Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 08.05.2023/Pykälä 64

Esittelijä Kirkkoherra, Helsingin Mikaelin seurakunta Pakarinen Jukka

Päätösehdotus

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan13.4.2023 esittänyt ja päättänyt talousarviokehyksen määrittämisestä vuodelle 2024, alla esitys ja päätös.

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää:

1. todeta yhteisen kirkkovaltuuston päättäneen kokouksessaan 9.12.2021 seurakunnallisen toiminnan kehysmäärärahaksi 41 080 212 euroa, seurakuntien tasapainotusmäärärahaksi 500 000 euroa, yhteisten palveluiden kehysmäärärahaksi 32 690 272 euroa ja tarveharkintaisen määrärahan kehykseksi 1 607 637 euroa vuodelle 2024.

2. todeta seurakunnille vuodelle 2024 jaettavaksi tasapainotuslisämäärärahaksi 1 400 000 euroa ehdollisena sillä edellytyksellä, että a) yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt esittää sitä yhteiselle kirkkovaltuustolle 13.4.2023 kokouksessaan ja että b) yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä tasapainotuslisämäärärahan 27.4.2023 kokouksessaan yhteisen kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.

3. määrittää seurakunnallisen toiminnan suorituslisän määrärahaksi 380 000 euroa ja yhteisten palveluiden suorituslisän määrärahaksi 228 000 euroa vuodelle 2024.

4. hyväksyä 68 000 euron lisämäärärahan vieraskielisen seurakuntatyön toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi vuodelle 2024 seuraavasti: - Matteus församling 30 000 euroa, englannin- ja venäjänkieliselle työlle - Herttoniemen seurakunta 15 000 euroa, arabiankieliselle työlle - Kallion seurakunta 23 000 euroa, kiinan- ja vironkieliselle työlle.

5. antaa seurakunnille ja yhteisille palveluille liitteenä olevan talousarvion 2024 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 2024-2026 laatimisohjeen sekä hyväksyä ohjeeseen sisältyvän vuosien 2024-2026 käyttötalouden talousarviokehyksen. Talousarviokehys hyväksytään tasapainotuslisämäärärahan osalta ehdollisena, päätöskohdassa 2. kuvatun mukaisesti.

6. pyytää seurakuntaneuvostoilta a) suunnitelman vuosille 2024-2026 säästöjen sekä testamentti- ja lahjoitusvarojen käytöstä sekä b) palvelujen hinnastot.

7. ilmoittaa seurakuntaneuvostoille määriteltyjen jakoperusteiden mukaan jaetut seurakuntien osuudet.

Vuosien 2024-2026 talousarviokehys pohjaa yhteisen kirkkovaltuuston 9.12.2021 tekemiin päätöksiin kokonaismäärärahan suuruudesta vuosille 2023-2030 sekä kokonaismäärärahan jakautumisesta seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken vuosina 2023-2025.

Kokonaismäärärahan suuruuden määrittämisessä ja samalla talousarviokehyksen laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen suunnittelukaudella ja myös pidemmällä aikavälillä. Näiden lisäksi on huomioitu yhteisen kirkkovaltuuston Rohkeasti yhdessä -prosessille asettamat tavoitteet tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiin vaikuttavat muun muassa jäsenmäärän ja kirkollisverotulojen kehitys, seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä sekä kiinteistöihin ja toimitiloihin kohdistuvat korjauspaineet.

Talousarviokehys on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli niin sanottu toimintakate.

Seurakuntien ja yhteisten palveluiden toimintamäärärahoihin (peruskehys) vuosille 2023-2025 on kohdistettu yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 8,0 %:n leikkaus vuoden 2022 oikaistuun kehykseen nähden. Valtaosa leikkauksesta on toteutettu jo vuoden 2023 talousarvion yhteydessä. Vuoden 2024

kehystä leikataan yhteisten palveluiden osalta 1,15 % vuoden 2023 tasoon nähden. Seurakuntien määrärahoja kasvatetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti 0,92 prosentilla vuoden 2023 kehykseen nähden. Tarveharkintainen määräraha pysyy vuoden 2023 tasolla. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä ovat annettavan kehysmäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat.

Vuoden 2025 kehyksessä yhteisten palveluiden kehystä leikataan edelleen 1,16 prosentilla vuoden 2024 kehykseen verrattuna. Seurakuntien kehystä kasvatetaan 0,91 prosentilla. Tarveharkintainen määräraha pysyy vuoden 2024 tasolla.

Vuoden 2026 kehysmäärärahoissa on huomioitu yhteisen kirkkovaltuuston päättämä, järjestyksessään toinen 8,0 prosentin leikkaus. Yhteinen kirkkovaltuusto ei ole vielä tehnyt päätöstä leikkauksen määrällisestä kohdentamisesta eri yksiköiden kesken, joten leikkaus on kohdennettu tässä laskennallisesti 8,0 prosenttina kaikkiin pääluokkiin.

Kirkollisverotuloarvio perustuu seurakunnan jäsenten ansiotulojen viime vuosien kehitykseen ja arvioon tulevasta kehityksestä. Palkkojen ja eläkkeiden suurehkot korotukset tukevat verotulojen hyvää kehitystä. Rahavarojen sijoitustoiminnan tuottoihin tuovat epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuutta realisoitavien kiinteistöjen kysynnän ja hintatason sekä rakennuskustannusten kehityksen näkökulmista. Edellä mainituista syistä johtuen sijoitustoiminnan tuotot on budjetoitu vuosille 2024-2026 suhteellisen alhaisiksi, varovaisuuden periaatetta noudattaen. Investointitaso määräytyy yhteisen kirkkovaltuuston päättämän investointien nettomaksimiarvon mukaisesti.

Kehysbudjettiin sisältyvät seuraavat verotuloarviot, joiden määrät esitetään alla olevassa taulukossa miljoonina euroina:

Seurakunnallisen ja yhteisten palveluiden kehysmäärärahan määrittäminen vuodelle 2024

Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2024 määrärahaksi esitetään yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 42,028 milj. euroa. Tämä sisältää:

- toimintamäärärahan 41,080 milj. euroa (sis. Tuomiokirkkoseurakunnalle osoitettavan erityismäärärahan yhteisten tehtävien hoitamiseen 0,787 milj. euroa)

- suorituslisän 0,380 milj. euroa

- lisämäärärahan 0,068 milj. euroa vieraskielisen seurakuntatyön toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi

-sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan 0,500 milj. euroa.

Tämän lisäksi huomioidaan 1,400 milj. euron tasapainotuslisämääräraha sillä edellytyksellä, että yhteinen kirkkoneuvosto tekee asiasta esityksen 13.4.2023 kokouksessaan ja yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä ko. esityksen 27.4.2023 kokouksessaan. Mikäli tasapainotuslisämääräraha hyväksytään esitetyssä muodossaan, muodostuu seurakuntien kokonaismäärärahaksi vuodelle 2024 yhteensä 43,428 milj. euroa.

Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet
Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessaan 27.1.2022 vahvistamia laskentaperusteita. Laskentaperusteet ovat seuraavat:

* Suorituslisiin varattavien varojen sekä vieraskielisen työn lisän vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti: I. suorituslisiin varattavat varat kulloinkin voimassa olevan KirVESTES:n linjausten mukaisesti

II. vieraskielisen työn lisä 68 000 euroa / vuosi

* Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

I. 750 000 euroa vuonna 2023
II. 500 000 euroa vuonna 2024
III. 250 000 euroa vuonna 2025

* Jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin

I.Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä 1,6 % päältä pois

II. Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä:

i.seurakuntien jäsenmäärä 70 %

. ikäpainotus 0-18 -vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

* Suomenkielisten seurakuntien määrärahan jako

I.Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,3 % päältä pois

II. Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

i. seurakuntien jäsenmäärä 70 %

. ikäpainotus 0-18 -vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

III. Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä lisätään ko. seurakunnan jako- osuuteen

* Ruotsinkielisten seurakuntien määrärahan jako

I.Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä lisätään jaettavaan määrärahaan

II. Määräraha jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

i. seurakuntien jäsenmäärä 70 %

.ikäpainotus 0-18 -vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

* Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan lisääminen seurakuntien jako-osuuksiin:

I. Tasapainotusmääräraha jaetaan niiden seurakuntien kesken, joilla toimintaan jäävä määräraha olisi pienentynyt vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna jo ilman päätettyjen kokonaismäärärahaleikkausten vaikutusta.

II.Tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisille seurakunnille kunkin seurakunnan toimintaan jäävän määrärahan negatiivisen muutoksen suhteessa.

i. Toimintaan jäävän määrärahan muutoksen laskennassa sovelletaan investointien yhteydessä syntyvien kertaluonteisten, ei-aktivoitavien kulujen osalta viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua.

Sisäiset vuokrat

Helsingin seurakuntayhtymän sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023-2025 yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut on kohdistettu sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käyttömenoja ja poistoja ei jaksoteta vaan ne kohdistetaan kokonaisuudessaan yksittäisen vuoden sisäisiin vuokriin.

Tilanteessa, jossa tietystä toimitilasta ei ole käytettävissä toissavuoden 12 kuukauden kustannustoteutumia, veloitetaan sisäinen vuokra tiedossa olevan toteutuman perusteella.

Sisäisiin vuokriin ei kohdisteta erillisiä indeksikorotuksia.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra on määräytynyt 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu kohdasta 5 poiketen maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Muut huomiot

Rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien diakonista toimintaa varten (kts. jäljempänä Tarveharkintainen määräraha).

Yhteisten palveluiden kehysmääräraha

Yhteisten palveluiden (yhteinen hallinto, yhteiset seurakunnalliset tehtävät sis.
avustukset, ympäristö- ja hautaustoimi sekä kiinteistötoimi) kehysmäärärahaksi esitetään yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 32,690 milj. euroa ja suorituslisään 0,228 milj. euroa.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukainen tarveharkintainen määräraha, 1,608 milj. euroa, on tarkoitettu seurakuntien ja yhteisten palveluiden diakoniahankkeisiin/-tarpeisiin, kertaluontoisiin kehittämishankkeisiin sekä äkillisiin, yllättäviin kuluihin.

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on tehty yhteisen kirkkovaltuuston käsitellessä yhtymän kokonaismäärärahaa Rohkeasti yhdessä -ohjelman puitteissa.