Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 02.06.2026/Pykälä 72

Esittelijä Kirkkoherra, Herttoniemen seurakunta Helaseppä Minnamari

Päätösehdotus

Käsittely

Kaisa Valve jääväsi itsensä ja poistui kokoustilasta asian käsittelyn ajaksi.

Päätös

Selostus

Tausta

Herttoniemen seurakunnassa oli ajanjaksolla 22.4.-6.5.2026 haettavissa diakonian projektitehtävä. Kyseessä on määräaikainen virka (virkaa perustamatta). Noin 1,5 vuotta kestävään projektivirkaan haettiin diakonian ammattilaista diakonian projektimalleja kehittämään. Tehtävä aloituksen on toivottu tapahtuvan 1.8.2026 tai sopimuksen mukaan ja kestävän 31.12.2027 saakka.

Määräaikaisen projektiviran tavoitteena on toimia sekä seurakunnan perusdiakonian erikseen sovittavissa tehtävissä (60 % työajasta) että kehittää diakonian toimintamalleja asiakkaiden tarpeita ja olemassaolevia resursseja parhaiten vastaaviksi (40 % työajasta).

Hakuilmoitus julkaistiin seuraavilla kanavilla: KirkkoRekry.fi (suomi), Omat internetsivut (suomi), Oma sisäverkko (suomi), Linkillä jaettava (suomi), Työmarkkinatori FI.

Tehtävää haki määräaikaan mennessä yhteensä 10 hakijaa (hakijat A-J). Heistä viisi (C, F, G, H, I) täytti hakuilmoituksessa ilmoitetut pätevyysvaatimukset: viran keskeiset kelpoisuusehdot määritellään kirkon säädöskokoelmassa Nro:ssa 162. Valittavan on lisäksi oltava Suomen ev.lut. kirkon konfirmoitu jäsen.

Rekrytointiryhmä, jonka muodostivat seurakuntaneuvoston edustajat Maija-Leena Linna ja Anita Hellman, nuorisohallituksen edustaja Otso Hurme, diakonien lähiesihenkilö Jenni Kallio ja kirkkoherra Minnamari Helaseppä päätti kutsua kaikki viisi kärkihakijaa haastattelujen ensimmäiseen vaiheeseen eli videohaastatteluun. Videohaastattelut toteutettiin ajalla 7.-10.5. Yksi hakijoista (F) jätti osallistumatta videohaastatteluvaiheeseen ja putosi siten jatkosta. Muut neljä kärkihakijaa etenivät toiseen haastatteluvaiheeseen 20.5.2026.

Neljän kärkihakijan vertailu

Neljä kärkihakijaa, jotka palauttivat ensimmäisen haastatteluvaiheeseen videotehtävät, kutsuttiin haastattelujen toiseen vaiheeseen Myllypuron kirkolle 20.5.2026.

Rekryryhmä totesi, että hakijoille C ja H ei ole ehtinyt kertyä vielä muuta kuin harjoitteluihin liittyvää diakonia- ja projektityön kokemusta, mutta sen sijaan jonkin verran työkokemusta kaksoistutkinnon suorittaneina sosionomeina sosiaalialan tehtävistä.

Hakijalla I on hakijoista eniten diakonia-alan työkokemusta (8 v. 1 kk) painottuen erityisesti vanhus- ja vammaisdiakonian tehtäviin. Osa hakijan I diakonian työkokemuksesta (1 v. 7kk) on kertynyt paikallisista diakonian hanketöistä (vanhustyö ja nuorten työllistäminen, ikääntyneiden osallisuuden lisääminen, lähimmäistyö).

Hakijalla G taas on erityisen relevanttia kokemusta vaativista ja monialaisista diakonia-alan projekteista (sekä EU- että paikalliset projektit osa-alueinaan vanhustyö, työikäiset, pienyrittäjät, maahanmuuttajat)(3 v. 3 kk). Tämän lisäksi hänellä on kokemusta diakonian perustyöstä (1,5 v.). Hakijan G diakoniaan linkittyvä työkokemus on yhteensä 4v. 8 kk.

Rekryryhmä arvioi hakuasiakirjojen, videohaastattelujen ja livehaastattelun perusteella, että kaikilla neljällä kärkihakijalla on vähintään riittävä diakonian perusosaaminen, mutta parhaat valmiudet selvitä diakonian perustehtävistä ovat hakijoilla G ja I. Projektiosaamisen osalta hakija G oli kuitenkin hakijoista selvästi laaja-alaisin ja vahvin.

Rekryryhmä arvioi kykyä itsenäisen työotteeseen samoin kuin hyviä tiimi-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä toivottua tarkkuutta löytyvän jokaiselta kärkihakijalta. Hyvän organisointikyvyn osalta hakija G oli rekryryhmän mielestä vakuuttavin. Hänellä oli aikaisemman työkokemuksen perusteella tästä myös erityisen hyvää näyttöä esimerkiksi erilaisista projekti- ja tapahtumajärjestelyistä.

Valmiutta teknisten järjestelmien nopeaan haltuun ottamiseen uskottiin olevan kaikilla kärkihakijoilla, mutta hakijalla G oli jo valmiiksi käyttökokemusta useista Helsingin seurakuntayhtymässä käytössä olevista järjestelmistä. Hänellä on kolmessa helsinkiläisessä seurakunnassa ja seurakuntayhtymän yhteisissä palveluissa aiemmin työskenneltyään myös selkeästi paras pääkaupunkiseudun toimintaympäristön tuntemus, mikä näkyi myös muita selkeämpänä konkretiana ja realismina haastattelukysymyksiin vastattaessa.

Sekä hakijalla I että hakijalla G oli myös hakijoita C ja H enemmän myös muuta seurakuntatyön kokemusta kuin diakoniatyön kokemusta.

Kaikilla neljällä kärkihakijalla arvioitiin olevan hyviä valmiuksia digiympäristöissä liikkumiseen sekä viestinnän osalta, mutta hakijalla G oli selkeästi enemmän aikaisempia konkreettisia näyttöjä osaamisestaan ja hän kykeni haastattelutilanteessa tekemään ehdotuksia, miten viestintä voisi projektissa edistää diakonian toteutumista entistä paremmin.

Hakuilmoituksessa todettiin, että seurakunnassa arvostetaan työalarajat ylittävää kokonaisnäkyä diakonian toteutumisesta seurakunnassa. Tässä suhteessa rekryryhmä sai kaikilta neljältä kärkihakijalta hyviä näkemyksiä siitä, miten diakonia ei ole erillinen saareke, vaan sen tulee olla läpileikkaava työote läpi seurakunnan linkittyen muun muassa seurakunnan rippikoulutyöhön. Rippikoulu- ja leirityöhön osallistumisen osalta kaikki neljä kärkihakijaa ilmoittivat olevansa tähän valmiita.

Kehittävän työotteen osalta kaikilla kärkihakijoilla oli hyviä ajatuksia, mutta hakija G teki muita hakijoita enemmän konkreettisia ehdotuksia etenemiseksi.

Kaikilla kärkihakijoilla arvioitiin haastattelujen ja hakuasiakirjojen perusteella olevan erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito samoin kuin kyky asiointiin myös englanniksi.

Rekryryhmän yksimielinen hakuasiakirjoihin ja haastatteluihin perustuva johtopäätös on, että neljästä kärkihakijasta hakija G eli Niina Marjanen täyttää parhaiten hakuilmoituksessa ilmoitetut osaamisvaatimukset ja seurakunnan diakoniaprojektille esittämät toiveet. Hän kykeni muita kärkihakijoita kattavammin kuvaamaan pääkaupunkiseudun diakoniatodellisuuden erityistarpeita ja verkostoja sekä tekemään ehdotuksia sen suhteen, miten toimintamallien kehittämistä diakoniatyössä kannattaisi lähteä seuraavaksi edistämään.

Lapsivaikutusten arvioinnin osalta todetaan, että diakoniatyössä ja myös alkavassa projektissa huomioidaan lasten ja perheiden tarpeet ja tarkastellaan niitä erityisesti suhteessa kasvatuksen kokonaisuuteen.

Lisätiedot

Kirkkoherra Minnamari Helaseppä,

minnamari.helaseppa@evl.fi

Jakelu

Asianosaiset