. euroa/vuosi (v. 2024 on 1 607 637 euroa). Uutena määrärahana on strategian toimeenpanoon varattu kullekin suunnitelmavuodelle tässä vaiheessa 2,000 milj. euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto voi halutessaan tarkentaa kyseisiä summia vielä kesän 2024 aikana, yhteisen kirkkoneuvoston ko. määrärahojen jakoprosessien kehittämiseen asettamansa työryhmän saatua työnsä valmiiksi. Lisäksi uusina määrärahoina on varattu käytöstä poistettujen rakennusten purkuun 2,850 milj. euroa vuodeksi 2025 ja 0,750 milj. euroa vuodeksi 2026. Syksyn 2022 YT-päätöksessä kiinteistöosastolle on kohdistettu 76 000 euron lisäsäästöleikkaus.

Vuosien 2026-2027 kehyslaskelmat pohjautuvat tämänhetkisiin talouslinjauksiin ja niihin on oletettavissa muutoksia Seurakuntien määrärahajaon ja sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden projektin sekä Työnjako 2026 -projektin tuotosten valmistuttua. Kyseisten vuosien kehyslaskelmia tarkennetaan alkukeväästä 2025 kyseisten projektien tuotosten pohjalta tehtäviä päätöksiä vastaavasti.

Kehysesityksen mukaisesti vuoden 2025 vuosikatteeksi muodostuu 13,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämäksi 5,1 milj. euroa. Verotulojen ennustetaan kasvavan vuonna 2024 noin 2,0 prosenttia ja vuonna 2025 noin 1,0 prosenttia, jolloin vuoden 2025 verotuloksi muodostuisi 97,4 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvio perustuu seurakunnan jäsenten ansiotulojen viime vuosien kehitykseen ja arvioon tulevasta kehityksestä. Palkkojen ja eläkkeiden suurehkot korotukset tukevat edelleen verotulojen hyvää kehitystä ainakin vielä vuosina 2024 ja 2025. Tämän jälkeen verotulojen kasvun odotetaan päättyvän. Riski verotuoton alenemisesta on kaiken aikaa suurehko.

Rahavarojen sijoitustoiminnan tuottoihin tuovat epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuutta realisoitavien kiinteistöjen kysynnän ja hintatason sekä rakennuskustannusten kehityksen näkökulmista. Edellä mainituista syistä johtuen sijoitustoiminnan tuotot on budjetoitu vuosille 2025-2027 varovaisuuden periaatetta noudattaen suhteellisen alhaisiksi.

Investointien taso määräytyy yhteisen kirkkovaltuuston 25.1.2024 päättämän vuosien 2025-2030 taloussuunnittelua ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Investointimenomääräraha vuonna 2025 on 18,8 milj. euroa ja kiinteistöjen myyntien tuloarvio 4,0 milj. euroa. Suunnitelmavuosien 2026 ja 2027 investointimäärärahat ovat 22,8 ja 14,0 milj. euroa, ja kiinteistömyyntien tuloarviot vastaavasti 5,0 ja 3,0 milj. euroa.

Sisäiset vuokrat

Sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023-2025 yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut on kohdistettu sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra on määräytynyt 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Muut huomiot

Rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillisiä määrärahoja seurakuntien diakonista toimintaa varten kehykseen varatusta 1,608 milj. euron tarveharkintaisesta määrärahasta.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Jukka Pakarinen