Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 28.04.2022/Pykälä 183

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Käsittely

 Juha Silander esitteli pöydille jaetun materiaalin:

 Todettiin, että pöydille oli jaettu korjattu liite:

-          Seurakuntien kehys 2023 YKN 28.4.2022

Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen kohdan

7) pidättää itsellään oikeuden yhteisten palveluiden kehysten tarkistamiseen syksyllä 2022, meneillään olevien yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä.

Pöytäkirjaan liitetään korjattu liite.

Tuulikki Vuorinen saapui asian käsittelyn aikana. 

Päätös

Selostus 

Vuosien 2023–2025 talousarviokehys pohjaa yhteisen kirkkovaltuuston 9.12.2021 tekemiin päätöksiin kokonaismäärärahan suuruudesta vuosille 2023-2030 sekä kokonaismäärärahan jakautumisesta seurakuntien ja yhteisten palveluiden kesken vuosina 2023-2025.

Kokonaismäärärahan suuruuden määrittämisessä ja samalla talousarviokehyksen laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen suunnittelukaudella ja myös pidemmällä aikavälillä. Näiden lisäksi on huomioitu yhteisen kirkkovaltuuston Rohkeasti yhdessä –prosessille asettamat tavoitteet tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiin vaikuttavat muun muassa jäsenmäärän ja kirkollisverotulojen kehitys, seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä sekä kiinteistöihin ja toimitiloihin kohdistuvat korjauspaineet.

Talousarviokehys on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli niin sanottu toimintakate. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden toimintamäärärahoihin (peruskehys) vuosille 2023–2025 on kohdistettu yhteensä 8 %:n leikkaus vuoden 2022 oikaistuun kehykseen nähden, yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti. Seurakuntien osalta leikkaus on 5,89 % ja yhteisten palveluiden osalta 10,78 %. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä ovat annettavan kehysmäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat. Tarveharkintaiseen määrärahaan on tehty 1,67 % leikkaus.

Kirkollisverotuloarvioissa on arvioitu jäsenmäärän kehitykseksi -1,2 %. Rahavarojen sijoitustoiminnan tuotot on laskettu 2 % reaalituotto-odotuksella. Tämä on linjassa sijoitustoiminnan ohjeen pitkän aikavälin reaalituottotavoitteen kanssa. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuovat epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuutta realisoitavien kiinteistöjen kysynnän ja hintatason sekä rakennuskustannusten kehityksen näkökulmista. Investointitaso määräytyy yhteisen kirkkovaltuuston päättämän investointien nettomaksimiarvon mukaisesti. 

Kehysbudjettiin sisältyvät seuraavat verotuloarviot, joiden määrät esitetään alla olevassa taulukossa miljoonina euroina:

Seurakunnallisen ja yhteisten palveluiden kehysmäärärahan määrittäminen vuodelle 2023

Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2023 määrärahaksi esitetään yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 41,645 milj. euroa. Tämä sisältää:

- toimintamäärärahan 41,197 milj. euroa (sis. Tuomiokirkkoseurakunnalle osoitettavan erityismäärärahan yhteisten tehtävien hoitamiseen 0,854 milj. euroa)

- suorituslisän 0,380 milj. euroa

-  lisämäärärahan 0,068 milj. euroa vieraskielisen seurakuntatyön toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi

Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet
Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessaan 27.1.2022 vahvistamia laskentaperusteita. Laskentaperusteet ovat seuraavat:

* Suorituslisiin varattavien varojen sekä vieraskielisen työn lisän vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:
I. suorituslisiin varattavat varat kulloinkin voimassa olevan KirVESTES:n linjausten mukaisesti

II. vieraskielisen työn lisä 68 000 euroa / vuosi

* Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

I. 750 000 euroa vuonna 2023

II. 500 000 euroa vuonna 2024

III. 250 000 euroa vuonna 2025

* Jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin

I.Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä 1,6 % päältä pois

II. Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä:

i.seurakuntien jäsenmäärä 70 %

 • ikäpainotus 0–18 –vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

* Suomenkielisten seurakuntien määrärahan jako

I.Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,3 % päältä pois

II. Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

i. seurakuntien jäsenmäärä 70 %

 • ikäpainotus 0–18 –vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

III. Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä lisätään ko. seurakunnan jako- osuuteen

* Ruotsinkielisten seurakuntien määrärahan jako

I.Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä lisätään jaettavaan  määrärahaan

II. Määräraha jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

i. seurakuntien jäsenmäärä 70 %

 •ikäpainotus 0–18 –vuotiaat 30 %

ii. seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

* Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan lisääminen seurakuntien jako-osuuksiin:

I. Tasapainotusmääräraha jaetaan niiden seurakuntien kesken, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenisi vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna jo ilman päätettyjen kokonaismäärärahaleikkausten vaikutusta.

II.Tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisille seurakunnille kunkin seurakunnan toimintaan jäävän määrärahan negatiivisen muutoksen suhteessa.

i. Toimintaan jäävän määrärahan muutoksen laskennassa sovelletaan investointien yhteydessä syntyvien kertaluonteisten, ei-aktivoitavien kulujen osalta viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua.

Sisäiset vuokrat

Helsingin seurakuntayhtymän sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023–2025 yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

Sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

Investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut kohdistetaan sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käyttömenoja ja poistoja ei jaksoteta vaan ne kohdistetaan kokonaisuudessaan yksittäisen vuoden sisäisiin vuokriin.

Tilanteessa, jossa tietystä toimitilasta ei ole käytettävissä toissavuoden 12 kuukauden kustannustoteutumia, veloitetaan sisäinen vuokra tiedossa olevan toteutuman perusteella.

Sisäisiin vuokriin ei kohdisteta erillisiä indeksikorotuksia.

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra määräytyy 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu kohdasta 5 poiketen maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Muut huomiot

Rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken toteutetaan vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien diakonista toimintaa varten (kts. jäljempänä Tarveharkintainen määräraha).

Vertailtaessa seurakuntien toimintaan jäävän määrärahan (kehys vähennettynä sisäisillä vuokrilla) suuruutta vuonna 2023 verrattuna Rohkeasti yhdessä –projektin yhteydessä laadittuihin useamman vuoden ennusteisiin, on tärkeää huomata, että erityisesti poistot saattavat vaihdella eri vuosien välillä huomattavastikin, riippuen sekä peruskorjausten aktivointiajankohdista että toisaalta myös poistojen päättymisestä. Esimerkiksi Lauttasaaren seurakunnan osalta toimintaan jäävä määrärahaosuus näyttäisi kasvavan vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna noin 223 000 eurolla. Kuitenkin Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aktivoimisen jälkeen seurakunnan sisäisiin vuokriin kohdistuvat kokonaispoistot tulevat alustavien arvioiden mukaan kasvamaan yli 200 000 eurolla, jolloin seurakunnan toimintaan jäävän määrärahamuutoksen voidaan arvioida olevan vuodesta 2024 alkaen lähellä nollaa. Vastaavasti esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunnan poistojen arvioidaan alustavien laskelmien mukaan laskevan vuodesta 2025 alkaen vuoden 2023 tasoon verrattuna noin 56 000 eurolla, jolloin toimintaan jäävä määrärahaosuus kasvaa.

Yhteisten palveluiden kehysmääräraha
Yhteisten palveluiden (yhteinen hallinto, yhteiset seurakunnalliset tehtävät sis. avustukset, ympäristö- ja hautaustoimi sekä kiinteistötoimi) kehysmäärärahaksi esitetään yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 33,073 milj. euroa ja suorituslisään 0,228 milj. euroa.

Yhteisten palveluiden kokonaismäärärahaan kohdistuva 10,78 % säästövelvoite esitetään kohdistettavan yhteisten palveluiden eri osastoille ja yksiköille niiden vuoden 2022 oikaistun talousarviokehyksen suhteessa seuraavasti:

Laskelma huomioi luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden korottumisen perusteella tehtyjen kertaluonteisten leikkausten tasapainotuksen yhteisen hallinnon kokonaismäärärahassa.

Kun arviointikeskustelut on käyty ja suorituslisä hyväksytty, tehdään tarvittavat kehys- ja talousarviomuutokset seurakuntiin ja yksiköihin.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukainen tarveharkintainen määräraha, 1,608 milj. euroa, on tarkoitettu seurakuntien ja yhteisten palveluiden diakoniahankkeisiin/-tarpeisiin, kertaluontoisiin kehittämishankkeisiin sekä äkillisiin, yllättäviin kuluihin.

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on tehty yhteisen kirkkovaltuuston käsitellessä yhtymän kokonaismäärärahaa Rohkeasti yhdessä –ohjelman puitteissa.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander

p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi