Yhteinen kirkkovaltuusto
Pöytäkirja 03.11.2022/Pykälä 99

Esittelijä Seurakuntayhtymän johtaja Rintamäki Juha

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:
1) Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2023 tuloveroprosentiksi 1,00 prosenttia.
2) lähettää tämän päätöksen edelleen Verohallinnolle tiedoksi.

Käsittely 

Esittelijä muutti selostusosan toisen kappaleen viimeisen lauseen kuulumaan seuraavasti: "Veroperusteiden muutokset koskevat myös Helsingin kaupunkia, vaikka Helsinki jatkossakin vastaa itse sote-palveluista."

Päätös

Korjattu päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus 

Verotusmenettelylain 91 a §:n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Helsingin seurakuntayhtymän pitkän aikavälin taloussuunnittelu, kuten myös vuoden 2023 talousarvio, perustuu 1,00 prosentin kirkollisveroprosenttiin. Veroprosentin esitetään pysyvän nykyisellään.

Vuoden 2023 alusta lukien tulee voimaan verolakien muutos, jossa kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Valtionvarainministeriö on toimittanut Kirkkohallitukselle laskelmat veroperusteiden muutosten vaikutuksista yksittäisille seurakuntatalouksille ja muutenkin perustellut muutosta veronsaajien näkökulmasta. Veroperusteiden muutokset koskevat myös Helsingin kaupunkia, vaikka Helsinki jatkossakin vastaa itse sote-palveluista.

Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä muuttamalla valtion tuloveroasteikkoa, kuntien veroprosentteja sekä useita eri vähennyksiä. Valtion- ja kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään siten, että tulosta tehtävät vähennykset myönnetään jatkossa samoin perustein ja saman suuruisena sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa.

Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan siten, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon ja että verotus ei kiristy uudistuksen voimaan tullessa.

Manner-Suomen kuntien verotulojen arvioidaan pienenevän noin 13 989 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot pienenisivät noin 13 172 miljoonaa euroa ja yhteisöverotulot noin 817 miljoonaa euroa. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan kasvavan noin 13 684 miljoonaa euroa. Progressiivisen tuloveron tuotto kasvaisi noin 12 853 miljoonaa euroa, pääomatuloveron tuotto noin 32 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tuotto noin 817 miljoonaa euroa. Valtion verotulojen arvioidaan pienenevän yhteensä noin 305 miljoonaa euroa. Kirkollisveron tuoton arvioidaan kasvavan noin 54 miljoonalla eurolla. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia kirkollisveroprosenttien alentamisia.

Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten verotuksen tasoon vuonna 2023. Uudistuksen jälkeen verovelvolliset maksavat vähemmän kunnallisveroa ja enemmän valtionveroa (ja kirkollisveroa) kuin nykyisin, mutta kokonaisuutena verotuksen taso pysyy lähes ennallaan. Koska uudistuksessa muutetaan useita veroparametreja, uudistusta ei voida toteuttaa kuitenkaan niin, että kenenkään veroprosentti ei muuttuisi lainkaan. Uudistus toteutetaan hallituksen linjauksen mukaisesti siten, että keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla tarkasteltuna verotus kiristyy enintään 0,2 %-yksikköä. Verotuksen kiristymät ja kevenemät kohdistuvat satunnaisille tulotasoille.

Verotuksen painopisteen siirtämisellä kunnilta valtiolle on vaikutusta myös kirkollisveron tuottoon. Valtion tuloveron määrän kasvaessa merkittävästi, ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävät vähennykset kohdistuisivat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon. Tämä johtaisi siihen, että kirkollisveron tuotto kasvaisi noin 50 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasossa.

Kirkko siis saisi sote-verouudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä ja vastaavasti seurakuntaan kuuluvat verovelvolliset maksaisivat kirkollisveroa nykyistä enemmän. Jotta uudistus olisi kirkollisveron osalta tuottoneutraali, tulisi seurakuntien alentaa kirkollisveroprosentteja oma-aloitteisesti.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräinen alentamistarve olisi kokonaistasolla noin 0,08 prosenttiyksikköä. Kirkollisveroprosenttien alentamistarve jakautuu kuitenkin seurakuntien välillä eri tavalla, johtuen erilaisista veropohjista. Kirkkolain 15 luvun 2 §:n mukaan kirkollisveroprosentti määrätään 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella, minkä johdosta pienin mahdollinen veroprosentin alentaminen on 0,05 prosenttiyksikköä.

Koska joidenkin seurakuntien kohdalla alentamistarve olisi vähemmän kuin pienin mahdollinen alentaminen, kirkollisvero todennäköisesti kiristyisi uudistuksen yhteydessä hieman joissakin seurakunnissa. Tämän hetkisen arvion mukaan kirkollisveron tuotto kasvaisi yhteensä noin 18 milj. eurolla, jos seurakunnat alentaisivat kirkollisveroprosenttiaan laskelman osoittaman alentamispainelaskelman mukaisesti.

Valtiovarainministeriön laskelman perusteella Helsingin seurakuntayhtymän veroprosentin alentamispaine on 0,03 prosenttiyksikköä. Tämän mukaan seurakuntayhtymän veroprosenttia ei tarvitsisi alentaa. Laskennallinen hyöty, jonka seurakuntayhtymä saa, on noin 2,8 prosenttia.

Lapsivaikutusten arviointi

Asiassa ei ole tarpeen tehdä lapsivaikutusten arviointia.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi

Jakelu Verohallinto

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää:
1) Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2023 tuloveroprosentiksi 1,00 prosenttia.
2) lähettää tämän päätöksen edelleen Verohallinnolle tiedoksi.

Käsittely 

Juha Silander selosti asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin 17 puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisätiedot

Hallintojohtaja Juha Silander, p. 040 563 9709, juha.silander@evl.fi

Jakelu

Verohallinto