Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 11.03.2024/Pykälä 34

Esittelijä Kirkkoherra, Kannelmäen seurakunta Koskinen Virpi

Päätösehdotus

Srkn vetoaa Helsingin seurakuntayhtymän päättäjiin niin, että tulevissa kiinteistöinvestoinneissa priorisoitaisiin viipyilemättä kärkihankkeeksi Kannelmäen seurakunnan tilakysymys. Seurakunnan toive on päästä toimimaan mahdollisimman pian uudisrakennuksessa kirkon yhteydessä Vanhaistentielle.

Käsittely

Seurakuntaneuvosto kävi keskustelun seurakunnan puutteellisista ja toimimattomista tiloista.

Todettiin, että Kannelmäen kirkko sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja harmituksena on, että kirkolla ei ole ollut käytössä vuosiin kunnollisia toimitiloja eikä seurakuntasaleja kirkollisten juhlien järjestämisiin. Kirkolla saniteettitilat ovat olleet puutteelliset ja nykyisissä väistötiloissa Klaneettitiellä esteettömyyskriteerit eivät ole täyttyneet.

Kannelmäen seurakunnan toinen väistötila sijaitsee Malminkartanossa Vellikellonpolulla, minne Kannelmäestä edestakainen matka autolla on yli kymmenen kilometrin mittainen. Luottamushenkilöt totesivat keskustelussa, kuinka työntekijöiden työpäivät ovat pirstaleisia, kun aikaa vievät siirtymät työtarvikkeineen väistötilojen ja kirkon välillä toistuvat.

Kannelmäen kirkko sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kirkko on suojeltu ja arvostettu rakennus. Paikallisen kirkollisen kulttuurin ja toiminnan kehittäminen edellyttää jokaiselle seurakunnalle oman asianmukaisen toimitilan. Väistötilakausi on jo kestänyt seurakunnalle epäedullisesti huomattavan kauan.

Yksimielisesti totesimme, että seurakunta tarvitsee pikaisesti kunnolliset ja monikäyttöiset tilat Kannelmäen kirkolle kirkollisten toimitusten, lasten, nuorten sekä aikuisten toiminnan järjestämiseen.

Täsmennettiin päätösehdotusta ja päätettiin seuraavaa:

Päätös

Selostus

Kannelmäen seurakuntakeskuksen Vanhaistentie 6 osoitteessa on todettu olevan purettavassa kunnossa. Uudisrakennushankkeen suunnittelussa on edetty ja asemakaavamuutos Vanhaistentie 6 osoitteeseen on Helsingin kaupungin käsittelyssä. Kannelmäen seurakunta on toiminut vuodesta 2018 Klaneettitien toimistorakennuksessa väistötiloissa.

Taustoitusta

"Ihmisille kirkot ovat tärkeitä ja ne koetaan merkittäviksi kaupunkikuvallisiksi maamerkeiksi" todetaan Kirkko Helsingissä - strategian ympäristöanalyysissa. Kannelmäen kirkko seurakuntakeskuksineen oli vuodesta 1968 alkaen alueen asukkaille rakas ja ihmisiä yhteen kokoava monitoimitila. Seurakuntakeskuksen ja sen lisärakennuksen Nurkan tiloissa kerrytettiin hyviä muistoja ja kasvettiin seurakuntayhteydessä.  Seurakunnan kokoontumistilojen käyttökielto sisäilmaongelmien vuoksi toi suuren toiminnallisen muutoksen tähän jatkumoon.

Vuodesta 2018 seurakunnan elämää on tekohengitetty väistötiloissa.

Hautaamisten määrän odotetaan kasvavan. Se tuo myös painetta käyttää kirkkotiloja siunauksiin yhä kasvavassa määrin. Kannelmäen seurakuntalaiset avioituivat, kastoivat lapsensa ja siunasivat aikaisemmin läheisiään haudanlepoon omassa kirkossaan. Valitettavasti seurakuntakeskuksen ollessa käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi, nämä toiveet jäävät toteutumatta. Seurakunnan väistötilat ovat puutteelliset muistotilaisuuksien pitämistä varten.

Sammuneet valot rapistuvassa seurakuntakeskuksessa ovat huono signaali seurakunnan elinvoimaisuudesta, palvelusta, huomaavaisuudesta ja kasvusta. Kannelmäen seurakunnalla ei ole ovia, joita avata seurakuntalaisten käyttöön elämän kulminaatiopisteiden kohtaamisissa. Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta kohtelulta kannelmäkeläisiä kohtaan. Ratkaisujen odottaminen ja päätöksenteon hitaus luovat kuvaa epäjohdonmukaisesti toimivasta hallinnosta. Tämä etäännyttää seurakuntalaisia kirkon toiminnasta.

Helsingin kaupungin alueittaisen väestöennusteen vuosille 2022-2037 mukaan uudisrakennushankkeet lisäävät tulevina vuosina lähiöiden asukasmääriä. Pääkaupunkiseutu kasvaa ja sen mukana myös Kannelmäen seurakunnan alueella olevin asukkaiden määrä. Helsingin kaupungin kasvuennusteiden mukaan koko Helsingin seudulla kahden miljoonan asukkaan raja rikkoontuu vuonna 2049. Nopeassa vaihtoehdossa seudun väestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä 2,11 miljoonaan asukkaaseen (muutos 560 000 henkeä) ja hidastuvan kasvun vaihtoehto kasvattaisi väestöä 283 000 hengellä, jolloin asukasluku olisi 1,84 miljoonaa vuonna 2050. Koko Helsingin väestömäärän ennustetaan kasvavan 103 500 hengellä vuoden 2037 loppuun mennessä, mikä vastaa noin 16 prosentin lisäystä. Itäisen, Koillisen, Eteläisen ja Läntisen suurpiirien kasvu vaihtelee 11 400 hengestä 14 100 henkeen.

Kaarelan seutu on alueellisesti yksi Helsingin kaupungin erityisistä kaupunkikehityskohteista.  Alueen viihtyvyyttä ja toimivuutta pyritään parantamaan monin keinoin. Vuonna 2023 Kaarelan nuorisotyön kyselyyn vastasi 480 nuorta. Tutkimukseen osallistuvat nuoret nimesivät, että Kannelmäki, Sitratori ja Malminkartano ovat erityisesti pelkoa ja turvattomuutta herättäviä paikkoja. Nuoret toivoivat enemmän tekemistä ja hengailupaikkoja.

Kaarelaan rakennettavien harrastepaikkojen, uudisrakennusten ja uudistettavien koulujen sekä päiväkotien myötä voi olettaa, että alueelle muuttaa uusia lapsiperheitä asumaan. Uusille asuinalueille Kuninkaantammeen ja Honkasuolle on kaavoitettu lisää asuinrakennuksia, samoin Malminkartanoon ja Kannelmäkeen täydennetään kaavoituksessa tulevien asuntoja määrää.

Lapsivaikutusten arviointi

Uudisrakennuksella olisi huomattavan myönteiset lapsivaikutuksen Kannelmäen seurakunnan kasvatustyölle, perheille, alueen lapsille sekä nuorille. Hyvät ja turvalliset kokoontumistilat kirkon yhteydessä kutsuvat ja vahvistavat eri ikäisiä pitkäaikaiseen seurakuntayhteyteen. Tuttuun perhe- ja kastejuhlien pitopaikaan on helppoa tulla uudestaan muuhunkin toimintaan mukaan.

Lisätiedot

Kirkkoherra Virpi Koskinen, p. 09 2340 3810, virpi.koskinen@evl.fi

Jakelu

Helsingin seurakuntayhtymän kirjaamo